Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Imetyksen lopettamisesta ajatuksia

14.03.2007 |

Hei!



Halusinpa tulla tanne pohtimaan ' aaneen' mietteitani imetyksen lopettamisesta - ehkapa loytyisi mielipiteita/neuvoja jne.



Poikani on nyt 10,5kk ja imetan yha kovinkin paljon; paivalla nelja kunnon syottoa, ja oisin sitakin enemman, usein kyllakin vain turvaa hakee rinnasta oisin. Mutta tapa on lujaan juurtunut ja uskon etta myos syo aika paljon yon tunteina. Pojan mielesta ei selvastikaan olisi viela aika lopettaa imetysta, mutta aidilla on tanaan taas hieman imetysvasymysta... ;) Pojalla on nelja (isoa) hammasta ja lisaa tulossa kovaa vauhtia, ja usein etenkin vasyneena imiessaan han jarsii rintaa aika kivuliaasti - jos irrotan hellasti otteen tarraa sitakin hanakammin takaisin kiinni ja jarsiminen jatkuu. Ja hampaanjaljet pysyvat pitkaan... Imetys oli minulle alussa hyvin kivuliasta, ainakin ensimmaiset kolme kuukautta ja satunnaisesti senkin jalkeen. Olen kuitenkin siita myos nauttinut paljon, ja ollut hyvin kiitollinen etta olen nainkin pitkaan pystynyt imetysta jatkamaan.



Siispa oloni onkin kovin ristiriitainen - toisaalta haluaisin jatkaa, mutta toisaalta haluaisin ' lepoa' tasta. Edessa on myos reilun kuukauden paasta ystavani ja omat yhdistetyt 30-vuotisjuhlat jolloin tarkoitus olisi olla noin 24h erossa pojastani - mietinpa sitakin etta tuo yo varmaan sujuisi (ehka?) paremmin jos imetys olisi pikkuhiljaa lopetettu siihen mennessa. Lahinna siksi etta yosta voi tulla aika rankka kun on niin tottunut joka ikinen elamansa yo nukkumaan rinta viiden sentin paassa suusta! Mutta mutta, unikoulua vierastan aika vahvasti, ja ajatus siita etta poika ei iltaisinkaan saisi rintaa (ja tuona iltana pumpattua maitoa pullosta isalta) on jotenkin rankka...



Olemme reilun viikon harjoittaneet oiden rauhoittamiseksi Pantleyn hellaa unimenetelmaa, jossa yritetaan siirtaa uniassosiaatiota imemisesta pois, mutta viela ainakaan ei ole nahtavissa suurta edistysta - ei toki nain nopeasti viela ehka kuulukaan nakya.



Tama on nyt hieman sekavaa tekstia, ehka kuvastaa sekavaa oloani tasta aiheesta, mutta osaisikohan kukaan kertoa kokemusta/suosituksia? Miten se ylipaansa onnistuu se imetyksen lopettaminen?!! Tavallaan haluaisin jaksaa/jatkaa tuonne vuoden kieppeille, ettei tarvitsisi antaa korviketta ja opetella pulloa (kertaakaan ei ole poika pullosta tahan asti juonut, vetta joskus horppii mukin reunasta kun nokkamukikaan ei ' toiminut' ). Ja taas tavallaan olisi helpottavaakin olla vahan vahemman kiinni pienessa - kuulostaa itsekkaalta ja kauhealta tuo kommentti omiin korviini, mutta nama ovat rehelliset tuntemukset talla hetkella.



Auttakaapa pulmaista! :)

Aurinkoista paivanjatkoa.

Kommentit (14)

Vierailija
1/14 |
14.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Heippa!



