" Kakiva" vauva
Onko teidän vauvoilla ollut ongelmia " kakimisen" kanssa? Meidän neiti vetää henkeensä milloin mitäkin, erityisesti pulautusta ja kuolaa, viime aikoina kun kuolaa on alkanut erittyä enemmän.
Kakiminen on tosi pahan näköistä; tyttö yrittää vetää henkeä ja kun se ei onnistu niin ikäänkuin kouristelee taaksepäin useitakin kertoja aina kerralla. Vähitellen tavara sitten laskee ja henki kulkee taas.. Tätä tapahtuu erityisesti silloin kun tyttö on väsynyt tai juuri herännyt.
Vaiva on tosi inhottava ja pelottava, kyttään neidin nukkuessakin sydän syrjällään milloin hän herää ja mahd alkaa taas kakia. Sitten vaan salamana pystyasentoon.
Onko muilla siis vastaavanlaisesta kokemuksia? Vaiva helpottaa varmaan vasta ajan myötä..
Meillä oli pojalla myös samanlaista kakimista, joka liittyi refluksiin..
Veti siis henkeensä jotain mikä mahasta nousi ja oli pahan näköinen. Huitoi hädissään ja veti itsensä kaarelle. Näytti siltä että tukehtuu.
Itsekin säikyin monesti ja vieläkin tosi tarkasti kuulostelen nukkuuessaan. Poika nyt 9kk ja vaiva on helpottanut paljon. Joskus vielä juuri esim. heräämisen aikoihin kakii.
Refluksiin oli lääkityksenä gaviscon, jonka olemme n. kk sitten voineet lopettaa.
En tiedä oliko apua, tai liittyykö teillä kakiminen esim. refluksiin, mutta näin siis meillä.