Tunteiden ilmaisussa ongelmia(ko)
Hei!
Ajattelin tänne kirjoittaa jos vaikka löytyisi vinkkiä/kokemusta/mielipidettä ;)
Eli meidän poika täyttää syksyllä neljä, tyttö on 2,5v ja ovat olleet nyt kevään päiväkodissa siihen asti hoidin kotona.
Poika on aina ollut tosi reipas tapaus, iloinen touhuaja ja vähän vilkkaan puoleinen. Mutta jos on jostain ollut paha mieli, mustasukkaisuus, väsy, nälkä, kipu (korvasärky),... niin aina purkaa siskoonsa tai toisiin lapsiin (lyö, tönii, raapii,...). Miten ihmeessä sen saisi loppumaan?? Meni aikansa että itse ymmärsin että mistä johtuu että veli lyö siskoaan mutta nyt ollaan myös päiväkodissa huomattu että jos on jotain " vaivaa" niin silloin poika käyttäytyy huonosti myös päiväkodissa. Olen itse ja olen pyytänyt että päiväkodissakin koitettaisiin auttaa poikaa löytämään niitä sanoja pahan olon purkamiseen mutta vielä ei näytä ainakaan että olisi apua.
Onneksi tuo ikävä käyttäytyminen on ollut koko ajan vähenemään päin mutta nyt ollaan taas sairastettu korvia ja se kyllä näkyy. Itse asiassa siitä arvasin että taitaa olla taas korvat kipeät kun päiväkodissa sanovat että on useamman kerran päivän aikana kiusannut toisia... Ikävää :(
Pojan ensimmäiset sanat tuli 10kk iässä ja hyvin alkoi puhe kehittymään mutta kun tyttö syntyi (poika oli 1v4kk) niin oli puolen vuoden paussi että ei tullut juuri yhtään uutta sanaa. Sen jälkeen tilanne sit rauhoittui ja puhe alkoi kehittymään hyvin ja hyvin poika puhuu. Ei siinä pitäisi olla mitään. Mutta se että sanoisi jos joku mieltä vaivaa eikä purkais sitä toisiin.
Olisiko vinkkejä/kokemuksia/mielipiteitä??
Kommentit (4)
Nyt on ollut taas ihanan rauhallinen vaihe kun saatiin korvat kuntoon. Eipä ole ollut juuri mitään huomautettavaa ei kotona eikä päiväkodilla.
Mutta seuraavalla kerralla kun alkaa tulemaan taas tuota ikävää käyttäytymistä niin pitää kokeilla tuota tarrataulua. Harmittaa vaan kun itse tietää että silloin kun poika käyttäytyy ikävästi niin yleensä aina siihen on joku " syy" mutta kun silti toisia ei saa satuttaa. Oppis vain purkamaan sen jotenkin muuten... Mutta tarrataulua kokeillaan seuraavaksi kunhan tarvist tulee :)
" Kiva" kuulla että en ole yksin tän ongelman kans ;) Eihän se kiva ole mutta kiva huomata että jossain toisessakin perheessä kamppaillaan samojen ongelmien kans.
Onko teillä pikkusisko säästynyt satuttamiselta?
Meillä ei ehkä poika ole muuten mitenkään äkkipikainen ellei tosiaankin ole joku " syy" (väsy, nälkä,...). Joskus olen katsonut kun leikkii toisten lasten kans niin toinen voi käydä 3-4 kertaa tönäisemässä ennen kuin pojalle " menee hermot" ja antaa takaisin. Ja silloin yleensä tulee toiselle itku... Mutta väsyneenä tuota syytä ei juuri tarvita...
Vois melkein itsekkin kokeilla tuota tarrataulua. Sitä ei olla vielä kokeiltu...
Miten vaan tuo tarran kans pitäisikö ottaa että KAIKKI satuttaminen on kielletty myös töniminen. Meillä tuo pureminen loppui sillä että legot lähti varastoon mutta tuota kaikkea muuta " pientä" jäi... Ehkä se pitäisi ottaa linja että tönimisestä lähtien kaikki on kielettyä vai? Mutta miten tiukan linjan sitä " uskaltaa" ottaa että se kuitenkin toimis? Oishan se ikävää jos ei saisi yhtään tarraa niin eihän se oikein kannusta toimimaan oikein... Mitenhän tuon aloittaisi..