Tuskin saat kauheasti irti kirjoituksestani, mutta yritetään ;)



Meillä on 1 -vuotias poika, jonka imetystä olen juuri lopettelemassa. Meillä oli ihan samanlaista ongelmaa, kuin teilläkin. Vielä parisen viikkoa sitten poika söi myös yöllä ja pariin otteeseenkin. Aikaisemmin n. 10kk iässä jo olimme lempeästi opetelleet yösyötöistä eroon, mutta sairastelun myötä yösyötöt palasivat takaisin lähes samantien, kun mitään muuta ei syönyt vähään aikaan kuin rintaa. Päivälläkin tissiä syötiin ahkerasti. Reilu viikko sitten aloin itse kypsyä ajatukselle öiden rauhoittamisesta, kuten sinäkin mietit asiaa. Mieheni pelkäsi, että pojalla on yölläkin nälkä, vaikka kyseessä oli kuitenkin vain tapa. Mieheni kunnioitti kuitenkin mielipidettäni yösyöttöjen lopettamisesta, vaikka monena yönä kävimmekin keskustelua siitä mikä olisi helpoin ja paras vaihtoehto pojan kirkuessa vieressä parin tunnin ajan. Kaiken jälkeen voin kuitenkin sanoa, että vierottaminen kannatti. Yösyötöistä vierotus vei loppujen lopuksi vain pari-kolme yötä ja oli varmasti meille rankempi kokemus kuin pojalle. Otimme pojan isän kainaloon nukkumaan, kun huuto alkoi ja isä piti poikaa tiukasti, mutta hellästi lähellään, kunnes nukahtivat molemmat. Äiti oli " piilossa" eikä tissiä ollut saatavilla. Muutaman rankan yön jälkeen meillä onkin nukuttu täysin ilman syömisiä ja pääosin ilman heräilyjäkin, mikä on täysin uusi ja ihmeellinen tilanne! :) Kaikki ovat paremmalla mielellä ja poika syö päivisin paljon paremmin ruokaa kuin aikaisemmin. Meillä poika on ollut varsinainen tissitakiainen aina, eikä muualta pahemmin ole suostunut juomaan, joten pohdittavaa oli meilläkin paljon ennen tätä vierotuspäätöstä. Vierotin pojan samalla rinnalta niin, että saa rintaa enää ennen nukkumaan menoa. Tämänkin aion jättää pois vähän ajan kuluttua.



Imetyksen vähentäminen/lopettaminen on ainakin oman kokemukseni mukaan aika rankka päätös äidille, -poikaa asia ei tunnu häiritsevän. Itse ajattelin vierottamisen olevan vaikeampaa. Ymmärrän hyvin tunteesi, minusta sinun on kuunneltava itseäsi, miten jaksat ja haluat tilanteessa toimia. Olet imettänyt jo pitkän taipaleen, hieno saavutus! Jos päätät vierottaa lapsesi yösyötöistä/rinnasta kokonaan, muista pitää kiinni päätöksestäsi ja olla sinnikäs. Sinnikkyys palkitaan, lapset eivät ymmärrä miksi joskus saavat yöllä palvelua ja toisinaan eivät. Meillä sinnikkyys palkittiin varsin nopeasti ja helposti ja pehmeällä menetelmällä isän kainalossa (vaikkei isä normaalisti yöpalvelijaksi ole kelvannutkaan).



Tsemppiä ja voimia sinulle!

-Terppari

Vierailija
2/14 |
14.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olipa kiva että juuri tästä aiheesta kirjoitit. Itselläni hyvin samankaltainen tilanne ja poika viikon kuluttua 10,5 kk



Meilläkin poika juonut periaatteessa aina vain rintamaitoa (pullosta juonut muutaman kerran rintamaitoa ja pari kertaa korviketta) Pullo on silloin kelvannut eikä sitä tarvinnut mitenkään " opetella" . Nykyään juo myös pieniä määriä vettä nokkamukista, jossa venttiili. Imetys on sujunut ensihetkestä lähtien ilman mitään ongelmia ja se on ollut tärkeä juttu meille molemmille. Yöt on olleet enemmän ja vähemmän levottomia ja aina on saanut rintaa myös yöllä (tuttia ei ole huolinut koskaan) Nykyään heräilee yleensä pari kertaa ja tissittelyn jälkeen nukahtaa uudelleen. Välillä tunnen tästä " huonoa omatuntoa" kun joku kauhistelee että vieläkö syö öisin?!! Mutta nyt taas kun luin että muitakin " tissitakiaisia" löytyy niin helpottaa...



