Olisiko muita lyhyitä 1-vuotiaita?
Hei!
Poikamme oli 1-vuotis neuvolassa vain 71,7 cm pitkä. Onko kenelläkään ollut vastaavaa? Poika oli syntyessään 50 cm ja pituus on koko ajan kasvanut miinuskäyrällä, mutta nyt on jo hieman alle -2:n. Neuvolassa miettivät nyt tarvitseeko tutkia jotakin vai ei. Poika on kehittynyt hyvin ja aikaisin; kävelemäänkin lähti alle 11 kuisena. Äitiä huoletta vain miksi poika ei kasva. Niin ja poika siis on aina ollut oikein hyvä syömään eli siitä ei ole kiinni. Ja me vanhemmatkin olemme mies ihan keskimittainen ja minä naiseksi pitkä.
Kommentit (18)
Syntyessään oli 48 senttiä, ja on siitä asti kasvanut pikkusievästi. Allergiaa olen välillä epäillyt, mutta ei ole löytynyt. Tyytyväinen touhutyttö, ja liikkuu kuin elohopea. Paino myös vahvasti miinuksella.
myös kaveripiiristä löytyy pieniä vuoden ikäisiä. Kahdella kaverilla esikoiset olivat 71-senttiä. Kaksivuotiaan vähän päälle 80 senttiä. Ihan normaaleja, terveitä lapsia. Toinen on yhä pieni (nykyään jo 6 v.), toinen jopa pitkä (5 v.).
huonoa kasvua ei ole tutkittu mutta nyt määrättiin kaikki mahdolliset kokeet. lapsi on myös erittäin huono syömään. Arvot oli kaikki tosi hyviä joten lapsi sai luvan olla syömättä ja lääkäri vaan totesi että toiset on luonnostaan pienempiä. Toinen lapsi kasvaa nykyään 0 käyrällä tasaisesti.
...syntyessään 48 cm (oli täysiaikainen).
Olin hieman huolissani, varsinkin täysimetyksellä pituutta tuli hitaahkosti, 4-kuisena kiinteiden myötä pituuskasvu onneksi nopeutui. Painoa on ollut jatkuvasti ihan ok, 0 - +1 -käyrällä.
Sitten katsoin omaa lapsuusajan neuvolakorttiani, syntyessäni olin ollut 51 cm ja 1-vuotiaana 73 cm. Et ihan samaa rataa kasvaa kuin äiteensä. Ja näin aikuisena olen 170 cm eli vähän yli keskimitan.
Neuvolassa eivät ole epäilleet oikein mitään, kunhan vaan huolellisesti ovat mitanneet ja kirjanneet muistiin. Muuten tyttö on terve kuin mikä, ei allergioita eikä muita kremppoja ja kaikenlainen ruoka maistuu hyvin.
Syntymäpituus 48cm ja yksivuotiaana 72,5cm. Kasvanut koko ajan ihan tasaisesti, eli käyrillä ei mitään notkahduksia suuntaan eikä toiseen. Isommat sisarukset tulleet isäänsä (183cm) ja tämä kuopus äitiinsä (160cm).
En ole ollut huolissani pituudesta, vaikka neuvolassa siitä on joskus vähän naputettu. Nyt kuitenkin oli parissa kuukaudessa tullut niin hyvin mittaa lisää, että terkkarikin oli tyytyväinen. :)
Kummankaan kasvuun ei ole neuvolassa puututtu, vaikka tytöillä ollut eri terkkarit. Esikoinen on nyt 3-vuotiaana kirinyt pituuskäyrillä ylöspäin, eikä ole enää huomiota herättävän pieni muihin ikäisiinsä verrattuna. Mieheni on 180cm, mutta itse olen vain vähän päälle 160cm, ja olen ollut itsekin vain tuon 70 cm 1-vuotiaana. Siksi kai ovat pitäneet tuota tyttöjen kasvua normaalina. Minulle sanottiin, että jos lapsi kasvaa tasaisesti, ei tuollaisesta pienikokoisuudesta tarvitse huolestua. Huolestuttavampaa olisi sitten, jos käyrät sahaisivat voimakkaasti edestakaisin. En huolestunut tyttöjen pienuudesta muutenkaan kun vaikuttivat ihan terveiltä ja painokäyrä kulki tasaisesti suhteessa pituuteen. Mutta tietysti neuvolasi varmaan kokeneet terkkari ja lääkäri osaavat sanoa, milloin on syytä tehdä tarkempia tutkimuksia.
