Apua kaivataan, kukaan ei ota tosissaan...

Minun kuopus oli samanlainen, tosin kiinteät aloitettiin 7kk iässä, siitä reilu vuoden ikään asti söi käytännössä pelkkää rintamaitoa(satunnaisia poikkeuksia lukuunottamatta) . Kaikkea kokoeiltiin, mutta kun ei niin ei. Yksi kaunis päivä poika alkoi syömään. Meillä auttoi vaan aika, tiedän, että on rasittavaa kun joku sanoo näin, mutta ei lasta väkisin voi syöttää.



M+poika 1v

jos vauvajogurtteja syö, niin anna niitä, miten hedelmät yms. uppoaa? Puuroa ei meidän kuopus ole ikinä syönyt, mutta löysin kaupasta leseitä, missä on kuitua, joten niitä sekoitan jogurttiin ja hyvin maistuu pojalle, kannattaa kokeilla. Oletko antanut sormiruokaa, se saattaa maistua. Banaani usein maistuu lapsille, se on mukavan pehmeätä syödä =) Oletko antanut oman lusikan lapselle käteen?



Tsemppiä ja jaksamista teille, tiedän todella miten raastavaa on, kun toinen ei syö. Meillä vielä sukulaiset kertoivat omia näkemyksiään tyyliin " kyllä se syö kun syötät" " olet liian kiltti, ruokaa vaan suuhun" Juu helppoa, kun lapsi ei avaa suuta ja jos avaa, niin sylkee kaiken ulos, kerran sitten sanoin omalle äidilleni, että syötä sitten. Äiti aikansa yritti ja ilmoitti " kun ei se syö" aijaa, ei vai?



Tosiaan yksi kaunis päivä poika päätti, että nyt on aika syödä ja sen jälkeen ei ole ruuasta kieltäytynyt.



Mareila-yhä edelleen

Tälläsiä asioita tuli mulla mileen

- aloititte aika aikaisin syömään kiinteitä. Ehkä pojun herkkyyskausi kiinteälle ruualle ei ollut vielä noin varhain. Ja tästä syystä ei edelleenkä pidä kiinteiden syömisestä. Ehdottaisin totaalista 2-3 päivän maito/velli kuuria ja sitten pikkuhiljaa sen herkun atamista mistä tykkää kovasti (jugurtti). Kannattaa myös ottaa poika mukaan teidän omiin ruokailuhetkiin niin hän näkee mallia, mutta voi vain seurata vierestä ilman ahdistavaa ruokailuhetkeä.



Meidän poju on jo 10kk j(kiinteät aloitettiin myöskin tosi varhain 4kk, suositus 6kk) ja hänellä myöskin oli kausi milloin ei mikään kiinteä maistunut. Sitten syötiin vain maitoa ja velliä pullosta ja kokeiltiin varovaisesti kiinteiden syömistä muistaakseni peräti viikon kuluttua. Ja se auttoi ainakin meitä.



Nyt poikamme ei suostu syömään lusikkaruokaa ellei saa itse omin käsin syödä jotakin muuta esim. leipää, tomaattia, porkkanalettuja, yms. sormiruokaa. Sekin on välillä turhauttavaa äidin mielestä.



Sulle paljon voimia, tiedän tunteen (ja varmaan kaikki äidit, sillä ruuan kanssa temppuilu on niiiiin yleistä) vaatii sinulta kärsivällisyyttä ja uskoa siihen että jonakin päivänä poika varmasti syö. Muistuttaisin vielä siitä, että ruuan tuputtaminen taitaa olla vaan lisää vahinkoa ja harmistusta aiheuttavaa, Lapset syövät silloin kun niillä on nälkä ja niin paljon kuin itse haluavat. Se on luonnon oma tapa hallita riittävän muttei tarpeettoman ravinnon saamisesta.