Itse en ole vielä suunnitellut vieroittamista, en tunne olevani siihen valmis. Se mikä vähän huolestuttaa on se, että kiinteän ruoan menekki ei ole mitenkään valtava...Yritän päivisin imettää mahd. vähän (yleensä 3 kertaa) jotta soseille ja puurolle jäisi tilaa. Miten teidän maitopojat on syöneet muuten? Mitä ja minkälaisia määriä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/14 |
14.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä tyttö n.7kk ja imetys on yhä iso osa arkea ja kiinteitten syönti lähes olematonta, kun on tuo nielemistekniikka neidillä hakusessa :D



Oikeastaan muuta minulla ei aiheesta sen enempää ollutkaan (en kannata unikouluja ja mielestäni vauvalla on oikeus roikkua siinä tississä ja itse en aio lopettamalla imetystä lopettaa ainakaan ennen 2v. ikää, ja jos lapsi vielä sen jälkeenkin viihtyy rinnalla niin sitten tilannetta katsotaan uudelleen mutten usko yhtäkkiä hommaa lopettavani ainakaan lasta huudattamalla) Minulla tuli mieleen tuosta pulloilusta, että meidän neitikään ei ole montaa kertaa tuttipullosta juonut ja tosiaan äidinmaitoa jokusen kerran kun olen jossain ollut. Ekoina kuukausinaan ehkä kaksi kertaa ja sen jälkeen muutaman? kerran. Pulloruokinta on kuitenkin sujunut tosi hyvin isän kanssa ja isä on muutenkin aina hoitanut paljon vauvaa, minun kanssani vauva nukahtaa niin päivä- kuin yöunillekin varmastikin 99% kerroista tissille mutta iskän kanssa ollessaan nukahtaa helpommin tämän syliin, kuin minun. Tämä siis kommenttina siihen 24h poissaoloosi, että se voi sujua ihan hyvin vaikka imettäisitkin.. itse olen ollut reilun 8h poissa pisimmillään ja uskoisin, että 24h etenkin vähän isomman lapsen kanssa sujuisi isän hoivissa ollen myös.

Vierailija
4/14 |
15.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Heippa, mulla on samanikäinen vaavi kun sinulla ja ajatukset aivan samoja.

Mun vaavilla on jo 9 hammasta ja välillä on purrut rinnanpäät niin rikki että olen joutunut imettämään yhdestä rinnasta aina sen aikaa kunnes toinen on parantunut.

Mä haluaisin jo lopettaa tämän imetyksen mutta mua hirvittää ne yöt, kun poika on tosi vaativa ja jaksaa huutaa kauemminkin kuin 20min.

Sit vielä vaativa esikko kärsii ja hakee huomiota kokoajan joten en uskalla aloittaa vieroitusta.

Tuleppa kertomaan jos vieroitat, niin miten sen teit ja kauanko koko prosessi kesti.

Mun poitsu jou niin paljon maitoa että kiinteitä ei mene päivisin kuin n.2desiä jos sitäkään.

Vierailija
5/14 |
15.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos vastauksista ja tuesta! On tosiaan huojentavaa tajuta etta en yksin kamppaile naiden mietteiden kanssa. Tuntuu etta alan olla pikkuhiljaa enemman sinut vieroitusajatuksen kanssa - olet oikeassa Terppari, tama paatos tuntuu olevan aidille kovin vaikea ja rankka. Sita kun toivoisi etta kaikki asiat hoituisivat helposti itsekseen, mutta tama on kai sita vanhemmaksi kasvamista. Mietinpa sitakin etta kun imetys tekee (taas) niin hurjan kipeaa etta kroppa on ihan jannittyneena, niin ei sekaan varmaan lapselle ole kovin kiva elamys; kyllahan han senkin jannitteen varmasti vaistoaa. Enka kuitenkaan ole niin kovilla ollut kuin Huojuva kuvailit, kuulostaa ihan hurjalta.



