=o= =o= HELMIEN viikko 45 =o= =o=

Ensiksi kiitokset marcelille! Oli kiva käydä teillä ja tavata muita tamperelaisia!



Emmakin liittyi sitten sängystä putoajiin ja minä huono äiti -kerhoon :( Jätin Emman nukkumaan meidän sängylle ja kasasin tyynyjä ja peittoja esteeksi, mutta Emmahan on hyvä kiipeämään...



Epäreilua! Olin äsken kurssilla ja mies hoiti Emmaa sillä aikaa. No, Emmahan oli vetänyt 1,5 tunnin unet. Miksei hän nuku niin kauaa silloin kun minä olen kotona? Pääsi mies liian helpolla :)



Mites te vietätte isänpäivää? Mulla on vielä suunnittelu asteella kakku, lahjat sun muut... Katsotaan nyt, mitä keksin!

En oo ainakaan kahteen kuukauteen avannu ollenkaan näitä sivuja ja nyt siis satuin aika hyvään aikaan ku joku oli kyselly meitä " vanhoja" palstalaisia!



Meillä on just tässä ,muutto (taas) menossa... ouluun tällä kertaa muutetaan. Mieheltä amputoitiin sormi ja se joutu lopettan nykyisen työn ja nyt siis uutta ammattia opiskeleen. Tavoitteena ois et ens syksynä pääsis johonkin kouluun. Ja kun ollaan pohjoisesta kotoisin niin sinne siis!!



Meillä on tuo liikkuminen kehittyny hurjaa vauhtia. kontataan ja noustaan puuta vasten ja välissä kävellään jo puuta pitkin. Vähän äitiä meinaa hirvittää kattoa tytön menoa...mutta eipä sitä voi estellä!



Varmaan tuosta liikkumisesta johtuen kasvu on pysähtynyt. Linnea paino 8kk ikäisenä saman kuin 6kk ikäisenä ja pituuttakaan ei ollu tullu. Ollaan siis kasvuseurannasssa. Mutta en osaa olla oikein huolissaan kun on muuten niin tyytyväinen tyttö!



Yöt menee nykyään aika makeasti entisiin verrattunu. herää vain kerran aamu kuudelta maitoa pulloa haluamaan.



Ei oo vielä tullu vauva kuumetta ollenkaan eikä tunnu että ihan heti tulis... jotenkin siitä koliikista ei ihan heti pääse yli. vieläkin joskus kummittelee ajatus että pitäs taas joskus ehkä sama jaksaa... ei kiitos vielä ainakaan!



Oikein ihanaa syksyä kaikille! :)



miina ja linnea 9kk

Eveliina nukkui sitten viime yön hyvin, harmi vaan että herättiin koko porukka kolmen aikaan siihen kun 3v alkoi oksentaa =( Jipii, loppuyön mies sitten vietti Empun kanssa meidän sängyssä ja minä pikkusängyssä pojan kanssa ja puolen tunnin välein nostin sitä ämpärin yläpuolelle... No, jaksan olla positiivinen ja uskoa että ensi yönä meillä nukutaan...Ilmeisesti Eveliinan yökukkumiset johtui ainakin osittain NAN:sta ja sen aiheuttamasta kovasta vatsasta, joten rintamaidolla jatketaan sitten taas.Toivottavasti ei nyt muut saa tuota mahatautia, tosin vähän epäilen että saattoi olla jonkinlainen ruokamyrkytyskin, poika kun kerkesi eilen mun porukoilla vetämään napaansa rasiallisen kirsikkatomaatteja joiden viimenen myyntipäivä oli jo aikaa sitten ohitettu... periytyvää ilmeisesti meidän suvussa, mäkään en saa koskaan aikaseksi heitellä jääkaapista tavaraa roskiin, tänään sitten urakoin senkin. Poika on jo onneksi paranemaan päin, kattoo tuolla Lehmäjengiä.



Tuosta laihdutuksesta, mä olen nyt kokeillut tuota keventäjät.fi, juttua, tuntuu ihan kivalta ja muutama kilo on lähtenytkin, siellä on kivat valmiiksi suunnitellut ruokaohjelmat, joita tosin mä en ainakaan pysty orjallisesti seuraamaan, mutta viitteeksi kuitenkin. Ja ihan toisella tavalla tulee omaa syömistä kontrolloitua kun kirjaa kaikki ylös päiväkirjaan =)



Munkin pitäsi siivoamaan alkaa, taidan kyllä jättää huomiselle, sen verran väsyttää tuo puoliksi valvottu yö. Kivaa viikonloppua vaan kaikille!



Manna ja Eveliina 8kk

Meillä täällä on kaikki ok, en vaan ole jaksanut kirjoitella kun ei täällä mitään kummempaa ole tapahtunut.



Eetulla on nyt puhjennut yksi hammas ylös, ja toista pukkaa viereen, oon jo viikon verran odotellut et ois tullu läpi, mut ei niin ei!!!



Meillä kanssa viime viikonloppuna käytiin ostamassa Eetulle pulkka, ja voi että sitä riemua, kun saa olla siinä ja kattella koirien touhuja!



Onnea Oodille työhaastatteluun ja muutenkin työnhakuun! Kyllä sä vielä sen " unelmaduunin" saat!!!

Tuli Oodi tuosta teidän Simpun syönnistä mieleen, että Eetu tykkää tosi paljon kun saa ite käsiinsä syötävää, ns sormiruokaa, tässä yks päivä mä kattoin mitä ihmettä se nyt keksi, palastelin sille banaania, mutta oli kai sen verran liukkaita, että naposteli ne sitten suoraan SUULLAAN suuhun, hih, oli aika metkan näköistä. Niin ja meillä kanssa jostain syystä viihdytään tuolla pöydän alla, siis koirat, kun Eetu on syömässä, ja toiselle koiralle onkin tullu jo tavaksi et putsaa Eetun syöttärin ruokailujen jälkeen...



Sanoista oli puhetta, meillä Eetu ei muuta hoe kuin mammammaa, en sit tiedä edes mitä tarkoittaa, kun huutaa/hölöttää tota koko ajan...



