1kk vauvan unettomuus?
Meillä on iloinen aurinkopoika, ikää nyt kuukauden verran. Alkuun poika tietysti nukkui valtavasti, kuten vastasyntyneen kuuluukin. Nyt viimeisen viikon aikana unet on kuitenkin kadonneet jonnekin ja alkaa äitiltä keinot loppua. En kaipaile kommentteja " kyllä tuon ikäisen pitäisi nukkua" , koska tiedän asian itsekin vallan hyvin. Mutta milläs nukutat pienen, kun unilääkettäkään ei voi maitoon laittaa =D Eli konkreettisia vinkkejä tai vain henkistä tukea, kiitos.
Päivällä poika siis nukkuu tasan ulkona vaunuissa, mutta kun ei 1kk ikäistä voi pitää yli 10 asteen pakkasessa koko päivää. Pakkasesta riippuen ulkona on oltu 30min-2h. Loput päivästä valvotaan, korkeintaan torkahtaa puolisen tuntia. Myös yöunet ovat vähissä, esim viime yönä valvottiin koko yö nukkumatta yhtään puoli kolmeen asti ja sen jälkeen kuuteen mennessä torkku 10 min pätkiä muutaman. Eli täällä nukutaan TODELLA VÄHÄN, käytännössä ei ollenkaan.
Poika ei ole sairas eikä kipeä. Valvoessaan ei itke eikä ole kätyinen, vaan hymyilee, nauraa ja jokeltaa minkä ennättää. Nukuttamiseksi on kokeiltu kantoliinaa, sylissä kanniskelua ja heijailua eri asennoissa, vaunuissa rullailua, sitterissä istumista, sohvalla pötköttelyä. On kokeiltu nukahtaa pimeässä omaan sänkyyn, perhepedissä meidän väliin, valoissa vaunuihin jne. Nälkä ei ole, maitoa tulee ylimäärin ja poika syö hyvällä imulla niin paljon kuin jaksaa ja päästää sitten itse irti. Ähinään olen tyrkyttänyt tissiä varmuuden vuoksi heti, tissille ei nukahda. Tutti kelpaa mutta ei nukuta. Sängyn päällä oleva soiva ja pyörivä mobile naurattaa ihan mahottomasti ja vain piristää. Jos jättää omaan sänkyyn eikä reagoi ääniin, ähisee, tuhisee, jokeltaa ja kiljahtelee tuntikausia nukkumatta.
Mikähän vaihe tämä oikein on? Uutta on oppinut viikon aikana " paljon" tämän ikäiseksi, on oppinut sosiaalisen hymyn, katseella seuraamisen, pienen yrityksen kääntymisen suuntaan, riemun kiljahdukset ja nyrkin imemisen huvin vuoksi. Ei kait unettomuus nyt tästä johdu? Menee pian ohi? Tässä alkaa olla konstit loppu ja oma pinna kiristyy vaikka poika vain naureskelee, kun itse ei saa nukuttua eikä päivisin tehtyä kotiaskareita.
Kitty ja poju 1kk
Kommentit (6)
nukkuu koko ajan. Kyllä, joo, he nukkuvat, mutta pätkissä: jotkut harrastaa monen tunnin pätkiä ja jotkut (kuten teidän) harrastavat muutaman minuutin pätkiä. Molemmat ääripäät ovat aivan normaalia.
Mutta kuten itse ilmaisit... erittäin rasittavaa, jos kohdalleen sattuu pieni torkahtelija.
Kommentoin vielä seuraavia:
kittykatti79:
Eli täällä nukutaan TODELLA VÄHÄN, käytännössä ei ollenkaan.Tässä alkaa olla konstit loppu ja oma pinna kiristyy vaikka poika vain naureskelee, kun itse ei saa nukuttua eikä päivisin tehtyä kotiaskareita.
Kitty ja poju 1kk
Vauvasi kyllä nukkuu. Laske huviksesi kaikki minuutit vuorokaudessa jolloin nukkuu niin huomaat, että nukkuu 8-16 tuntia vuorokaudessa.
Harmillisinta näyttää olevan sinun aikataulusi ja nukkumisesi. Onneksi vaihe todellakin menee ohi.
Voimia!
Ai niin, kokeile ainoastaa yhtä tapaa nukuttaa vauvaa, älä vaihtele koko ajan. vauva siitä hermostuu eikä tiedä mitä haneltä odotetaan. Ja tervettä lasta voi nukuttaa ulkona vaikka onkin pakkasta, kunhan ei ylipue!