Meilla myoskaan isa ei yleensa yolla kelpaa auttajaksi, vaikka han tosi paljon hoitaa ja viettaa pojan kanssa aikaa, ja viihtyvat hirmu hyvin yhdessa. Useimmiten yritamme ensin etta isa rauhoittaa pojan oisin, mutta yhdeksana kertana kymmenesta vain aiti kelpaa - ja noista kerroista lahes aina vain imetys rauhoittaa. Tama hieman huolestuttaa suunnitellussa ' eroyossa' , mies myonsi taman myos vaikka kovasti on kannustanut minua lahtemaan juhliin. Uskon siis etta kannattaisi ennen reissua totuttaa poika olemaan ' rinnatta' yolla.



Meilla on siis viimeiset seitseman kuukautta heratty keskimaaraisesti tunnin valein joka ainoa yo - pahimpina oina puolen tunnin valein, mutta nyt alkaa sujua hieman paremmin ja noin kahden tunnin patkissa nukutaan, muutama jopa viidenkin tunnin patka on tainnut tassa tullut koettua! Aikamoinen vasymys, ja pojan unen laadun huonous myos, on ajajana naissa imetyksen lopetus aatteissa. Olenpa nimittain aika skeptinen sen suhteen etta yoheraamiset vahenisivat, saati sitten loppuisivat, ilman imetyksen lopettamista. Pantleyn menetelmaa jatketaan, mutta saapi nahda...



Luulen etta suunnitelmana olisikin siis jatkaa yosyontien vahentamisyrityksia lempeasti - olen miettinyt pullosta maidon tarjoamista yolla, jospa sitten poika miettisi ettei taman takia kannata herata? Onkohan kellaan tasta kokemuksia? Aiomme myos tana viikonloppuna yrittaa saada pojan nukahtamaan isan viereen - han on aina nimittain nukahtanut rinnalle. Nykyisin tosin irrottautuu itse ja kierahtaa poispain, ja nukahtaa joko silittaen tai vain itsekseen vieressani maaten - mutta silti aina vaatii rinnan kun havahtuu. Ei pieni osaa vaipua takaisin uneen yksikseen!



Uskon etta myos vahennan paivaimetyksia pikkuhiljaa; Terpparin ' metodi' jatkaa iltaimetyksia kuulostaa kivalta vaihtoehdolta, tama voisi olla seka aidille etta pojalle lempea askel.



Tulipas tasta nyt kovin ronsyileva romaani - kiitos jos jaksoitte lukea!

Ja jatketaan keskustelua jos lisa-ajatuksia tulee mieleen. :)

Vierailija
6/14 |
16.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan tuohon, kun mietit maitopulloon siirtymistä yöllä. En kyllä 10,5 kk ikäistä enää opettaisi maitopullolle, jos ei ole aivan pakko. Sitä kautta lapsi jatkaa heräämistä yöllä syömään - pullosta kun vielä saa vauhdilla suuren määrän maitoa - ja seuraavaksi sinulla on edessä vieroitus siitä maitopullosta. Niin - ja päivälläkin tuon ikäinen voi hyvin juoda vaikka tavallisesta mukista maitoa...



Ensin kannattaa opettaa lapsi nukahtamaan ilman syömistä. Ilman tissiä. Sitten saattaa joku niistä yöllisistä " syömisistä" jäädä pois ihan siksi, että ei tarvitakaan nukahtamisapua - nukahtaminen onnistuu ilmankin. Sitten vain päättäväisesti karsit yölliset syömiset kokonaan pois. Varsinkin, jos sinusta itsestäsi ei tunnu hyvältä jatkaa yösyöttöä - päätät vain lopettaa niin ne loppuu. Ei lapsi siitä kärsi, jos hänelle opettaa uusia tapoja - kunhan se tehdään lasta kuunnellen ja hellästi (juupas eipäs leikki hämmentää vauvaa paljon enemmän kuin päättäväinen toiminta).