Olipas Kaalilaatikko ollut ahkera, kun oli kaivanut vanhan pinon esille, ei sinänsä kivahan noita on lueskella, ja muistella " vanhoja" !



Mann@ pistäpä mulle viestii siitä klonajasta!!! Vai ootko jo saanut tiedon? Minäkö hätähousu?



Isänpäivästä, me vietetään eka aamua ihan kotosalla, oon hommannut miehelle sellaisen " maailman paras isä" -t-paidan, ja sit tietty kortin! Ja jossain vaiheessa ajellaan mun isän luokse, ja sit käydään appiukollakin.



Entäs jokos te muut ootte miettineet joulua? Vai onkohan jo ollu jotain puhetta... No, uudestaan! Me ollaan vietetty monet jouluaatot mun vanhempien luona (miehen äidin kuoleman jälkeen), kun ei haluta mennä tuonne appiukolle, sen uuden vaimon takia, ei oikein tykätä siitä! Ja joulupäivänä ollaan sit käyty miehen mummulla ja isän luona, ja tapanina ollaan monesti menty mun kummitädille. Mutta tänä vuonna sit mun veljen vaimo haluaa järkätä joulun niille, eli hänen äitinsä! Ja koska ovat kutsuneet myös mun vanhemmat ja mummon, niin PAKKO kai sinne on mennä, vaikkei vähempää vois kiinnostaa, ollaan jo mietitty et mitäs jos pidettäis joulu ihan vaan kotona! eikä mentäis minnekään!!! (mun tädin porukka kun on aina viettänyt joulun myös mun mummolla/vanhemmilla, niin tänä vuonna niitä ei sitte veljen vaimo halua kutsua, kun ei kuulemma mahu!!! asuvat omakotitalossa!!! Joten meidän perhe ei varmaan nää koko jouluna niitä, nyyh!) Mut joo, täytyy vielä toivoo et joku juttu tulis, ja toi joulu ei meniskään noin...



Ja sitten vielä lopuksi mun omasta olotilasta mikä ei kauheen kehuttava ole. Eilen alkoi menkat, toiset sitten synnytyksen, ja tänään oon sitten juossut vessassa, kun vuodan kuin seula, kirjaimellisesti!!! Oon jo kahet päälihousut laittanut pyykkiin ja useammat pikkuhousut! Ei kiva! Ja huomenna pitäis lähtee Tampereelle shoppailemaan, kivaa!!! Joopa, joo!



Mutta ei nyt enää valitusta, vaan oikein hyvät loppusyksyt ja joulunalusajat kaikille!!!



napero ja Eetu, tänään tasan 9kk!!!

Liityn koiraongelmaisiin. Ainakin devilillä taisi olla probleemia koiransa kanssa, en muista oliko muilla. No, meillä on. Meidän aina ihan ylikiltti bokseripoika on alkanut ärhentelemään Iitalle. En olis ikinä uskonut kun se on aina ollut ihan älyttömän kiltti. Siksi varmaan näin pitkälle päästiinkin kun sillä on niin pitkä pinna mut nyt on sit vissiin mitta täynnä. Ärähtää jos Iita menee koskemaan ja alkaa nostelemaan huuliaan heti kun Iita vähän lähestyy. Aikaisemmin on sietänyt pientä nykimistäkin tosi hyvin, mutta ilmeisesti ei enää. Tosin Iitakin on nykyisin siitä paljon kiinnostuneempi kuin ennen. Yrittää koko ajan mennä tutkimaan, nousta vasten yms.. Mä olen ihan stressaantunu kun joudun vahtimaan niitä ihan koko ajan. En toki ennenkään ole koiraa lapsen kanssa kahdestaan jättäny mutta olen saattanu pistäytyä toisessa huoneessa ilman että mitään on tapahtunu. Nyt raahaan aina jompaa kumpaa mukana. Koirakin on ilmeisen stressaantunu kun ei saa missään enää olla rauhassa. Sille ei ole tarpeeksi aikaa eikä jaksamista, se on siis kaiken lisäksi vielä turhautunutkin mikä ei ainakaan helpota asiaa.



Tilanne on siis äärimmäisen hankala, sekä meille että koiralle. Lasta ei voi vielä vaatia ymmärtämään ja toisaalta koira ei voi ymmärtää että lapsi ei ymmärrä. Mielellään emme koirasta luopuisi, olen melko varma että se ei enää uuteen kotiin sopeutuisi ja piikille vieminen tuntuu ihan kamalalta ajatukselta. Toisaalta en koskaan antaisi itselleni anteeksi jos jotain tapahtuisi. Lapsi on kuitenkin aina tärkein. Mitä tekisitte meidän tilanteessa? Koiraihmiset varsinkin, kommentoikaa! Alan olla ihan lopussa tämän asian kanssa, mietin yötä päivää eri vaihtoehtoja ja mikään ei loppujen lopuksi tunnu hyvältä. Auttakaa!



-epätoivoinen elmiina

Joona nousi tänään pinniksessä seisomaan! Polvilleenhan se on noussut nyt jonkun aikaa, mutta tänään ihan yllättäen nousi seisomaan ja seisoi ainakin minuutin ja hekotteli ääneen uudelle taidolleen. Tarkoittaa sitä, että pinnasängyn pohja on laskettava tänään alimmalle tasolle.



Ja toissapäivänä huomattiin Jontun suussa kolme ylähammasta tai siis sellaiset pienet nökeröthän ne vielä on. Nythän niitä alkoi tulemaan kuin sieniä sateella=)



Kiitos tampereen helmille seurasta!

Marcel: Tosi kaunis koti teillä!



Käytiin eilen teatterissa miehen kanssa ja mun vanhemmat oli hoitamassa ipanoita. Jos Tampereella päin asuvissa on teatterissa kävijöitä, niin voin suositella sitä Vuonna-85 musikaalia. Ihan mielettömän hyvä!



