1,5 v ikäero -käytännön vinkkejä arkeen?

Meidän lapsilla ikäeroa 1v8kk, vanhempi (poika) nyt 2,5v, nuorempi (tyttö) kohta 11kk.



Mahdollisimman pian kuopuksen syntymän jälkeen yritimme päästä takaisin kiinni esikoisen rytmiin ennen vauvan syntymää: aamupalan jälkeen ulos, lounaan jälkeen päiväunille, välipalan jälkeen leikkimistä sisällä tai ulkona illalliseen asti, iltatoimien jälkeen yöunille samoihin aikoihin. Hyvin on mennyt, tosin paljon meillä on mielestäni pelastanut se, että kuopus on tyytyväinen ja nukkuu paljon. Aamupäivän ulkoilun aikana kuopus nukkuu päiväunia ja on siitä huolimatta ollut valmis nukkumaan toiset päiväunensa esikoisen kanssa samaan aikaan alkuiltapäivästä. Illalla minulla on vielä ollut aikaa keskittyä (vaativaan) esikoiseen, varsinkin silloin, kun kuopus vielä nukkui kolmannetkin päiväunet. En enää imetä kuopusta, mutta silloin kun vielä niin tein, esikoisen oli vaikea sopeutua siihen, etten tuolloin voinut vastata hänen tarpeisiinsa. Imetyshetket vauvan kanssa olivat sen verran levottomia (rintaraivareita jne.) etteivät minkäänlaiset samanaikaiset satutuokiot tms. esikoisen kanssa tulleet kysymykseen. Esikoiselta vei myös aikaa hyväksyä se, että kuopusta syötettiin, kun hän joutui syömään itse, alussa hän taantui takaisin vauvaksi ja halusi myös itseään syötettävän. Kun molemmat vanhemmat olivat kotona, teimme tätä jonkin aikaa, mutta sitten vain pistimme stopin. Nyt meillä menee ruokailut minun yksin kotona ollessani tavallisesti niin, että lämmitän esikoisen ruoan ja laitan hänet syömään itsekseen ja sitten valmistelen vauvan ruoan ja ruokin hänet samalla, kun juttelemme esikoisen kanssa päivän tapahtumista. Aamupäivän ulkoilemaan lähtö oli aluksi hankalaa sen vuoksi, että kuopus väsähti aamiaisen jälkeen hyvin pian ja muuttui sen jälkeen itkuiseksi, mikä oli ikävää, kun hänen lisäkseen oli puettava vielä esikoinen ja itsensäkin valmiiksi. Monesti tässä hötäkässä jäi itseltä aamusuihku väliin ja aamukahvitkin tuli napattua mukaan jostakin nurkkakuppilasta. Tällä hetkellä meillä on hyvä systeemi, kun kuopus jaksaa valvoa hetken pidempään: lasten aamupalan jälkeen syön itse aamiaisen ja käyn suihkussa, sitten puen kuopuksen ja laitan hänet vaunuihin, jonne hän usein nukahtaa jo ennen kuin olen saanut meidät muut valmiiksi, puen esikoisen, sitten itseni ja sitten pihalle. Jokin aika sitten, kun kuopus lopetti yösyömiset, siirsimme lapset samaan huoneeseen. Yöunille nukahtaminen on alusta asti sujunut ongelmitta, samoin kumpikaan ei oikeastaan herää toistensa mahdollisiin yöähinöihin, jollei nyt ihan hirveäksi huudoksi ehdi mennä. Iltapäivän päiväunet ovat vähän ongelmallisemmat, kun kuopus ei enää nukahda päivän toisille (ja tällä hetkellä viimeisille) päiväunilleen yhtä aikaisin kuin aiemmin ja usein itkeskelee ennen nukahtamistaan ja herättää itkullaan esikoisenkin. Paras keino on ollut antaa esikoisen nukkua lastenhuoneessa ja viedä kuopus parvekkeelle, jolloin molemmat nukkuvat erinomaisesti. En tiedä, miksi tuo päiväuniaika on niin paljon herkempi kuin yöniaika molemmille, mutta tärkeämpi tietysti näin päin.



No, nyt on esikolla jokin murhe eli täytyy lopettaa, mutta tässäpä ne päällimmäiset taisivat jo ollakin :)

Kuulostaa siltä, että kahden pienen kanssa voi pärjätä hyvän organisoinnin avulla. Kiitos kannustavista vinkeistä. Olen myös kiinnostunut kuulemaan muiden kokemuksia, nimen omaan kuopuksen vauva-ajalta.