Tuntuuhan se pahalta ottaa toiselta pois joku niinkin ihanasti lohtua tuova asia kuin yöllinen tissi, mutta vauvaei kuitenkaan enää yli 10 kk ikäisenä sitä yöllistä syöntiä tarvitse. Se on vain tapa (ihana sellainen - aikansa).

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/14 |
16.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tupuliinille kiitos kommentista - hyva pointti! En ollut selvastikaan miettinyt tata ideaa ihan loppuun saakka, siinahan piileekin todellinen vaara joutua ihan uudenlaiseen yorumbaan. Etenkin kun poika varmasti yosyonneista saa viela aika paljon ravintoa (vaikka turvaksi lutsuttaa niin kuulostaa silta etta ihan kunnolla nieleskeleekin) niin varmasti mielellaan joisi siita pullostakin. Taytyy siis nyt olla vahva ja uskaltaa opetella ilman rintaa nukahtamista - en tieda miten se niin ' pelottaa' ; ehkapa siksi kun poika on kovin herkka luonteeltaan. Mutta eihan tassa mitaan julmaa huudatusta ollakaan suunnittelemassa.



Viela olisin kysellyt sellaisesta mielipidetta etta kannattaisiko siirtya suoraan tavalliseen maitoon, vaiko korvikkeen kautta? Melkein 11kuinen siis. Tupuliini mainitsit mukin reunasta juomisen, ja tama voisikin olla varteenotettava vaihtoehto silla poika juo ihan hienosti mukin reunasta vetta (jos on silla tuulella, muuttuu usein kylla parskyttelyksi...)



Kiinteista viela sananen - niita meilla menee yosyonneista huolimatta ihan kiitettavasti, tosin vaihtelevasti kylla, mutta hyvina paivina isot kulhot puuroa aamulla ja illalla, ja lisaksi kaksi ateriaa, ehka 1,5 - 2dl per kerta. Huonoina paivina taas ei maistu yhtaan - talloin on kylla usein syyna hampaiden tulo tai vahan aikaa sitten ollut kurkkukipu. Ja tietysti myos oma tahto - talla hetkella syo vain jos saa samalla syottaa aitia omalla lusikallaan!!



Ja viela jatkaisin kyselya: onkos mielestanne ' julmaa' tai ' vaarin' opettaa yosyonneista pois hampaiden tulon aikaan? Poika nimittain karsii kovasti talla hetkella kun on useampi hammas puskemassa lapi, jokainen hammas on tehnyt todella kipeaa. Tastakin kun ollaan montaa mielta, imetys tietysti lohduttaa yon kivuliaina tunteina helpoiten.



Kiitos taas...

Vierailija
8/14 |
16.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei omakohtaista kokemusta, kun poikani vasta 1,5kk, mutta minut ja siskoni on vieroitettu rinnasta kokonaan ~9kk iässä, kun äiti on palannut töihin. Kuulemma kaksi yötä meni " huutaessa" . Äiti toisessa huoneessa nukkumassa (tai no itkemässä, oli kuulemma kauheaa kuunnella vauvan itkua kun ei voinut mennä hätiin) ja isi rauhoitteli. Niiden öiden jälkeen yöheräilyt loppui kokonaan. Voihan se olla, että oon tuosta kokemuksesta jotenkin hirveästi traumatisoitunut (ainakin monet tutkimukset väittää, että minun tulisi olla, kun on tuollainen " hylkäämiskokemus" taustalla) mutta hyvin sujuu arki ja elämä ja olen aivan normaali ihminen (omasta mielestä siis :D). Luulenpa, että se on äideille vaikeinta tuo imetyksestä luopuminen :)