Meillä kohta 8kk poika. Kiinteät alloitettiin n. puolenvuoden iässä. hyvin alkoi, mutta parin viikon jälkeen tuli täysi stoppi. Nykyisin syödään 2-3 ateriaa päivässä (todella vähän kerralla). Suu menee tiukasti kiinni kun lusikkaa tarjoaa. Poikaa pitää leluilla, laululla ja naurattamisella huijata jotta saa ruokaa suuhun. ei kuitenkaan sylje ruokaa ulos eikä suutu. Jos lapsi on tyytyväinen niin en olisi huolissaan. Neuvolassa kannattaa käydä paino tsekkaamassa, mutta pienestä painokäyrän laskustakkaan ei kannata huolestua. Liittyisköhän syömättömyys jotenkin ikään kun samanikäisiä lakkoilijoita tuntuu olevan muillakin.

mareilalle; antaisin mielelläni sormiruokaa, mutta kun poika ei suostu nielemään mitään missä on vähänkin möykkyjä... omaa lusikkakin ollaan kokeiltu, mutta heittelee sitä vaan pitkin lattioita. istuu syöttötuolissa meidän kanssa ja katsoo kun ruokaillaan joten mallia on varmasti saanut... ehkä aika korjaa tilanteen...

siitä että aloitettiin kiinteät niin varhain, neuvolasta sanoivat, että koska poika oli niin pieni niin voi jo aloittaa. Ei varsinaisia soseita syöty kun vasta 4kk alkaen, velleillä aloitettiin. Aluksi meni ihan hyvin, tosin ei silloinkaan syönyt mitenkään erityisen hyvin.



Sain ajan neuvolaan tälle päivälle, mennään kattomaan tuo paino ja lääkäri katsoo korvat (missä en tosin usko olevan mitään vikaa kun ei valita jä tätä on kuitenkin jatkunut jo useita kuukausia..). Toivottavasti neuvolan täti tajuaa tilanteen ja saadaan jotain konkreettista apua...



Tuosta muiden ihmisten kommenteista tuli mieleen että meillä oli kans samanlainen tilanne anopin kanssa kuin mareilalla äitinsä kanssa; anoppi oli varma että " kun mummi syöttää niin kyllä se poika syö" ja eihän siitä mitään tietenkään tullut ja loppujen lopuksi päivitteli muille sukulaisille että " kun se poika on niin huono syömään" :)

Mutta sitten se muuttui jossain vaiheessa, että alkoi kelvata riittävässä määrin omasta mielestäni se ruoka. Olisiko ollut päälle 8kk... tai vanhempikin... mutta siinä 7-8kk taitteilla alkoi edes jotenkin kelvata enempi kuin yksi lusikallinen, usein ei sitäkään suostunut ottaa.



Yksi juttu mikä tuli mieleen, yritätkö väkisin pakottaa vauvaasi syömään, ja monta kertaa päivässä? Jos kokeilisit suosiolla vähentää syöttäyrityksiä, kun ne ovat kerta niin tuskaa sinullekin, eikä se kuitenkaan syö.



Minäkin huomasin, että meillä vaikka aloitettiin 4kk iässä soseet, alkoi kelvata makuannosta enempi toisellammekin vasta 7-8kk iässä. Ja neuvolasta sain ohjeen, että antaa sit suosiolla vain lihaista sosetta, tai puuroa silloin kun kelpaa. Raudansaannin takia. Ja sit jos vauva itse haluaa, niin sitten voi antaa jotain muutakin tilanteen mukaan. :) Muuten voi pakottamalla vaan jäädä syöttökammo päälle. Ja voithan kokeilla syöttää välissä vaikka toisessa tuolissa, jos kammo on jo tullut, että se kammo laukeaa. Meille tuli kammo nimittäin, kun oli flunssa ja ripuli ja oli pakko yrittää juottaa edes jotain, ja antaa lääkettä, yksi keittiön tuoli oli sitä varten, siinä istuessa oli pian turha yrittää mitään syöttää, kun se yhdistyi mielessä siihen pakotukseen..



