Voisiko 1v jatkuvat yöheräilyt johtua jostain sairaudesta?
Hei.
Kysynpä täältäkin, jos jollain olisi omakohtaisia kokemuksia jatkuvista yöheräilyistä ja josko niihin olisi löydetty jokin lääketieteellinen syy. Olen tähän asti ajatellut, että on vain joku vaihe (joka kestänyt jo vuoden...) ja menee ajan kanssa ohi, mutta kaipa pitäisi alkaa syitäkin vähän miettimään.
Meillä siis hyvin kasvava, pienehkö tyttö (1v mitat: 74cm/9,8kg), joka syö monipuolisesti kiinteitä, käyttää viljatuotteita ja juo tavallista ykkösmaitoa. Mitään näppylöitä tai muuta en ole koskaan huomannut. Uloste on normaalia (ja kasvu) eli ei vissiin sitten viittaisi ainakaan keliakaan. Koko ikänsä on nukkunut levottomasti ja kevyesti, mutta viimeiset kuukaudet on raivokkaasti noussut pystyyn huutamaan useita kertoja yössä. Yleensä on pakko ottaa aamuyöstä vanhempien sänkyyn, koska isosisko nukkuu samassa huoneessa eikä viitsi hänen uniaan häiritä kohtuuttomasti. Vieressä pyörii ja ähisee, kukaan ei nuku kunnolla. Yleensä nukahtaa joskus aamusella syvempää uneen kuitenkin, unet jatkuu kahdeksaa-puoli yhdeksää sitten. Päivisin nukkuu ulkona yhdet n.2h unet, välillä täytyy käydä hyssyttämässä sielläkin. Yöllä käydään monta kertaa laittamassa makuulle, tutti suuhun ja unilelu kainaloon - yleensä tyytyy siihen heti. Mutta uusi kutsu saattaa tulla jo puolen tunnin päästä.
Hampaat saattaa olla yksi syy, niitä on vain viisi ja pitkään aikaan ei ole tullut uusia, viimeksi taisi olla joskus helmi-maaliskuussa. Kävelemään oppi 11kk iässä ja silloin oli oikein levoton yövaihe, mutta sama oli isosiskollakin, joten en pitänyt ihmeellisenä. Mutta kun tämä vaan jatkuu ja jatkuu... Syksyllä pitäisi mennä töihin, miten tätä sitten jaksaa?
Unikoulua pidettiin pienempänä kahdesti, auttoi hetkellisesti. Nyt en tiedä mitä tässä tekisi. Kaipa on jaksettava, jos on vaan jokin vaihe tms. Mutta pitäisikö epäillä jotain muutakin, sairautta? Lueskelin alta tuota toista nukkumiskeskustelua, ei meillä ihan noin raivokasta ehkä huuto ole eikä mitään nielemisiä tms. ole näkynyt.
Kaikki vinkit otetaan ilolla vastaa!
Kommentit (6)
Meillä huomattu semmonen asia,eli jos pvät rauhattomia,hälinää ja syö huonosti ne kaikki vaikuttaa..Annatko puuroa ennen unia illalla n.2dl ja esim.sosetta silmäks ja jos maitopllo käytös anna se vähän ennen unia.Rauhota ennen nukkumaan ryhtymistä koti,eli tv.t kiinni,,toista aina sama iltarutiini..esim.puuro,kylpy,syli,ym...meillä ainakin huomattu kun useampi lapsi että syliä tarvii paljon ja hellittelyä..
Kiitos vastauksista!
Iltaruutiineista on apua ja niitä ollaan noudatettu jo esikoiselle, samoin nyt. Ilta rauhoitetaan ja sitten pesut, sadut jne. samassa järjestyksessä joka ilta. N. seitsemältä syö ison puuron, siitä tunnin päästä iso pullo maitoa. Nukkumaan lapset menevät 20-20.30 ja pienempi on silloin jo ihan väsy. Ei ainakaan pitäisi minusta siis liikaa päivällä nukkua,kun ne yhdet ainoat unet kestävät n.2-2,5h alkaen puolilta päivin.
Korvatulehdusta mietimme itsekin ensin, varsinkin kun esikoinen on tuubitettu eli oli korvatulehduskierteessä ekan vuoden. Turhia käyntejä lääkäriin ollut viisi, kaksi tulehdusta on ollut. Onhan niitä voinut olla enemmänkin, mutta en nyt usko mihinkään kierteeseen, kun niin usein olemme turhaan käyttäneet ja kuvitelleet lapsen raplaavan korvia tms.
Maitoallergiaa tarjottiin yhdeksi mahdollisuudeksi sairaudet ja allergia -puolellakin. Ei mielestämme alkaneet mitenkään yöt huonontua maitotuotteiden aloituksen aikoihin (n.10kk), samanlaista tämä on ollut koko ajan. Eikä ole mitään pahanhajuista ja kaurapuuromaista ulostetta, mikä siihen kai kuuluu.
Vieläkö joku keksii jotain mahdollisuutta? Vai voiko kyseessä olla vain joku opittu tapa - mitenhän sellaisesta pääsisi eroon? Parhaiten tyttö nukkui omassa huoneessaan, joten olemme miettineet olisiko tosiaan niin herkkäuninen, että oma rauha olisi paras. Ylimääräinen huonekin olisi, mutta jotenkin ajattelimme, että yhteinen huone olisi aluksi kiva (itsellä hyviä muistoja lapsuudesta jne.).
