Milloin on mielestänne liikaa ohjelmaa (reissaamista kodin ulkopuolelle) 4kk:n ikäiselle ja siitä vanhemmalle?
Mietityttää että milloin mahtaa olla liikaa ohjelmaa 4kk:n ikäiselle vauvalle? Miten usein lähdette kotoa jonnekkin ja minkä ikäisen lapsen kanssa? Mikä on mielestänne sopiva määrä reissaamista kodin ulkopuolelle?
Haluaisin viettää rauhallisia hetkiä vauvani kanssa kotona, tukea turvallista ja rauhallista kasvua ja kehitystä. Tuntuu että menemisiä riittäisi, olisi perhekerhoa, muskaria, naapuria, ystäviä, vauvauintia, mummolaa, äiti-vauva jumppaa, kauppareissuja ym ym!! Menemisiä riittäisi joka päivälle mutta pakkohan tässä on jostain karsia, ystävien kohdalla ei viitsisi mutta valitettavasti täytyy, muuten elämä olisi yhtä kyläilyä. Nyt jo tuntuu että vauva on aina autossa matkalla jonnekkin, ei kiva!
Kertokaa miten olette toimineet!
Kommentit (5)
Jos perhe on muutenkin liikkuvaista sorttia, niin vauva toki kuuluu siihen samaan perheeseen! Jos äiti tykkää liikkua, niin kyllä se vauvakin kärsii, jos äiti ottaa marttyyrin roolin ja linnoittautuu kotiin vauvan kanssa.
Kannattaa tietysti miettiä, onko järkeä rynniä esim. perhekerhoihin hakemaan räkätautiaikana vauvallekin nuhaa, mutta tätä tietysti ei aina voi valita, jos kotona kulkee pöpöjä paljon muiden sisarusten kautta.
Meillä vauva viihtyi hyvin matkassa eli söi ja nukkui hyvin joka paikassa. Vauva sai aina ruokaa, kun oli nälkä ja nukkua, kun nukutti, joten oli oikeastaan sama, missä olimme.
Toisaalta sitä ei jaksa itsekään aina rientää, joten kiva pitää niitä kotipäiviäkin välillä. Itse tein paljon pitkiä vaunulenkkejä kavereiden kanssa, jolloin vauva nukkui vaunuissa ja äiti sai hoitaa sosiaalisia kontaktejaan :)
Varsinaisen harrastamisen aloitimme " vasta" 6kk:n iässä ja kävimme kerran viikossa vauvamuskarissa. Minusta siinä oli ihan tarpeeksi, kun menoa oli muutenkin.
Mekin oltiin menossa esikoisen kanssa lähes päivittäin ja se oli mulle henkireikä..näkin ihmisiä ja kavereita eikä elämä kaventunut liikaa vauvan myötä. Mutta meillä pidettiin silti aina kiinni rutiineista ja rytmistä. Vauva nukkumaan aina tiettyyn aikaan, syömiset rutmitettiin jne. Se tuo vauvalle turvallisuudentunteen, vaikka liikenteessä oltaiskin. Yleensä oltiin aamupäivät kotona, nukutin siis aamupäikkärit kotona aina tiettyyn aikaan ja lähdettiin sitten iltapäiväksi/illaksi ulos. Usein kavereilla käydessä nukutin vauvan vaunuissa ja aina siis samaan aikaan.
Pidä rutiineista ja rytmistä kiinni, helpottaa sunkin elämääsi huomattavasti. vauva nauttii rutiineista, kun osaa odottaa, mitä seuraavaksi tapahtuu. Mene ihmeessä ulos ja nauti elämästä vauvan kanssa!
sitruska+taapis 2v+ neiti 1kk
Riippuu vauvan suhtautumisesta ja omasta jaksamisesta. Meillä on ollut periaatteena, että vaikka lapsen tarpeet täytyy kaikessa ottaa huomioon, lapsi syntyy perheeseen ja oppii vähitellen perheen tavoille. Tyttömme oli vauvana herkästi kaikkeen uuteen reagoiva, mikä rajoitti paitsi omaa liikkumistamme, myös kavereiden vierailuja meillä. Rutiineja yritettiin luoda, vaikka vauva ei niistä juuri välittänytkään. Pikkuvauva-aikana piti rajoittaa liikkumista infektioiden pelossa (kyseessä keskonen).
Sopiva määrä liikkumista on se, mikä itsestä ja vauvasta tuntuu hyvältä. Kaikkea ei elämässä tarvitse saada yhdellä kertaa vaan asioilla on oma aikansa. Ystäviä voi kutsua kotiin tai tavata heitä harrastusten ja muiden menojen yhteydessä. Vauva ei kaipaa erityisiä harrastuksia vaan yhdessäoloa. Tässä asiassa sopii siis olla itsekäs: jos tykkäät jumpasta, voit mennä vaikka äiti-vauva -jumppaan; jos et erityisemmin välitä, jätä menemättä. Meillä muskari kerran viikossa on ollut oikeastaan ainoa " harrastus" .
Meilla ykkonen oli ja on niin ylisosiaalinen etta jo ihan pariviikkoisesta on viihtynyt paremmin kodin ulkopuolella kuin kotona, ja mikaan meno ei ole hanelle ollut liikaa, painvastoin. Nyt sitten tama kakkonen onkin herkempi lapsi joka reagoi pelko-itkulla vieraisiin ymparistoihin, aaniin jne. ja viihtyy selkeasti parhaiten kotona oman perheen keskella. Taman huomattuamme olemme karsineet menoja (tai isi ja isosisko menevat kahdestaan) vauvalle sopivammiksi. Itse olen myos ollut hyvin vasynyt ja sairastellut taman kakkosen syntyman jalkeen ja senkaan takia en jaksa niin paljon rahjustaa. Teet niinkuin itsellesi ja vauvalle sopii, ei tahan liene mitaan yleispatevaa reseptia.
Mekin ollaan aika paljon menossa, koska en itse viihdy kovin hyvin kotona kahdestaan vauvan kanssa. Ollaan tehty siitä ihan rutiini, että mennään päivittäin joko aamu- tai iltapäiväksi jonnekin. Meidän neiti on niin sosiaalinen ettei tunnu olevan moksiskaan moisesta: nukkuu, syö ja viihtyy missä vaan. Helteellä tosin ei nuku, syö eikä viihdy missään... ;)
Minusta siis ratkaisevaa ei ole se kuinka paljon mennään, vaan se miten vauva siihen suhtautuu. Ja välillä on ihan kiva olla sitten kaksistaan kotonakin kun on oltu paljon menossa. Mielestäni äidin vireys on vauvalle se kaikkein tärkein juttu - kun äiti voi hyvin voi vauvakin hyvin!
Suhni ja Enni (4kk)