On niitä varmaan lempeämpiäkin tapoja lopettaa yötissittely, kuin tuo huudattaminen, esim. nykyaikaiset unikoulut (tassuttelut yms.) on paljon vähemmän " brutaaleja" tapoja. :) Kysypä vaikka neuvolasta lisää tietoa unikoulusta tms.. Siellä varmaan osaavat neuvoa tai jos eivät osaa, niin neuvovat sinut sellaisen henkilön puheille, joka osaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/14 |
16.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä lopetettiin imetys aika lailla samoista syystä kuin sinulla - tyttö alkoi purra rintaa 8kk iässä.Muutaman viikon jaksoin ja sitten riitti. Imetyshetket olivat minulle yhtä jännittämistä, koska pureminen taas alkaa, en tosiaan nauttinut siitä enää yhtään. Yöllä ei purrut, kun unessa söi. Tyttö on kahden kuukauden iästä asti syönyt kerran yössä.



Lopetin ensin päiväimetyksen. Se Kesti kuukauden! Neidille ei pullo kelvannut, kun ei ollut siitä juonut kun vain vastasyntyneenä. Joten joka päivä tarjosin moneen otteeseen pulloa, josta otti vähän, mutta rintaa oli silti saatava jotta sai maitoa. pikkuhiljaa alkoi pullo kelpaamaan, ja yhtäkkiä huomasin että päivällä ei tarvitse imettää enää ollenkaan.



Luotin jotenkin siihen, että kun en imetä päivällä, maito vähenee ja tyttö lopettaa itsestään sen ainoan yösyötön. Mutta eipä lopettanut! Maitoa taisi tulla jonkun verran ainakin, kun kerta joka yö heräsi imemään. Yhtenä yönä tarjosin sitten vettä pullosta. Neiti alkoi sitä juomaan ja olisi varmaan juonut koko pullon. Otin pullon pois kun oli juonut ehka 20ml ja laitoin tytön takas sänkyyn. Ja sinne jäi!



Vajaan viikon verran tarjosin vettä pullosta, ja aina sama tulos- joi sen verran mitä annoin ja sitten jatkoi unia sängyssään. Lähdin sitten itse yöreissuun ilman perhettä. Sinä yönä isänsä ei antanut vettä pullosta vaan laittoi tutin suuhun - ja tyttö jatkoi unia. Se siitä!



Meillä meni tosi helposti loppujen lopuksi tuo vieroitus. Siirryimme tuttipulloon (vaikka niin moni varoitteli että ei kannata - siitä kun on taas vieroitettava...) koska nokkamukista ei juonut tarpeeksi ja halusin olla varma että tyttö saa nestettä tarpeeksi. Samaan aikaan olen kyllä päivittäin antanut juoda vetta ja maitoa myös nokkamukista. Kun tyttö täyttin vuoden, otetiin pullo pois ilman mitään ihmeempää vieroitusta. Tavallisesta mukista juo maitoa ja vettä. Iltapullo pidettiin vielä vajaan kuukauden verran. Sitten yhtenä iltana isänsä laittoi tytön sänkyyn ja taputteli hetken pyllylle - ja sinne jäi ilman itkuja tai vaatimusta pullosta. Omien kahden lapseni kokemuksella sanoisin että meillä ainalkin on pullosta päästy tosi helposti eroon, ei ole tarvinnut mitenkään erikseen " vieroittaa" siitä. Johtuisiko siitä, että pullo on otettu pois heti kun on täyttänyt vuoden, eikä siitä ole ehtinyt tulla liian tärkeää lapselle? En tiedä.



Tällainen kokemus imetyksen lopettamisesta täällä, jospa sait jotain irti itseäsi ajatellen?

Vierailija
10/14 |
16.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Poika täyttää vuoden huhtikuun alussa ja imetyksestä haluaisin vähitellen luopua. Päiväimetystä olen koittanut vähentää ja yöllä saa rintaa yhdesti tai kahdesti, välillä oli kokonaan ilman, mutta se oli sellaista taistelua, että päätin yötyötön lopuvan sitten kun imetyskin loppuu kokonaan. Meilläkin on koitettu tarjota yöllä vettä, mutta siitä ei ole ollut juuri apuja.