Hyvää viikonloppua helmet=)

nonnu78 ja ipanat

Minä en siihen varsinaiseen vanhaan jengiin kuulukaan, mutta vauvojen synnyttyä taisin jossain välissä kirjottaa senkin edestä :) Minäkään en oo nyt viittiny kirjottaa kun on tuntunut ettei oo mitään uutta sanottavaa. Arki vaan rullaa menemään, toisina päivinä tuntuu, etten kestä enää sekuntiakaan tuota uhmaikäistä, ja toisina päivinä taas, että onpa mukava kun pojat jo vähän viihtyvät yhdessä.



Aaro on vasta 8,5 kk, kaksi nykeröä näkyy alaikenessä, mutta kitinää ja kuolaa riittää kyllä sen verran, etten ihmettelis, vaikka sieltä tulis vielä lisääkin. Tekee vaikka mitä ihmeakropaattiliikkeitä lattialla, mutta ei nouse ylös eikä konttaa. Yrittää kyllä ylös, mutta jalat ei kanna eikä saa ihan kunnolla vedettyä itteensä vielä ylös. Sängyn pohja laskettiin kyllä varulta jo ihan alas. Ryömii hyvin vastentahtoisesti, kovasti motivoituneena pari metriä. Kävelytuoli rules. Aaron bravuurinumero on " taaksepäin sirklaus" . Se menee pylly edellä jotenkin silleen että se näyttää ihan ku sirklais luistimilla. Kuulostaa absurdilta, mutta en osaa sitä oikein paremmin selittää. Siis jotenkin se on vaan välillä istualleen ja välillä taas mahalleen. Oikein viehkeä ja sulava liike. Niin se pyörii ympäri kämppää aika vikkelään, aina kun katsoo niin on eri paikassa. Ruokahalu on poitsulla edelleen oikein hyvä. Annan vieläkin niitä 4kk samettisoseita kun sillä on ollu niitä antibioottikuuria ja maha tuntuu olevan vielä niin herkkä. Pari viikkoa sitten otettiin kyllä repertuaariin mukaan 5-6kk soseetkin ja nekin on menny hyvin. Pari purkkia syö aina per ateria. Ja korppuja mutustaa. Ja jälkiuunileipää. Syöminen sujuu kyllä tosi hyvin kun on isoveli samassa pöydässä jota matkia. Sillä se pottahommakin varmaan toimii. Tosin nyt on kyllä jääny meillä pottailut vähiin kun Veikko on ollu pääsääntösesti taas kotona. Muistatte varmaan kun oon sitä sadatellu täällä useampaan otteeseen että Veikossa on enemmän ku tarpeeksi yhdelle ihmiselle. Ei ehdi sitten enää vauvaa potalla käyttämään. Kotona Veikko on ollu siksi koska päiväkodissa on mahatautia ja täitä ja niitä me ei todellakaan haluta jos vaan voidaan se jotenki estää. Me oltiin viime syksynä sellasessa mahataudissa että kaikki maattiin vaan sängynpohjalla ja vaikeroitiin. Muistot on vielä aivan liian tuoreina mielessä että jaksais sitä uudestaan. Pahin se oli Veikolla, sen maha oli sekasin pari kuukautta ja pylly palo tosi pahasti. Mutta ehkä se on silti nuo täit jotka on se varsinainen syy siihen miksi Veikko on ollu tän viikon kotona. Kai se vaan on totuttava ajatukseen, että niitä tauteja tulee tuolta päiväkodista tasaseen tahtiin ja joka syksy on tämä täi-ilokin seuranamme. Ainakin nämä naapurin rouvatkin on ihan kypsiä jo siihen kun joutuvat jatkuvasti olemaan töistä pois kun joko lapsi sairastaa tai hoitaja sairastaa.



Yöt meillä menee edelleen päin p***tä. Siis Aarohan ei oo syöny öisin enää kuukausiin, mutta aina vaan on jotain. Tuttia kai se itkee sitten ja aamulla alkaa uni olla jo niin kevyttä tai jotain. Joskus löydän sen mahalteen kaikista toppauksista huolimatta. Sitten sitä ollaankin aika ihmeellisessä asennossa eikä ihme jos vähän itkettää. Eniten nyt on Veikosta ollut taas riesaa öisin. Kun päästiin (ainakin hetkellisesti) niistä kauhukohtauksista niin se on nyt alkanu pelkään pimeää. huokaus. Viime yönäkin 3.22 karsee huuto, pään silitystä ja rauhottelua n. puoli tuntia ja sitten en enää saanu unta. Ehkä noin puolen tunnin päästä kun aloin rauhottua, alko Aaro itkemään. argh. Ja Aaro-pieni-kultamuruhan herää joka aamu 6-7. Onneksi mies on nyt herännyt aamusin niin oon jaksanu paremmin päivät.



Isänpäivästä... Veikko on tehnyt päiväkodissa miehelle jonku paidan joka on lahjapaketissa. En oo sitä siis itsekään nähnyt. Sinne piti viedä vaalea t-paita, kai ne on siihen painanu jotain. Itse ostin tuoksun, enkä kyllä muista enää mikä se oli kun siitä on jo aikaa. Heräteostos Stockalta. En oo ennen uskaltanu tuoksuja ostaa kun niistä ei oikein ikinä tiedä, mutta nyt otin riskin kun en jaksanu niitä samoja paitoja ja pipoja ja tossuja ostaa ku aina muullon juhlapäivinä.



Joulu kai vietetään kotona. Meillä on sukulaiset kaukana ja vähän ympäri maata, pitäs sitten kiertää joka paikka jos jonnekin lähtis. Viime joulu oli meillä eka oma joulu kotona ja se oli aivan ihanaa. Tehtiin just sellasia jouluruokia mistä tykättiin. Rosollissakin oli vaan punajuurta ja suolakurkkua :) Taidetaan jatkaa samaa perinnettä. Miten muuten muut meinaatte, laitatteko kuusen sisälle? Meillä onnistu viime joulu hyvin 1,5-vuotiaan kanssa, mutta tuo Aaro kyllä epäilyttää kun se on vasta niin pieni. Veikko usko hyvin viime jouluna ettei siihen saa koskea, mutta tuntuu vähän ettei Aaro paljon kieltoja vielä ymmärrä sitten.