Meidän kolmonen (2v tyttö) oli syntyessään 48cm, 1-vuotiaana 70cm ja 2-vuotiaana 81cm =) Pituus on mennyt -2 -käyrän alapuolella jo pitkään, myös paino on -20 käyrällä. Painoa oli neidillä syntyessään 3810g, 1-vuotiaana 7760g ja 2-vuotiaana 10900g.
8kk-neuvolasta saatiin lähete kasvututkimuksiin. Niissä tutkittiin mm. allergioita sekä kromosomi-, imeytymis- ja aineenvaihduntahäiriöitä. Mitään syytä tytön pienikokoisuuteen ei ole löydetty, todennäköisesti syy on perinnöllinen (minä 164cm, äitini 157cm, isoäitini 160cm...). Pari kertaa käytiin vielä kasvukontrolleissa Lastenklinikalla mutta enää ei käydä. Neuvolassa tyttöä mitataan puolen vuoden välein.
On aika hassua kun meidän perheen kuopus on nyt 10kk ja hän kasvaa aika tarkalleen keskikäyrällä, on nyt 73cm ja 9500g -tyttöjä luullaan monesti kaksosiksi kun istuvat tuplavaunuissa vierekkäin =)
Kaverin 4-vuotiasta on tutkittu, kun on myös tippunut pituuskäyrällä johonkin alle -20! Syyksi löytyi kasvuhormoonin vähyys ja sitä aletaan nyt piikein antamaan. Tällä hetkellä lapsi on pari vuotiaan kokoinen, alle metrin pituinen. En tiedä kuinka pitkä hän oli yksi vuotiaana, mutta tuo -2 käyrällä meno ei vielä huolestuttavalta kuulosta. Tottakai tutkimuksiin kannattaa mennä siinä vaiheessa, kun on aihetta huolestua, syitä voi olla niin monia.
Tyttömme oli 1-vuotiaana 68,5 cm ja 7170 g ja 2-vuotiaana 81 cm ja 9,6 kg. Ei ole ihan vertailukelpoinen, koska syntyi rv 35+3 mitoin 41,5 cm ja 1620 g, mutta keskosetkin yleensä saavuttavat kasvussa nopeasti. Joillakin kasvupyrähdyksiä vain tulee myöhemmin, joillakin ei juuri lainkaan. Ja tietysti perimä vaikuttaa.
Hyvä että tutkitaan. Yleensä ei ole aihetta huolestua, jos kasvussa ei tapahdu huimia notkahduksia. Lääkäreillä on selvät kriteerit, minkäasteisiin hidastumiin pitää puuttua.
Sitten vielä pari sanaa käyristä: -2-käyrällä tarkoitetaan sitä, että lapsi kasvaa 2 keskihajontaa keskiarvon (= 0-käyrän) alapuolella. Paino ilmoitetaan usein suhteellisena painona eli suhteessa pituuteen. Jos lapsi on pitkä, suhteellinen paino voi olla esim. -10%, vaikka paino sinällään kulkisi 0-käyrällä. Ja sitten voidaan puhua persentiileistä (esim. arvosta, joiden alapuolelle jakaumassa jää tietty osa tapauksista).
Meillä poika keskikokoinen syntyessään (3,8kg ja 51cm). 11kuisena poika oli 71cm, eikä terveydenhoitajaa huolettanut yhtään, painoa oli koko ajan tullut normaalisti. Nyt kesällä tuli kasvupyrähdys ja poika oli 1v5kuisena 79cm. Itse ajattelin syyksi sitä, että poika on nukkunut tosi huonosti vauva-ajan yli vuoden ikään, nyt hiukan paremmin. Jostain muistan lukeneeni että kasvuhormonia erittyy unen aikana ja jospa pätkäunisuus vaikuttaa myös pituuskasvuun, ainakin tässä vaiheessa kun se on niin hurjaa, tiedä häntä?
Vanhemmat olemme keskimittaisia ja luulen että poika kirii myös keskikäyrälle takaisin.
73-cm yksi vuotiaana. Ja syntyessään oli reilusti yli 50-senttinen.
On kyllä " huono" syömään ja " huono" nukkumaankin, ettei ihme jos ei kasva. ( ;
En ole silti huolissani, hyvin tuo lapsi näyttää voivan ja kehittyvän.