Tavalliseen maitoon siirrytään suoraan, eikä mun mielestä kannata enää melkein 11 kuukauden ikäisellekään korviketta alottaa antamaan. Gefilus maito on ainakin meidän pojalle passannut hyvin, vähitellen on totutettu ruuan kanssa ja esim. puuron keitinveteen sitä lisätty. Alussa ilmavaivoja tuli kovasti, kun totuttelu alkoi, mutta ne on jo vähentyneet.



Maito ja vesi juodaan välillä lasin reunasta hörppimällä tai sitten nokkamukista.



Olen yrittänyt etsiä tietoa ja vinkkejä imetyksen lopettamiseen, mutta ne tutuu olevan kiven alla! Yritetään ainakin ensin lempeämmällä vähin erin vierotuksella ja jos ei tuota tulosta, niin täytyy sitten radikaalisti vähentää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/14 |
17.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Heippa!



Meillä tissistä vieroitus tapahtui siis niin, että vähensin hissukseen päivästä imetyksen jos toisenkin pois, imetin yleensä aamulla ja seuraavan kerran vasta illan suussa, lisäksi yöllä. Yöimetysten jäätyä aiemmin kirjoittamallani tavalla (meilläkään ei isä tosiaan kelvannut lohduttajaksi, mutta parissa yössä parin tunnin kitinällä/itkeskelyllä isän kainalossa yösyötöt loppuivat kuin seinään ja koettiin kuitenkin lapselle turvalliseksi, että vaikka poika itkee, ei hätää ole, kun isä on ihan vieressä) vähensin imetyskerrat yhteen, joka oli ennen nukkumaan menoa. Nyt olen 2 vrk ollut imettämättä kokonaan eikä meidän entinen tissitakiainen ole ollut moksiskaan! Olen todella hämmästynyt ja positiivisesti yllättynyt. Meillä tissin syöminen oli jo pidemmän aikaa melko hankalaa, kun kaikki muu kiinnosti, mutta maistui silti. Poika taisi olla valmis pois tissiltä ja äiti valmis vierottamaan. Poika sai hapanmaitotuotteita 10kk iästä lähtien ja n. 11kk iässä alettiin totuttaa suoraan tavalliseen maitoon ongelmitta. Koko tähän vierotusprojektiin meni alle 2kk, hissukseen jättämällä pois imetyskertoja päivästä. Rinnat on tottuneet ihmeen hyvin eikä ole aikaisemmasta poiketen tarvinnut lypsääkään enää.



Imetyksen lopettaminen on iso juttu itselleni henkisesti. Tavallaan kuitenkin myös helpotus, kun en ole " välttämättömyys" joka ilta nukuttamisessa tms. Vierottaminen kannattaa tehdä vasta siinä vaiheessa, kun siihen on itse varmasti valmis.



-Terppari ja poika 1v. ja risat.

Vierailija
12/14 |
17.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tyttö ei ole kuin reilun viikon, mutta olen kohta valmis heittämään pyyhkeen kehään. Kun maito ei noussut sairaalassa ja neiti oli kaksi vrk lastenosastolla niin oppi jo pian isoihin määriin ja pulloon ja kun tuli luokseni osastolle ei lisämaitoa enää herunutkaan niin helposti. Sairaalassa olo oli aika huutoa koko loppuaika. Onneksi eräs yökkö ymmärsi että äidin " rakkaus ja hellyys" eli tunnin turha imetys ei tyydytä 3, 5 kg vauvan nälkää ja antoi kunnolla ruokaa.

Sitä vaan olen miettinyt että kun olisi jokin virtaus mittari tissin vieressä että tietäisi kuinka paljon saa sitä maitoa. Käsi pumpulla saan 10-20ml tulemaan.