Sanoit, että möykyt ei kelpaa. Meilläkään ei " möykkyruoka" kelpaa, mutta se sormiruokapa kelpaakin, kun itse saa syödä. Maissinaksut (suolattomat, lähes rasvattomat) on hyviä, niitä voi dipata ruokaankin ja siten saada syömisen alkuun. Hampaiden tulon jälkeen maistuu paremmin vielä. Ja muista, että ne hampaatkin voi tosiaan olla TOSI kipeät, kun ne alkaa tulla. Sekin pistää maitodieetille herkästi.



Ja huoli pois, kyllä se maito on vielä alle 1-vuotiaalle se tärkein ravintolähde.. :)

Älähän hätäile! Lapsesi ei vain ole vielä oikeassa herkkyysvaiheessa syömistä ajatellen. Ei kaikki lapset ala odottaa ruokaa suu auki kun 4kk tai 6kk täyttyy. Tästä on meillä omaa kokemusta.



Me alotettiin kiinteiden syönti noin 5.5kk iässä. Pari kolme viikkoa meni vaihtelevasti. Riisipuuro oli herkkua, sitä meni aamua iltaa. Sen lisäksi päivällä muutama lusikallinen hedelmää, ei muuta. Vihannekset, juurekset, liha, kala... hyi yök! Ajattelin että kyllä tämä tästä kunhan aikaa kuluu ja maut alkavat tulla tutuiksi. Vielä mitä. Poika teki totaalisen syömälakon. Se oli niin totaalinen, ettei useimpina päivinä mennyt alas yhtään kiinteää. Ei vaikka kokeilin tehdä soseita itse, ostin kaikki mahdolliset merkit ja maut mitä kaupasta löytyi. Kokeilin sormiruokia maissinaksuista hedelmiin. Yritettiin syöntiä sylissä, syöttötuolissa, lattialla. Yritimme eri syöttäjää. Kokeilimme erilaisia lusikoita. Annoimme käteen leluja. Lauloimme ja pelleilimme. Ei kun ei, suu oli ja pysyi kiinni.



Pian huomasin että ruokailusta alkoi tulla ahdistavaa. Jo valmiiksi ahdisti kun tiesi että taas pitää yrittää, eikä paljoa jaksanut nauraa kun toinen itkee ja venkoilee pois syöttötilanteesta. Painokäyrä romahti kahdessa kuukaudessa +2 käyrältä -2:een, poika laihtui. Neuvolan ohje oli, että poika pitäisi saada syömään. Mutta kuinka, sitä ei kukaan osannut sanoa. Kaikilla oli tietämystä, miten syöminen onnistuu. Eihän siinä voi olla mitään vaikeaa, kun meidän kallemikkopetterikin syö lautasellisen puuroa ja kymmenen purkkia sosetta joka päivä!



No, mikä meille auttoi? Aika. Yksinkertaisesti. Meidän poika oli henkisesti kypsä kiinteälle ruoalle vasta 7.5kk iässä. Tarjosin ruokaa useimpina päivinä neljä kertaa päivässä, vaikka etukäteen tiesin ettei sitä syödä. Joskus pidin usean päivän taukoja kun en jaksanut taistella ja turhaan yrittää. Mutta sitten yhtenä iltana poika päätti että joo, voishan tuota maistaa ja söi siltä istumalta kokonaisen lautasellisen iltapuuroa. Seuraavana päivänä meni seitsemän purkkia sosetta alas mukisematta, ihan sama mitä makua antoi, tämä vain söi. Siitä se sitten lähti. Edelleen kaveri on hyvin valikoiva syömäri, kalaa ja punaista lihaa ei ota, sylkee kaaressa pitkin pöytiä kun huomaa mitä yritetään syöttää. Joskus on edelleen pelkkiä maitopäiviä jolloin suu ei lusikalle aukea. Sormiruoat on alkaneet kiinnostaa vasta nyt 8kk iässä.