Minäkin käyn kyllä päivittäin täällä kuulumisia lukemassa, vaikken jaksa näitä samoja asioita aina itte valitella.



Mukavaa isänpäiväviikonloppua kaikille helmikuisille!



Vilja

Minä antaisin koiran jonnekin hoitoon tai myisin. Niin kuin itse sanoit, turha ottaa mitään riskejä vaikka koirakin on rakas. Nuo on minusta kuitenkin jo todella hälyttäviä merkkejä enkä usko että tilanne ainakaan helpottaa ajan myötä. Ois ihan kamalaa joutua harmittelemaan jälkeenpäin jos jotain sattuis ja sullakin voi mennä pinna tiukalle kun joudut koko ajan kyttäämään. Mitä muut olette mieltä?

Eli ei pitäisi muistella vanhoja, mutta on se kivaakin :). Jatkoin siis kaivelua ja löytyi tämä esittelypino



http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=6618304&t=6618304&appid=&…



Kuumetta, en muistanutkaan että ollaan ainakin melkein samanikäiset.



Mann@, oli muuten hauska lukea helmien viimeistä pinoa odotuspuolella, sinä pidit sitä urheasti lähes yksiksesi pystyssä ;),



Midzi, älä suotta tunne itsensä ulkopuoliseksi. Vaikka pääkaupunkiseutulaiset ja manselaiset onkin toisiaan tavanneet, ei se tarkoita etteikö oltaisi kiinnostuneita koko porukan kuulumisista :).



Temperamenteista oli puhetta. Pukelo on edelleenkin rauhallinen luonteeltaan, leikkii päivät itsekseen ja pääsääntöisesti urputtaa vain kun on nälkä, jano tai väsy. Joskun, kuten eilen, on päiviä jolloin kaikki menee nappiin eikä muksulla ole mitään valittamista yhtään mistään. Toisinaan, kuten tänään, suuttuu kun ei saa ottaa kaukosäädintä/kaivella paperinkeräyspussia/lukea Me Naisia/kolistella takkavälineitä. Yleensä nuo huonot päivät on huonon yön jälkeisiä.



Silppu ei sano vielä ainuttakaan tunnistettavaa sanaa. Suu kyllä käy välillä lähes taukoamatta mutta mitään ymmärrettävää sieltä ei tule ulos. Tai enpä sano, viime päivinä olen miettinyt ymmärtävätkö meidän koira ja typsy jollain tasolla toisiaan, sen verran saumatonta on tuo yhteiselo ollut.



Elmiina80, en tuossa tilanteessa ottaisi riskiä, ts. varmaan luopuisin koirasta. Selvittäisin, onko mahdollista palauttaa koira kasvattajalle (kuten FannyK tuolla mainitsikin) tai pyrkisin kaikin mahdollisin keinoin uudelleensijoittamaan koiran uuteen kotiin. Toistan aikaisemman kommenttini, eli en koskaan voisi viedä tervettä koiraa piikille.



Isäinpäivästä (eikun -isänpäivästä?) -lahjaksi annan taulun, johon on painettu pukernaattorin jalanjälki noin kuukauden ikäisenä, Big Brother -pelin ja tänään ostetun kauluspaidan, joka luultavasti pitää vaihtaa koska on liian iso :P.



Joulun vietämme luultavasti täällä meillä niin, että appivanhemmat tulevat kylään. Tai sitten menemme heille. Helpompi toki olla kotona, Silppukin pääsee omaan sänkyynsä nukkumaan.



Pitäis jo mennä unten maille pikkuhiljaa, aamulla on vauvauinti. Siispä hyvät yöt kaikille!



KL.

Heippa ja olipa mukava kuulla taas " kadonneista ihmisistä" , että vielä henki pihisee. Midzillä (Linnean Midzillä) tuntuu olevan melkoinen muuttorumba, huh huh. Oletko itse jäämässä hoitovapaalle niin pysyt reissussa mukana?



Meillä on nykyään melkoinen laululintu täällä kotona. Motorisesti ei ole mielestäni tapahtunut kuukauteen mitään uutta eli konttaa, seisoo tukea vasten ja ottaa muutamia askelia, jos on hyvä syy -esim. kaukosäädin sohvapöydän toisessa päässä. Mutta sen sijaan tämä verbaalinen kehitys on nyt sitten edistynyt -tai no, ei ehkä edistynyt, mutta kaikenlainen juttelu on kovasti lisääntynyt. Mitään tunnistettavaa ei tule. " Ättä ättä" -se voisi ehkä olla " äiti" mutta se kyllä hokee sitä lukuisissa eri tilanteissa, joten merkitys ei ihan vielä ole kyllä kohdallaan.



Tänään tulee Leon kummit, meidän ystäväpariskunta, meille iltaa istumaan. Aiotaan kokata oikein vimpan päälle gourmet-systeemit ja hakea pari viinipulloa. Aletaan syömään sitten kun Leo menee unille. Se menee kuitenkin jo klo20 tienoilla nukkumaan, niin siinä saa sitten kaikessa rauhassa syödä ja rupatella vaikka kolme tuntia!