En osaa valitettavasti auttaa sinua, mutta samassa veneessä ollaan...
Ihan kuin olisit kirjoittanut meidän pojastamme. Hän täytti alkuvuodesta 3v. Tarhassa aloitti viime vuoden lokakuussa. Alku meni hyvin, oli tietty vieraskorea (?). Joulun ja uudenvuoden aikoihin alkoi mennä huonommin ja hän rupesi puremaan muita lapsia tarhassa. :(
Tarhassa keskusteltiin tästä ja kotona yritin puhua pikkumiehelleni järkeä.. Saatiin juttu hallintaan " palkintotarroilla" joita liimattiin iltaisin ennen nukkumaan menoa paperille. Pari viikkoa muistutin iltaisin iltasadun jälkeen siitä että toisia ei saa satuttaa ja iltapalan jälkeen iltaisin liimattiin tarroja jos päivä oli mennyt hyvin. Pureminen loppui melkein kuin seinään. Yhden kerran puri toista ja sinä iltana ei sitten saanut laittaa tarraa... ja kyllä otti koville!
Vaikka meillä tämä toisten satuttaminen on vähentynyt huomattavasti, niin koen että jos herra osaisi pukea tunteitaan sanoiksi niin elämä olisi huomattavasti helpompaa hänelle. Olen myös huomannut että jos meillä on ollut enemmän menoja viikonloppuna ja vähemmän " laatuaikaa" lasten kanssa niin herra reagoi siihen sitten seuraavalla viikolla tarhassa.
Hän on äkkipikainen luonteeltaan ja kun hän jostain syystä suuttuu niin se käy salamannopeasti ja silloin tapahtuu....
Toivon että hänelle iän myötä tulisi kärsivällisyyttä lisää, jotta hän ehtisi ajatella ennenkuin tekee...
Yritän kotona auttaa häntä kuvailemaan tunteitaan ja yritän opettaa hänelle että toiselle voi ja pitää sanoa että " älä tee noin" , tai " aj, toi sattui" , mutta suulla puhutaan ei nyrkeillä/hampailla!
Asiaan varmaan kuuluu että hänellä on n 1,5v nuorempi sisko, jonka kanssa hän on joutunut aika pienestä pitäen " kamppailemaan" meidän vanhempien huomiosta...
Tsemppiä!
Musse ja mukulat 3v 3kk ja 1v 10kk
Aika rientää, eikä ehti istahtaa koneelle kirjoittamaan...
Pikkusisko saa kyllä välillä kyytiä meillä, mutta pahemmilta onnettomuuksilta ollaan onneksi vältytty. Nyt jo neiti alkaa olla niin iso että antaa takaisin. Tänäänkin tarhassa oli käynyt isoveljen kimppuun ihan tuosta vaan... :) Oli kuulemma isoveikka ollut ihmeissään ja ruvennut itkemään... :(
Tuntuu kuitenkin että he tulevat suht. hyvin toimeen keskenään mitä isommiksi ne kasvaa. Onhan heillä ihan älyttömän paljon seuraa toisistaan!
Yöpöydälläni on " Tulistuva lapsi" - niminen kirja, josta luulen saavani uusia ideoita tähän " tulisuuteen" , kunhan sitä vaan ehtisi lukea...
Oletko jo ehtinyt kokeilla " tarra-taulua" ?
Toimisin ehkä itse niin että ottaisin yhden asian kerrallaan " kiellettyyn listaan" ja sitten kun tuntuu että se homma toimii ilman tarraakin, niin voisi lisätä siihen toisen " kielletyn-jutun" . Koska se on kyllä ihan totta että jos ei ikinä saa liimata tarroja, niin ei se kyllä kannusta yrittämään " kunnolla käyttäytymistä" .
Silloin kun meillä oli tarra-taulu käytössä, niin selitin tosi tarkasti ja monen monta kertaa pikku-ukolle miten se toimii, milloin saa tarran ja milloin ei saa...
Jos haluaa voi tietty sitten vielä antaa jonkun " hienomman" palkinnon jos esim. koko tarhaviikko on mennyt hyvin. Mietin tätä silloin, mutta kun pelkät tarrat auttoivat niin hyvin niin en laittanut " isompaa" palkintoa peliin mukaan.
Kerro ihmeessä miten " projekti" etenee...
MussePigg & co