Eli ohjeeni on pysyä itse rauhallisena ja välttää lapsen kiusaamista. Jos suu ei aukea kun pari kolme kertaa lusikkaa tarjoaa, lopeta siihen, ei lapsi väkisellä syö. Pidä välillä useampia taukopäiviä ettet edes yritä, saatte mielenrauhaa sekä sinä että lapsi. Usko pois, kun aika on kypsä, hän syö kyllä. Kukaan ei ole vielä pelkälle maitoruokinnalle jäänyt, siitä voit olla ihan varma.

Eli Meidän poika 6kk on nyt tehnyt kasvissoseiden ja lihasoseiden syöntilakon, eli on ollut 3 vrk syömättä niitä. Aamupuuro menee hienosti, suu aukeaa kuin linnunpojalla, mutta nuo soseruuat ei uppoa mitenkään. Hedelmäsoseet taas menee, mutta en ole niitäkään halunnut pelkästään antaa, ettei mee siihen, että pelkkää " makeaa" menee. Vielä neljä päivää sitten kasvissoseet meni ja lihasoseita maisteltiin, ja muutenkin on n. 1kk ajan syönyt jo tosi hyvin soseita, mutta nyt tuli omituinen stoppi.



Vähän helpotti lukea muidenkin kokemuksia, että tällaisia syömälakkoja on. Meillä vaan on se kumma, että tosiaan puuro ja hedelmäsoseet menee, mutta kasvissoseet ei, siis ne mitä tarjotaan päivällä. Näkäjään kaikkea voi kokeilla, mutta ei löydy mitään takuuvarmaa keinoa tilanteen auttamiseksi... Kai se pitää vaan tarjota ja toivoa, että joskus maistuu, ja juottaa taas korviketta hurjia määriä...

...joka nyt söisi aina =)



Kiinteät aloitettiin 6kk:na, mutta eipä vaan maittanut! Kokeiltiin antaa ennen rintaa ja rinnan jälkeen, pari kertaa päivässä ja viisi ateriaa päivässä, oli ruokapöydässä muiden kanssa, oli sormiruokaa jne. Pojallepa ei kelvannut. Vasta, kun oli noin 10kk päätti alkaa syömään ja nyt tosiaan söisi aina.



Meillä on aina ollut mukana allergiaepäilyt, jotka tietenkin hiukan hiastavat ruoka-aineiden kokeilua. Mutta en usko, että se olisi ollut ainoa syy. Monen asian summa varmaan. Aluksi poika kasvoi huimaa vauhtia, mutta sitten käyrät alkoivat mennä alaspäin. Nyt, kun poika on 1v2kk, on kasvu tasaantunut omalle *viivalleen*.



En ollut syömättömyydestä kovasti huolissani, vaikka rintamaidolla en tietenkään voinut olla varma, kuinka paljon maitoa sai. Vaikka kasvukäyrät menivätkin alaspäin jonkinaikaa, kasvoi poika kuitenkin. Eikä hän ole ollut *iloinen ja kiltti* kokoaikaa, vaan varmaan omaa vain herkän vatsan ja ollut kovasti itkuinen ja kiukkuinen. Syytä ei vieläkään ole löytynyt.



Varmasti asia huolestuttaa ja tottakai sinun pitää saada silloin selvyys asiaan. Pommitat vain neuvolaa. Jos kasvua on tapahtunut eikä mitään dramaattista muutosta ole, niin ehkä voisi jonkinaikaa ottaa asian suhteen *aikalisän* ja tarjota lapsen ehdoilla ruokaa, mikä hänelle maittaa. Lapset ovat yksilöitä. Jos mikään möykkyisempi ja rakeisempi ruoka ei mene, pohtisin ehkä sitä. Joillakin kurkku herkempi. Joillakin ottaa enemmän aikaa syömisen *oppimiseen*. En nyt osaa muuta kuin puhua omasta kokemuksestani ja yrittää pohtia vaihtoehtoja.



Toivottavasti saat asiaan apua! Meistä kukaan ei voi tietää tilannettanne paremmin kuin te itse ja te tunnette lapsenne parhaiten.