Huomiseen isänpäivään on valmistauduttu vähän myöhässä. Olen hankkinut paidan, johon painan Leon jalan kuvat. Paita on nyt pesty, joten ehkä huomenna sitten painetaan tai tänään illalla kun miehet kokkaa, niin voidaan kummitädin kanssa askarrella :-) Lisäksi kehystin hauskan kuvan Leosta, jonka mies voi ottaa uuteen työpaikkaansa työpöydälle. Joulukuussahan se aloittaa uuden työn... sinänsä kurja tilanne, että kohta ollaan molemmat samaan aikaan koeajalla -hieman epävarma tilanne. No, ei voi mitään -sellaista tää työelämä on. Mä sain eilen tiedon, että oon päässyt toisessa paikassa vikalle haastattelukierrokselle... lupaavaa :-)



Päiväkotiasioista soittelin Vantaan kaupungille. Siellä oli mukava virkamies. Joku päivähoidon suunnittelija se oli. Kuulemma tää meidän alue (Ylästö) on ihan toivoton, että jo valtava määrä lapsia joutuu käymään muualla tarhassa. Vuoden päästä tulee alueelle neljäs (!) päiväkoti, niin sitten helpottaa. Luultavasti joudutaan siis tarhaan tohon Martinlaaksoon. No, onneksi se on työmatkan varrella kun mies alkaa reissata junalla Stadiin, niin ei tule ylimääräistä lenkkiä. Sanoi myös, että koska Leo on näin nuori (10,5kk kun tarha alkaa) niin yrittävät ensisijaisesti laittaa perhepäivähoitajalle. Mulle on ihan sama. Kunhan löytyy kiva paikka!



Koira-asiasta vielä Elmiinalle (?). Tää on pitkä pätkä :-)

Ennen kuin antaisin koiralle tuomion, niin mieti läpi muutama asia;

1) Mistä murina johtuu? On tosi tärkeä, että lapsiperheen koiralla on joku sellainen oma paikka, minne lapsilla ei ole asiaa. Se voi olla häkkikin, jos lapsia on vaikea pitää poissa koiran paikalta. Tällöin koira (aikuinen koira varsinkin) tietää, että on joku paikka, jonne se saa mennä kaikessa rauhassa nukkumaan ilman, että joku roikkuu koko ajan huulessa/korvassa tms. Lapselle pitäis opettaa, että koiran tulee saada olla rauhassa.



Me ollaan opetettu Leolle erittäin tiukka " EI!" . Samaan henkeen kuin koirillenkin. Olen jopa opettanut sen samalla logiikalla eli kun Leo lähestyy/koskee kiellettyä asiaa (cd-torneja, lasivitriiniä, repii portaiden liukuesteitä tai mun silmälaseja jne) niin tiukka " EI" ja heti kun kääntää katseensa kielletystä asiasta pois niin iloiset kehut " hyvä Leo, hieno poika, tule äidin luokse" ... on toiminut meillä hyvin. Välillä Ei:n joutuu toistamaan moneen kertaan ja jostain syystä se ei tunnu toimivan silmälasien kohdalla, mutta siis 95% :sesti toimii. Leolta on siis kiellettyä mennä koirien punkkaan.



2) Miten koira osallistuu perheen arkeen? Muutos lapsen saapuessa on aivan järkyttävä koiralle. Siis kun ennen koira on saanut kaiken huomion, niin yhtäkkiä se saa pari rapsutusta päivässä. Meillä ainakin on koirat joutuneet joustamaan aika lailla Leo synnyttyä. Tai vanhempi on. Pentuhan tuli taloon Leon ollessa 6kk. Pentukoira onkin aivan lääpällään Leoon kun taas vanhempi (4,5v) on selvästi pidättyväinen, eikä oikein vauvasta piittaa.



Me ollaan nyt alkukriisien hälvennyttyä tehty töitä, että koirat ja vauva-arki soljuis hyvin yhteen. Ts. annamme myös koirille vapauden olla kotonaan. Välillä se tarkoittaa, että Leo muksahtaa kun koira loikkaa yli tai kaatuu lattialle kun nousee seisomaan koiraa vasten. Koirat saa haistella, nuolla ja tuuppia Leoa ilman, että siihen puututaan. Toki valvotaan, mutta ei yritetä eristää koiria lapsesta. Samaten käydään koko jengi lenkillä jne.



Lisäksi on äärettömän tärkeää löytää jostain maton alta perimmäisestä nurkasta aikaa myös ihan vaan koiralle. Treenata vaikka kotitottista tms. puuhaa ihan vaan koiran kanssa kaksistaan. Mä olen aloittanut toko-treenit vanhemman koiran kanssa -se ei ikinä ennen jaksanut motivoitua varttia pidempään. Nyt menee aivan tohkeissaan kuin olis joku suurempikin toko-valio.



3) Koiralla on oikeus ruokarauhaan

Vaikka lauman johtajan tuleekin aina saada ruokakuppi/herkku/lelu koiralta pois, niin mun mielestä on ihan turha päästää lasta heilumaan koiran lähelle kun se syö. Lapsi ei ole vielä kovin korkealla ja koira ei kunnioita sitä samaan tapaan -voi syntyä arvaamattomia tilanteita. Meillä koirat syö kun Leo on mennyt jo nukkumaan tai sitten laitan Leon syöttötuoliin, ettei pääse lähellekään kun koirat syö.



4) Johtajuusasiat / Kuri kunnossa

Sitten on myös ihan tarpeellista huolehtia, että koiralla on perustottelevaisuus kunnossa. Viime kädessä sinä määräät, mitä saa tehdä ja mitä ei. Muista, että murina ei aina tarkoita, että koira aikoo hyökätä -se on koiran tapa sanoa; " mene pois, en halua sinua tänne" ja kannattaa miettiä, missä tilanteessa se tulee. Jos lapsi roikkuu korvissa, tunkee sormia nenään tms niin voipi olla, että kaikki koirat ei siitä piittaa. Jos koira murisee jo nähdessäänkin lapsen, niin minä puuttuisin asiaan erittäin tiukalla poskipuhuttelulla, että " meidän perheessä ei koirat murise lapsille"



Esim. meidän vanhempi koira murisi kaverin lapselle kun tämä veti hännästä. En torunut koiraa, vaan sanoin lapselle, että koiraa ei saa vetää hännästä. Toki on tärkeää myös tunnistaa vaaratilanteet, että onko koira aggressiivinen vai onko kyse nimenomaan vain tästä " anna mun olla" -murinasta, joka ei ole niin vaarallinen.



5) Millainen on koiran historia?