Meillä alkoi myös poika nukkumaan vähemmän tuossa iässä..nyt on 2kk2vk ja sen verran on muuttunut että yöllä nukkuu max 3h putkeen,mutta päivällä ottaa vaan pikku nokosia..torkahtaa 10min ja on sitten pirteä ku peipponen. Illalla tehdään niin että klo20 laitetaan valot pois koko kämpästä(yksi pieni valo ettei ihan pimeää) ja valvotaan kunnes pojalla alkaa " nukuttamaan" eli haukottelee ja vähän kärvästää..valoista tietää että nyt on ilta ja kohta yöunien aika. kun yöllä herää,annan olla sängyssä,en puhu enkä ota kontaktia,annan maidon ehkä vaipn vaihdan ja sitten taas valot kiinni ja poika laittaa nukkumaan..kun oli 1kk, otin syliin,mutta sillon oppii että aina kun herää otetaan syliin ja se ei ole oikein hyvä...sinulla on pirteä ja halukas oppimaan uutta,tämä vaikuttaa paljon siihen ettei haluais nukkua.Kyllä ne unet otetaan joskus takaisin,pitää vain jaksaa oottaa,mekin ootetaan edelleen(välillä tuntuu ettei millään jaksa),mutta nautitaan nyt tästä vauva ajasta vaikka ollaanki käveleviä zombeja välillä=) onneksi olkoon lapsukaisesta ja hyvää uuttavuotta!
Lohduttaa tietää että muitakin virkkuja vauvoja on, kun ystävät ja sukulaiset ympärillä kauhistelee että pojassa on jotain vikaa kun " PITÄISHÄN sen nukkua KELLON YMPÄRI kun on TUOSSA IÄSSÄ" . Siinä sitten ihmetellään simmut kirkkaina möllöttävää vauvaa!
Sen verran tarkennan, että meillä on iltarutiinit jotka toistetaan joka ikinen ilta samalla tavalla samaan aikaan. Tämä ei siis enää toimi, ei kerro pojalle että kohta aletaan nukkua. Yöllä meillä on alusta asti ollut hyvin himmeä yövalo päällä, muita valoja ei sytytetä. Yöllä ei myöskään puhuta yhtään sanaa, ei vaiheta vaippaa eikä kanneta sylissä ellei ole aivan pakko (=karjuu kuin syötävä pitempään). Siltikään ei nuku. Jos vain antaa olla yksin reagoimatta ääneen, ähinät voimistuu, alkaa kuulua kiljahduksia, sitten nyyhkytystä ja lopulta voimistuvaa itkua. Tarvitsee siis jonkun lähelle, silloin vain naureskelee ja jokeltaa. Päivät ja yöt menee siis vauvan kanssa seurustellessa.
Viime yönä nukuttiin 3h putkeen ja sitten on taas torkuttu 10-15min pätkiä 2-3h välein. Neuvolasta tultiin just, ja hyvä kun terkkari sano että muista nyt levätä ite sitten kun poika nukkuu päivällä! Heh heh... kun nukkuiskin =D Onneks mies on nyt vielä ens viikon isyyslomalla, saan sen avulla levättyä kun vuorotellaan hoitamisessa ja yön valvomisessa. Loman jälkeistä aikaa en vielä ees ajattele!
toki häntä siellä voi pitää pitempään kuin tuon 2 tuntia, jos uni maistuu? Eli 4 tuntiakin voi hyvin vetää ulkona, kun on hyvin puettu (tietysti siitä pakkasestakin riippuen). Mutta tosiaan tuo 4 tuntia ei ole ollenkaan liian pitkä aika.
Ja jotkut oikeasti pärjää pienemmällä unella, ja ovat herkkäunisia lopun ikäänsä;)
Kaikki kokeilemasi menetelmät ovat minusta oikein järkeenkäypiä ja hyviä. Jos ei nuku, niin ei nuku. Yritä olla itse siitä stressaamatta, sillä suurimmalla todennäköisyydellä kyseessä on kuitenkin jokin vaihe, joka menee ohi.
Tsemppiä;)
Meillä oli myös uniongelmia kun nyt 4.5kk tyttömme oli noin kk ikäinen. Hänellä oli vajaa kk:n ikäisenä paha flunssa, jonka aikana unta tuli vaan lyhyissä pätkissä nenän tukkoisuuden vuoksi, ja flunssan jälkeen tilanne jäi ikäänkuin päälle, ja unta tuli yhteensäkin hyvin vähän per vuorokausi. Yöt olivat erityisen hankalia, muistan että maksimissaan valvottiin 8h eli käytännössä koko yö... Se oli kyllä rankkaa aikaa, ja ihan oman jaksamisemme vuoksi otin lopulta oikein asiakseni saada tytölle järkevän päivärutiinin aikaiseksi. Sitkeällä työllä tilanne normaalistui suunnilleen 2kk ikään mennessä! Laitan tähän meillä auttaneet konstit; josko niistä löytyisi jotain vinkkejä teillekin!