Neidin rytmi on tästä " maidonnostatuksesta" ihan sekaisin, silllä tänäänkin valvoi 8h ja nukahteli pieniä pätkiä välillä kun yritän antaa tissiä niin paljon kuin mahdollista ja samalla arvailla lisämaidon määrää.



Ihanaa, että on muitakin samassa tilanteessa olevia!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/14 |
17.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

viesti tuli väärään paikkaan !!!!!!!!!!!!!!!

Vierailija
14/14 |
18.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei!



Nyt peukut pystyssa etta olisimme matkalla kohti positiivisia muutoksia: eilisiltana paatimme yrittaa etta poika nukahtaisi isan viereen, ja ihme ja kumma, sinne nukahtikin lahes inahtamatta!!! Teimme iltarutiinit kuten aina, mutta iltasadun jalkeen jatimmekin himmean valon paalle ja isa jai huoneeseen pojan toiselle puolelle makaamaan kun imetin. Pieni oli tasta ensin ihan innoissaan ja kaantyili naureskelemaan isallensa ja taputtelemaan kadesta :) mutta sitten rauhoittui ja soi hyvin. Kun alkoi olla nukahtamaisillaan siirsin hanet sivuvaunuunsa, sanoin hyvat yot, sammutin valot ja laitoin rauhallisen musiikin soimaan (tata olemme kayttaneet reilun viikon ajan uniapuna). Isa jai siis pojan viereen makaamaan. Poika pyoriskeli ja hihkui vahan aikaa ja sitten nukahti ilman yhtakaan itkua. En todellakaan ollut uskoa todeksi!



Vaikka yoheraamiset olivat aivan yhta useita, eika isa sitten (arvattavasti) kelvannutkaan rauhoittelijaksi eika pieni onnistunut nukahtamaan itsekseen niin silti koen etta tama oli suuri askel oikeaan suuntaan. Joka ainoa ilta kohta 11 kuukauden ajan han on siis nukahtanut rinnalle. Tana iltana meinasi onnistua yhta hienosti nukahtaminen, mutta sitten hikka arsytti poikaa niin kovasti etta itkuksi muuttui ja lopulta imetin, mutta melkein yhta hyvin sujui. On vaan ollut aivan mahtavaa maistaa pieni ripaus juuri sita vapauden tunnetta josta Terpparikin puhuit, etten ollutkaan valttamattomyys siina itse nukahtamisessa, vaikka ' esivalmisteluissa' kylla viela.



Nyt tuntuu kylla vahvasti silta etta alan olla valmis vieroitukseen, pikku hiljaa. Jatkamme talla isan viereen nukahtamiskeinolla nyt varmaan viikon verran ja jos ei sitten ole mitaan edistysta yoheraamisiin tapahtunut kokeilemme lempean unikoulun avuin vahentaa esim. kahteen yosyottoon. Meillahan ' mopo on paassyt aikalailla kasista' , ja noita yoheraamisia/tisutteluja on siis keskimaarin varmaan kymmenen yossa, ollut noin kolmekuisesta lahtien... kyllahan kaikki varoittelivat ettei kannattaisi aina antaa pienen nukahtaa imetykseen, etta olette viela pulassa... mutta tama poika on myos ollut todellinen tissitakiainen, ja kun on puolitoista tuntia illan paatteeksi imettanyt ja toinen vihdoin nukahtaa niin eipa siina juuri tee mieli heratella ja opettaa nukahtamaan yksin!



Sellaista mietin talla hetkella etta yritan ensin vahentaa nuo yosyopottelyt lahes kokonaan pois, ja sen aikaa imetan paivalla ihan reilusti - on varmaan kovempi nalka paivisin sitten. Ja siita sitten paivasyottoja vahemmaksi; uskon etta se tulee sujumaan melko kivuttomasti, silla useimmiten poika on paljon kiinnostuneempi kaikesta muusta kuin imemisesta paivasaikaan.



Tallaisia mietteita talla kertaa - kiitos taas kaikille mielenkiintoisesta luettavasta, on kiva lukea onnistumistarinoita!

:)