Onko se ollut ennen hyväluonteinen? Onko jotain muutosta tapahtunut? Onko se arvaamaton? Jos koira on perusluonteeltaan kiltti ja avoin, niin uskon, että koulutuksella (sekä koiran että ennen kaikkea lapsen) saa asiat kuntoon. Pitää myös muistaa, että koira ja lapsi ei ystävysty itsestään. jotkut koirat ei koskaan opi pitämään lapsista -toki ne oppivat lapsiperheessä elämään ja olemaan, mutta niistä ei välttämättä tule sellaisia lasten kanssa lattialla peuhaavia koskaan. Eikä ne silti ole sen huonompia.



Joo, tää kuulostaa nyt ihan koirakirjamaiselta. En missään nimessä tarkoita tätä saarnana vaan listasin nyt muutamia asioita, mitä mulle tuli mieleen... voi olla, että teettekin jo näin?



Jeps. Leo meni iskän kainaloon unille. Mä lähden metsälenkille noiden meidän koirien kanssa. Siellä on aivan ihana ilma! Viikonloppuja ladyt!

Täällä taustailijakin nyt innostui kirjoittelemaan noista koira asioista. Jos aikaisemmin kiltin ja hyväluonteisen koiran kanssa tulee ongelmia pienen lapsen tullessa perheeseen, voi syynä olla se, ettei koira tiedä omaa paikkaansa laumassa. Koirahan on lauma eläin ja sille on osoitettava paikka laumassa. Kun vauva syntyy perheeseen voi koira olettaa olevansa korkearvoisempi laumassa, koska vauva on aivan uusi tulokas. Tässä tapauksessa " lauman johtajan" on tiputettava koira maanpinnalle ja näytettävä sille paikka arvojärjestyksessä. Eli kun koira esim. murisee tai näyttää hampaita vauvalle on lauman johtajan puututtava asiaan. Riippuu koirasta ja sen luonteen kovuudesta kuinka " kovilla otteilla" koiran asema laumassa osoitetaan. Koiran alistaminen (koiran omistajat varmaan tietää mitä tämä termi tarkoittaa) on yksi hyvä keino. Koiraa alistaessa on toki oltava varma, että sinä itse olet koiran arvojärjestytksessä sen itsensä yläpuolella.



Kun meillä eskoinen (nyt 3,5 vuotta) lähti liikkumaan, ei koiramme heti tiennyt paikkaansa laumassa ja näytti kerran hampaita vauvalle. Lauman johtaja (tässä tapauksessa minun mies) alisti koiramme ja tämän jälkeen ei ole ollut pienintäkään ongelmaa. Kun pikku kakkonen (nyt 9 kk) tuli taloon, ei ole ollut mitään ongelmia. Tämä kakkonen jo liikkuu, mutta koiramme on heti hyväksynyt oikean arvojärjestyksen. Yhtenä päivänä sain tämän meidän pikku vilpertin kiinni koiran ruokakupilta, kun olivat yhdessä syömässä muroja =0) Pitäis olla koko ajan silmät selässäkin, että näkis minne tuo pikkunen viipottaa.



Ja sitten tietenkin pitää koiralle antaa oma rauha. Meillä on molempia lapsia alusta alkaen kielletty kiusaamasta koiraa ja opastettu kuinka koiria kohdellaan kauniisti. Tämä vie aikaa, mutta palkitsee kyllä kaikki osapuolet lopulta.



Pointtina kuintenkin tässä kirjoituksessa on se, ettei aina ensimmäisenä kannata olla luopumassa koirasta, vaan kannattaa miettiä asiaa koirankin kannalta ja miettiä mistä ongelma käytös voi johtua. Nimittäin niin kovin monesti ongelma käytös on vain seurausta siitä, että koira ei tiedä paikkaansa laumassa. Ymmärrän kyllä että kaikkia ongelmia ei aina voida poistaa ja koirat on koiria ja lasten kanssa touhuillessa kannattaa aina pitää silmällä koiraa ja sen käyttäytymistä.



Juu, mutta tuo siis koirista... Olen kovasti lueskellut näitä helmisten pinoja. En ole saanut aikaiseksi kirjoitella, mutta kovasti olen vertaistukea täältä saanut. Eli meilläkin nukutaan välillä huonosti, syödään välillä huonosti, opetellaan liikkumaan ja hampaitakin yrittää vähän jo pukata. Poju on siis 9 kk ja yksi pikku hammas tököttää alaikenessä =0) Tänne palstalle on ollut mukava tulla lukemaan huonosti nukutun yön jälkeen, että samanlaista on muillakin, se niin mukavasti lohduttaa ja saa taas jaksamaan.



Mukavaa ja iloista isänpäivä viikonloppua kaikille!

Kanelinenä

Vaikka meillä ei koiraa olekaan, niin musta tosi mielenkiintoista lukea muiden koirajuttuja. Miehen hyvällä työkaverilla on kenneli ja mies usein kertoo mulle kaikkia uusia koirankasvatusasioita, joita on työkaveriltaan oppinut. Mä olen lapsesta saakka halunnut koiraa ja ehkä meille sellainen vielä joskus tuleekin, kunhan lapset ovat isompia, joten ihan kiva tietää, että ainakin miehellä olisi koirankasvatus nyt jo hallussa =) Tai ainakin teoreettisesti on, mutta käytäntö on tietenkin sitten eri asia.



Me ollaan yleensä oltu isänpäivä-viikonloppu miehen vanhemmilla, mutta nyt on varmaan eka kerta, kun ei mennä sinne. He tulevat sen sijaan meille huomenna syömään + kakulle. Teen sellaisen puolukka-kinuski-täytekakun, joka pitäis itse asiassa tänään jo leipoa. Esikoinen on tehnyt kerhossa miehelle lahjan ja kortin, mutta me askarrellaan kohta vielä yhdessä toinenkin kortti ja lahjaksi annetaan bokserit, joiden takapuolelle on painettu lasten jalanjäljet (luin tosta ideasta joltain näiltä palstoilta) sekä hierontaan lahjakortti, kun miehen selkä on niin jumissa ja mä olen tosi huono hieromaan.