Äitini on kertonut, kuinka rankkaa oli käydä kaiken maailman tutkimuksissa ja kestää muiden ihmettelyjä pienestä lapsesta. Isäni suvusta löytyy paljon lyhyitä henkilöitä ja perimän syyksi lyhytkasvuisuus laitettiinkin, koska muuta syytä ei löytynyt. Kasvuennuste oli huono, mutta kuinkas kävikään, veljeni lähti kasvamaan ylä-asteikäisenä ja päätyi 178 pituiseksi. Joten yksilöllistä on!
Pojan kasvu vaan tyssäsi ihan pikkuvauvana jo, muuten siihen ei puututtu kuin neuvolassa kehotettiin vahvasti antamaan lisäruokaa 2-3-kuisesta akaen. En suostunut korvikkeelle (poika kuitenkin nähdäkseni kasvoi siellä omalla käyrällään joten kuten), vaan yritin listätä imettämistä entisestään ja kiinteisiin ruokiin tutustuttiin jo 3-kuisesta alkaen (neuvolan suostumuksella). Myöhemmin epäiltiin (ainakin) maitoallergiaa, välttämisdietti, ja puolen vuoden kuluttua altistuksessa todettiin ettei allergiaa (enää?) ollut. Olen kyllä aika varma että jotakin häikkää sen maidon kanssa oli, sen verran pojan koko olo parani välttämisen aikana.
Vuoden ikäisestä alkoi syödä pikkuhiljaa kaikkea, nyt on 1v5kk ja kasvanut (varsinkin painoa) hurjasti. Pituutta en nyt tiedä, mutta ei tuo nyt ainakaan ihan tappi enää ole. Poika ei varsinaisesti ole pullea vaan pikemminkin lihaksikas (!). 1-vuotiaan painoi alle 10kg, nyt kotivaa´alla n. 12-13kg.
tyttö, oli 1-vuotisneuvolassa 69 cm (47cm). Hän on kyllä tosi hoikkakin. Huomenna olis painon tarkistus ja ajattelin pyytää pituudenkin mittauksen. Meillä ei kyllä olla oikeastaan huolissaan, minä olen tosi lyhyt eikä isäkään mikään kovin pitkä.
mutta itse olen ollut 1-vuotiaana vain 72 cm. Syynä olivat runsas pulauttelu ja ruoka-aineallergiat. Ihan normaalisti meni kehitykseni kuitenkin ja pituuttakin on jo 166 cm.
Tytöistä kaksi on ollut 70cm, toinen painoi 8kg ja toinen 7.3kg, esikoinen oli sentäs 74cm ja melkein 9kg. Esikoinen ja nuorin kasvaa nyt ihan normaalisti hiukan keskikäyrän alla, mutta keskimmäinen on tipahtanut käyriltään. Kuukauden päästä täyttää 5v ja pituutta on hiukan alle metri.
Nuorinta tyttöä tutkittiin hitaan kasvun takia, mutta muuta ei löytynyt, kuin ruuan imeytymisen häiriö(ja todella matala hemppa), ja se sama on ilmeisesti tuolla 5-veellä. Myös hänellä on matala hemoglobiini.
Minä olen myös ollut 1-vuotiaana 72cm ja nyt 168cm, että ihan kivasti on pituutta sitten tullut kuitenkin ;)
Poika oli 1 vuotiaana 75cm (synt. 46cm) ja tyttö 73cm (synt. 48cm). Mielestäni ihan hyvän pituisia. =) Poika oli 1,5-vuotiaana 83cm, 2-vuotiaana 87,5cm ja 3- vuotiaana 95,5cm. Ainakin ihan mukavasti sitä pituutta on lisää tullut. Serkkupoikaansa on n. 5cm lyhyempi kylläkin. Eikä neuvolassakaan vuoden ikäisenä asiaan puututtu. =) Itse olen kylläkin aika tappi, 163cm..
Pituus miinuskäyrillä koko aika, paino nollakäyrällä pysyttelee.
Rautalääkitys päällä huonoon hemppaankin, syö huonosti (määrässä) kylläkin. Imetän yhä mahdottomasti mielestäni (6kertaa vuorokauteen ja koska usein maha kipeänä pojalla, niin sitäkin useammin kun nukkuu niin levottomasti ja saattaa heräillä yöllä huutamaan, kipeä kai. En tiedä, meil on tutkimuksiin menossa jos nyt ei kasva tai muutenkin, maitoallergiaa epäilisin ehkä syypääksi. Ja vanhemmat ollaan molemmat keskimittaa hieman pidempiä.