Pidin päiväkirjaa tyttömme nukkumisista ja aloin niiden pohjalta luoda selkeää päivärutiinia, jonka tavoitteena oli että vauvamme ymmärtäisi suunnilleen vuorokaudenajat ja osaisi ennakoida sen mitä seuraavaksi tapahtuu. Ja tietysti tärkeimpänä että vauvalla olisi kutakuinkin selvästi erotettavat selkeät uniajat ja valveillaoloajat, eikä mitään torkkumista unen ja valveen rajamailla¿ Rutiinien luomiseen kuului että käytännössä jokaisen valveillaoloperiodin aikana tehtiin samanlaisina toistuvat rutiinit, ensin syöminen ja vaipanvaihto, ja sitten esim aamulla ensimmäisen valveillaoloperiodin aikana muun perheen aamupalan seuraaminen, sänkyjen petaaminen ja äidin aamutoimien seuraaminen, seuraavalla valveillaoloperiodilla ilmakylpy jumppamatolla jne. Kirjoitin ihan ylös tuon koko päivän ohjelman, jota sitten koetin orjallisesti seurata. Yritin myös venyttää päivisin jokaista valveillaoloperiodia niin pitkäksi kuin mahdollista, jotta myös sitä seuraava päiväuni olisi mahdollisimman pitkä. Tämä onnistui siten että väsymyksen merkkien ilmaantuessa koetin seurustella ja viihdyttää vauvaa kaikin mahdollisin keinoin. Unihuikan rinnasta annnoin sitten vasta silloin kun mikään muu ei pitänyt tyttöä tyytyväisenä, ja tämän jälkeen oli päiväunien aika. Päivisin nukutin vauvan aina vaunuihin (nukahti varsin pian kun syömisen jälkeen laitettiin vaunuihin joita alettiin heijata), ja kävin kuin kävinkin jopa kolmesti päivässä vaunulenkillä hänen kanssaan. Ulkona vaunuissa kun unta yleensä tuli paremmin ja pidempikestoisena. Aika pian huomasin että vauva jaksaa olla kerrallaan hereillä n 1.5-2h, jolloin päiväunia tulee niiden kestosta riippuen 3-4 kappaletta yöunien lisäksi. Iltarutiineja olivat ensin perheen iltaruokailun seuraaminen, sitten kylpy (jota on harrastettu tuosta 1kk iästä alkaen päivittäin) ja muut iltatoimet, sitten iltatankkaus hämärästi valaistussa olohuoneessa, ja sitten vielä tankkauksen jatkoa makuuhuoneessa makuulta, jonne vauva nukahti sitten lopulta rinnalle. Aloimme nukuttaa tyttöä 1kk iässä vieressämme vuoteellamme, koska siinä samassa on itsekin helppo torkkua vaikka tyttö valvoskelisin tai tankkaisi lisää, ja toisaalta samalla voi tartuttaa myös omaa uneliaista olotilaa vauvaan¿ Vaippoja emme öisin juuri vaihtaneet ellei selvästi ollut isompaa hätää tullut, ja jos yöllä herättiin niin sitten vaan rauhallisesti köllöteltiin siinä vuoteella hämärässä, siliteltiin ja kyllä pikkuisen seurusteltiinkin rauhallisesti... Aloin myös antaa vauvalle pehmolelun hypisteltäväksi aina kaikissa nukkumaanmenotilanteissa, jotta vauva jotenkin jatkossakin yhdistäisi sen nukkumiseen.
Alussa varsinkin iltojen kanssa oli tahkoamista, mutta ilahduttavaa kyllä, sitkeä samojen asioiden toistaminen toi tulosta melko pian, ja kyllä elämä on nyt paljon helpompaa! Alussa jouduin toki rajoittamaan omia muita menojani, jotta ainakin vähintään joka toinen päivä oltaisiin ihan kotona vaan ja elettäisiin tiukasti noiden rutiinien mukaisesti, jotta ne juurtuisivat kunnolla¿ Mielestäni se oli kuitenkin sen väärtti, sillä vauvan elämänpiiriä on ollut paljon mukavampi lähteä laajentamaan kun perusasiat ovat kunnossa¿ Ja edistystä on tapahtunut jatkuvasti edelleen, tyttömme on nyt viime viikkoina oppinut pehmoleluansa hypistellen nukahtamaan itsekseen sisälläkin, eli nyt voi nukkua päiväunia hyvin myös sisällä. Myös ensimmäiset yöt on nukuttu ilman heräämisiä! Tilanne voi siis muuttua radikaalistikin lyhyessä ajassa!
Tsemppiä!
Täällä kirjottelee kahden pienen pojan äiti, vauva-aika on meillä jo ohi, jostain syystä osuin Vauva-palstalle viestejä lueskelemaan. Meidän esikoinen (pian 4 v.) on nukkunut aina todella vähän. Ilmeisesti luontaisesti ei tarvitse sitä keskiverto unenmäärää. Vastasyntyneenä valvoi käytännössä yöt kokonaan. Päivällä oli ihan tavallista, että nukuttiin päikkäreitä 20-30 min. pätkissä. Se ON todella rasittavaa äidille eikä siinä totta tosiaan kotitöitä tehdä. Vaunuissa nukkui vähän pidempiä unia. Uskoisin, että teillä on joku vaihe vaan menossa, vauva saattaa hakea oikeaa vuorokausirytmiä tms. Toivottavasti ei ole korvatulehdusta, se on meillä valvottanut. Sanoisin, että älkää hätääntykö, yrittäkää jakaa miehesi kanssa valvomisvuoroja, tehkää selkeä ero yölle ja päivälle (yöllä on pimeää, ei leikitä jne.), ja unohtakaa ne kotityöt. Kyllä se siitä suttaantuu. Jaksamista ja hyvää uutta vuotta!