Jouluaatto ollaan aina vuorotellen mun äidin luona tai miehen vanhemmilla. Tänä vuonna mennään mun äidin + hänen miesystävän luokse (asuvat maalla, jossa on varmasti ihana joulutunnelma), jonne tulee myös mun sisko sekä " isäpuoleni" 3 aikuista poikaa tyttöystävineen. Meidän lapset on siellä ikävä kyllä ainoat lapset, mutta onneksi heillä on siellä sitten monta leikittäjää. Joulupäivä ja Tapaninpäivä ollaan sitten miehen vanhemmilla. Me ostettiin Helmille joululahjaksi FB:n maatalo, kun oli Anttilassa alessa (maksoi n. 48 ¿). Muuta ei osteta, mutta jotain toiveita pitäis keksiä mummeille yms. etteivät osta mitään ihan turhaa sälää. Mitäs te muut aiotte ostaa/pyytää Helmiksille joululahjaksi? Vähän hölmöä, kun sitten on parin kuukauden päästä taas synttäritkin,,, Uskomatonta, että kohta nämä vauvat on jo 1-vuotiaita!!!



Meillä on unet mennyt tällä viikolla erinomaisesti! Päiväunia Helmi on nukkunut aamupäivällä 1,5 h ja iltapäivällä entisten 30 min unien sijaan vajaa 1,5 h. Eli päivällä on nukkunut tunnin enemmän kuin viimeisen kuukauden aikana. Yöunet on sitten lyhentyneet tunnilla, mutta Helmi on nyt monena yönä hernnyt vain kerran klo 05-06 aikaan. Musta ihan uskomatonta, kun esikoinen heräsi 2,5-v asti 3-10 krt/yö. Toivottavasti tämä olisi pysyvää! Periaatteessa voisin yrittää vierottaa Helmin tosta yösyötöstäkin, mutta koska siitä ei ole kamalasti haittaa, niin syökööt nyt vielä.



Nyt pitää päästää mies kaupungille asioille ja alkaa Helmin vahtimisvuoroon. Se on koko ajan noissa kukissa repimässä multia lattialle...



T:Fassiloora ja Helmi (kohta 9 kk)

Tai tarkemmin katsottuna onhan kello jo vaikka mitä : ) Mies testaa isänpäivälahjaansa, eli uutta tyynyä, esikoinen rakentelee legoilla ja Siiri päikkäreillä. Silläkin on muuten nyt jo peräti yksi hammas! Ihan vähän pilkottaa kun oikein tarkkaan katsoo :D. Liikkuminen ei ole edistynyt mihinkään, ihanaa. Tosin sängystä sekin onnistui muksahtamaan : (. Nukkui päikkäreitä meidän sängyssä, ja vaikka ei mihinkään osaa ryömiä, silti se sieltä kopsahti lattialle tyynyjen ja peittomyttyjen yli.



Koira-asiaan: laita johonkin huoneeseen portti ovelle, niin koira saa olla jossain rauhassa mutta näkee kuitenkin teidät eikä ole eristyksissä. Mun mielestä (kaikki ei ole samaa mieltä) koira saa kyllä murista lapselle, kunhan kuitenkin väistää eikä tietenkään nappaa kiinni. Murinahan on varoittamista, siihen mun mielestä kaikilla on oikeus jos ei pakoon pääse.



Olikos joulustakin puhetta? Mä haluaisin viettää aaton kotona, ennen ollaan oltu miehen vanhemmilla syömässä ja lahjat jakamassa. Meillä on kuitenkin niin paljon tilaa, helpompi olis kaikkien tulla tänne kun meidän ahtautua pieneen mummolaan lasten kanssa. Ainoa mitä mietin on tuo tarjoilu... Mä en syö mitään jouluruokia niin en välittäisi niitä laittaakaan, enkä ainakaan sitä kestä että anoppi mun keittiössä kokkailis. Toisaalta niille se jouluruoka on niin tärkeä, ehkä tilaan jostain pitopalvelusta sit. Täytyy katsoa.



Eipä kai taas muuta,



FannyK

Isäntä kattelee telkusta kiakkoa, kuinkas muuten, ja Silvanderi harvinaista kyllä istuu mun sylissä ja kiskoo väsyneenä korvaansa. Pari yötä on mennyt tosi huonosti, viime yönä pukelo heräsi pahimmillaan tunnin välein ja syykin selvisi -uusi flunssa. Just kun vanhasta päästiin. No, ensi yöksi laitan nenätippoja, jos saisi lapsi nukuttua vähän paremmin.



Sellaista pitänyt jo monta kertaa kysyä, että montako tuntia noin suurinpiirtein teidän muksut nukkuu vuorokaudessa? Silppis koisaa 14-15 h. Onko se keskivertomäärä tai sinne päin?



Isänpäivä meni meillä oikein kivasti. Aamulla vein miehelle aamiaisen sampanjatarjoiluineen sänkyyn. Isäntä laittoi pippuripihvit ja jälkkäriksi oli kinuskikakkua (ei mun tekemä tällä kertaa). Miehen pikkuveli eli pukernaattorin kummisetä oli meidän seurana.



Äsken kuului mun selän takaa *hhhrrrrrl*, Silppu tempaisi taas yhdestä miehen vanhasta C-kasetista nauhan ulos. Nyt se istuu hiljaa paikoillaan ja katselee aiheuttamaansa tuhoa.



Jees, menen laittamaan iltapuuroa.



KL.

Mies on jäähallilla ja Onni nukkuu myöhäisiä päikkäreitä.



Me tehtiin Onnin kanssa miehelle kortti johon painettiin jalan ja käden kuvat. Lahjaksi annettiin " hiustenleikkuukone" :)

Innostuin vielä tekemään voileipäkakkua ja kääretorttua jonka kuorrutin kermalla. Että painonvartijoiden pisteet on nyt sitten todellakin käytetty seuraavan kuukauden ajalta!!



Onni on oppinut nyt laskeutumaan alaskin, kun se nousee jotain vasten seisomaan. Aikaisemmin se on huutanut ja itkenyt, kun ei olekaan päässyt/uskaltanut tulla alas.