Kannattaa tosiaan kokeilla omaa hiljaista ja nukkuma-aikana täysin rauhoitettua huonetta. Osa herkkaunisista tosiaan havahtuu pieneenkin hälyyn tai vaikka huoneessa liikkumiseen. Eli huoneeseen mennään vain jos kutsu on riittävän kova, pienistä ähinöistä ei kannata välittää. Toisaalta voi olla opittu tapa yöpalvelulle. Meillä serkkutyttö oppi, että pienellä kähinällä saa vanhemmat hyppäämään ja ottamaan viereen. Lopulta väsyivät ja anoppi otti tytön pariksi yöksi unikouluun. Nukkuvat samassa huoneessa, mutta yöllä ei ollut palvelua. Ensimmäisenä yönä oli huudettu pari tuntia, toisenakin heräsi ja jotain natisi, sitten alkoi nukkua kunnolla kun tostesi, ettei palvelua tullut.
Rauhallisempia yöunia teille!
meidän tyttö heräili 8kk eteenpäin miltei joka yö vuoden verran. Nukkui ensin perhepedissä vieressä, sitten imetyksen lopettamisen jälkeen alkuyöt omassa sängyssä ja aamusta perhepedissä. Hoitoon kun meni kuukausi sitten, ei tullut omassa sängyssä nukkumisesta enää mitään. Ja nyt kun saa nukahtaa viereen ja nukkua siinä läpi yön, on meininki viimein rauhoittunut. Olen epäillyt myös hampaita, korvia, rutiinittomuutta jne ja kokeillut huudattamista, erilaisia tassutteluita sun muita, mutta vain tämä tiukka läheisyys tuntuu auttavan nyt. Toki kaikenlainen opettelu, varsinkin liikkuminen, on tuonut levottomuutta öihin, ja nyt kun liikkuminen ja sanojen tapailukin sujuu jo ongelmitta, voi ehkä yöksi rauhoittua. Ei siis ehkä auta kuin jaksaa vielä vähän, kyllä ne sit ennen pitkää ehkä oppii...
meillä on poika 2,5 v ja vieläkin viuhdotaan kaikki yöt. Melkeinpä yhden käden sormilla voi laskea kerrat, että olis edes kaksi yötä nukkunut putkeen. Kaikki mahdollinen on tutkittu, mitään vikaa ei löydy. Ei ole auttanut kuin sopeutua... Nyt alkaa vihdoin tuntua siltä (en melkein uskalla edes kirjoittaa sitä tähän etten noidu...) että alkaisi rauhoittumista olla ilmassa... viime yön esim nukkui koko yön klo 21 - 07 omassa sängyssään ja hiljaa!!
Mielenkiintoista on se, että ollessaan isovanhemmillaan yötä (ehkä kerran kahdessa kuussa pari yötä), nukkuu KUIN TUKKI. ei itke, ei veuhkaa, ei huutele EI MITÄÄN. SEnkään vuoksi en enää usko, että olisi kyse muusta kuin tavasta tai jostain tarpeesta saada tietää, että äiti varmasti on edelleen olemassa kello kolme yöllä.
Vanhemmalla pojallamme oli muuten maitoallergia, jonka AINUT oire oli levottomat yöt. Todettiin puolen vuoden iässä, meni ohi kolmeen vuoteen mennessä. Ei huomattu kakasta, ei ihosta ei mistään, vain jatkuvasta yöheräilystä ja valvomisesta. Mutta jos kaikki sairauksiin liittyvä on suljettu pois, kuten tekstistäsi voisi päätellä, ei kyllä tule muuta mieleen kuin tapa. Koettakaa ehdottomasti omaa huonetta! Meillä oli hetken aikaa se tapa, että otettiin yöllä viereen ja toinen meistä meni lattialle patjalle, siitä on onneksi päästy eroon, nyt poika mielummin on omassa sängyssään. Nukkuu veljen kanssa samassa huoneessa, ja tahtovat molemmat tehdä niin, onneksi isompi nukkuu jo niin sikeästi, ettei herää toisen meuhkaamiseen.
Ei muuta kuin JAKSAMISTA, sitä tarvitaan
Meidän poikamme on myös herkkäuninen ja valvottu on ihan riittävästi. Joulun alla kuitenkin tuntui, että jotain kummaa tässä on. Siitä lähtien pojalla on ollut 3 korvatulehdusta, joista kaksi pitkääääää. Ainoana todellisena oireena on ollut yölevottomuus. Nyt osaan jo epäillä jos yöllä on ihan mahdoton meninki päällä. Kierii, heiluttaa päätään ja vaihtaa koko ajan asentoa. Kipulääkettä kun olen antanut, on nukuttu. Myös hampaita pukkaa ja reilusti tällä hetkellä joten mustia rinkuloita silmien alla kasvatellaan ;) Normaalitilanteessa on herännyt viime aikoina vain kerran. Normaalitilannetta tosin ei usein ole ollut viimeaikoina.
olen kuullut, että esim. maitoallergia aiheuttaa myös yölevottomuutta.
Onhan kai eri sorttia nuo lapsetkin ja välillä tuntuu, että jää vähän päivän meno ja meininki jalkaan.
Toivottavasti pian rauhoittuu ja löydätte syyn levottomuuteen...jos sellainen on. Kannattaa sulkea pois ainakin tuo ktulehdus. tsemppiä!
deux ja muuten ihana aurinkoinen pojanvesseli 1,3 v