Joulusta, me ollaan aina käyty ensin syömässä anoppilassa ja sieltä jatkettu matkaa kamalalla kiireellä mun vanhempen luo. Ja joskus vielä käyty mummoloissakin. Ja joulukirkossa. Ja mies on ollut melkein joka joulu vielä yövuorossa töissäkin... Niin kuin tänä joulunakin.

Nyt jouluna en haluaisi laukata ympäriinsä vaan olla kaikessa rauhassa esim. kotona ja käydä joulukirkossa. MUTTA mies haluaa ehdottomasti, että mennään hänen vanhempien luo taas syömään. Ja Onnin kummikin " vaati" , että heilläkin olisi käytävä. Ja minä haluaisin sinne kirkkoon. Saa nyt nähdä miten sumplitaan... Raivostuttavaa, kun menee koko joulurauha tuohon autolla edestakaisin ajeluun...

Toissa vuonna oikein toivoin, että sain olla jouluaaton iltavuorossa töissä niin säästyin tuolta kamalalta rumbalta!!



Minä lähden ylihuomenna (jos ei mitään ihmeempiä tule) Ouluun ystäväni luo. Olen siellä kaksi yötä. Mies jää Onnin kanssa kotiin. Ihanaa! Saa nukkua ja syödä kunnolla!! =) Saa nyt nähdä miten ikävä siellä sitten kuitenkin tulee...



kumppari&Onni

Nonnu78, taitaa tosiaan tulla sen verran täältä Kangasalta koukkausta, että jos menen FannyK:n kyydissä. Pääsettekö jollain kyydillä tapaamiseen?



Prkl, en pääse lukemaan sähköpostiani -FannyK, jos luet tämän niin soittaisitko huomisesta mulle numeroon 040-5201 812?



KL.

Ymmärrän, että aika koukkauksen joutuisit tekemään. Meiltä taitaa jäädä tämä tapaaminen väliin, mutta ehkä sitten ensi kerralla!



nonnu78

Nonnu78, näemmä oltiin samoissa aatoksissa suurinpiirtein samoihin aikoihin =).



KL.

Täällä on hieman kiireistä. Lasten kanssa siis. Mulla on päivän ensimmäinen " kahvitauko" aina klo 18... Esim. tänään, vaikka esikoinen nukkui päiväunet, niin Helmiä piti viihdyttää/vahtia koko ajan. Helmi on nyt keksinyt meidän olohuoneesta kaikki kielletyt paikat. Kahdesta lattialla olevasta viherkasvista repii mullat ja kiskoo kukkien lehtiä (pitäis varmaan siirtää noi kukat muualle, muttei ne mahdu mihinkään muualle), tietsikkapöydän alla istuu repimässä roskiksesta roskia (nostin nyt ton roskiksen tietokoneen näytön päälle) tai johtoja+jatkojohtoja, lehtikorista repii lehtiä ja syö ne (mihinköhän ne nostais), kirjahyllystä repii kirjoja ja videoita/DVD:t (noi ei todellakaan mahdu mihinkään muuallekaan, videokasetteja saa kyllä katsoa, mutta pelkään, että ne hajoo, kun vetää ne hyllystä alas n. 50 cm korkeudelta). Eipä tässä tietokoneella siis paljon istuta, kun Helmi tekee tuhojaan. Onneksi sentään saatiin sohvapöydän alta lehdet kirjahyllyn vitriiniin (minne ne ei todellakaan sovi), niin niitä Helmi ei saa enää revittyä. Eteiseen Helmi konttaa myös koko ajan syömään meidän kuraisia kenkiä. Ja heti, jos näkee, että kylppärin ovi on auki, niin menee sinne ja siellä lempihomma on sellainen kärry, jossa on pienessä korissa kaikkia mun hiusjuttuja eli kammat, pampulat, pinnit yms. Pakko siirtää nekin Helmin ulottumattomiin. Tosi rasittava vaihe! Mitäs kikka-kutosia muilla on käytössä, ettei vauvat tuhoa kaikkea???



Meillä on lapset taas nuhassa. Kolmas flunssa nyt tänä syksynä. Kaikki on ollut aina kuun vaihteessa ja kestänyt 1,5-2 vko. Sitten ovat olleet tarveitä 2-2,5 vko ja taas uudestaan. Mulla alkoi reilu viikko sitten ensin kurkkukipu ja sitten nuha, mikä on onneksi jo paranemaan päin, mutta en ole yli viikkoon päässyt salille tai lenkille ja se alkaa vähän tympimään.



Oli mulla oikeasti jotain asiaakin, mutta en muista, mitä... Ai niin, kävin yksi päivä kirppiksellä ja ostin Helmille taas varastoon muutaman isomman vaatteen. Kävin sitten varastoni läpi ja huomasin, että odottamassa on 8 pitkähihaista ja 1 lyhythihainen body kokoa 80 (nyt käytössä 68 ja 74). Koska pestään suurin osa Helmin vaatteista vaippapyykin mukana joka toinen päivä, ei todellakaan tarvita noin montaa bodyä. Ne on kyllä suurin osa joko kirppikseltä, alesta tai tarjouksesta ostettu, mutta pitää yrittää jatkossa pysyä vähän kärryillä, mitä kaapissa odottaa. Eilen oltiin mun isällä kylässä ja sinne laitoin Helmille yhden mun vanhan mekon, joka on Helmille just nyt sopiva. Onneksi löysin sen kätköistäni, ennen kun jää kohta pieneksi.



Nyt jos menis leikkii noiden lasten ja miehen kanssa =)



T:Fassiloora ja Helmi (ensi viikolla 9 kk)

Meillä on koko takapenkki tyhjä, joten sinne mahtuu, mutta meillä ei ole ylimääräisiä turvaistuimia.



Me lähdetään niin aikaisin aamulla jo liikkeelle, että jos haluat kyytiä edes takaisin niin soita mulle 040-5457159, tai ilmestykää paikalle jos kerran saat isältäs kyydin sinne. Meille meinaan on ihan sama mitä kautta kotiin ajetaan kun matkaa on kuitenkin yli 100km.



-niisku