Mitä mieltä olette lelujen syömisestä...
Vauvathan laittaa kaikki omat lelunsa suuhun... myös vieraiden vauvojen lelut.
Minusta on oikeestaan aika ällöä, että vieraani antavat vauvansa ottaa meidän vauvan leluja ja kuolata ne ihan liti märikis. Minusta ei ole kiva antaa niitä sitten takaisin omalle vauvalle laitettavaksi suuhun. Yök! Minusta vauvojen lelut saisi olla henk.kohtaisia, siinä iässä kun niitä laitetaan suuhun ja kuolastetaan niitä.
Mitä mieltä muut ovat?! Onko tyhmää ottaa asiasta stressiä?
Kommentit (6)
mitenkäs noita lapsukaisia oikein estätkään syömästä samoja leluja toisten kanssa? Jos vauva on jo sen ikäinen, että ottaa itse lelut, niin eihän tässä voisi ketään vauvatuttavia nähdä jos ei saisi leikkiä samoilla leluilla. Toisen lelu kun on huomattavasti kiinnostavampi kuin oma!
Jos me itse menemme kylään, otamme aina omat lelut mukaamme! Ja kun meille tulee vauvavieraita, on ensimmäinen kysymys äidiltä, voisitko antaa teidän leluja meidän vauvalle leikittäväksi. Nämä vauvat ovat vielä sen ikäisiä, että eivät mene niin vaan itse nappaamaan toisten leluja vaan leikkivät niillä leluilla joita heille annetaan.
Olisi kiinnostavaa saada vielä muidenkin mielipiteitä asiasta!
Esikoisen ollessa vauva otin aina kyläreissuille omat lelut mukaan. Sitten kun oli isompi ja osasi itse ottaa leluja käteensä, niin annoin toki leikkiä muidenkin leluilla, mutta aina jos yritti laittaa suuhun, niin sanoin, että älä laita suuhun ja otin sen suusta pois. Totta kai hän joskus saattoi maistaa muidenkin leluja, jos ehti, mutta mikäli itse vain pystyin sen estämään, niin näin tein. Hän oli muutenkin sellainen lapsi, joka ei viruttanut koko aikaa leluja suussaan, kuten toiset tekevät. Silloin olisikin ollut vaikeampi pitää vieraiden leluja pois suusta.
Nyt meillä kuopus on 4kk ja meillä on monia lapsivieraita jo käynyt. Jos he ovat laittaneet vauvani leluja suuhun, niin olen pessyt ne aina vieraiden lähdön jälkeen. Ja olen oppinut laittamaan sellaiset lelut, joita ei voi kunnolla pestä, pois kokonaan näkyvistä.
Varmasti monen mielestä olen ylitarkka ja otan turhaa stressiä, mutta minkäs sille voin, että moinen asia minua ällöttää. Omapahan on murheeni. Onneksi paras ystäväni on samanlainen, joten hänen kanssaan aina naureskelemme näille omille jutuillemme :) Et siis ole ainoa tässä veneessä oleva!
No eipä ole tullut mieleenkään pestä leluja tai olla antamatta vieraan lapselle leluja, jos kyläilevät. Neuvolassa th sanoi viimeksi perjantaina käydessämme, että tässäpä tämmöinen lelu, olen sen juuri pessyt. Kyllä varmaan siellä yleensä huolehtivat näistä asioista.
Onhan siinä pieni ristiriita itselläkin, myönnän. Eli en pese ennen tai jälkeen vierailujen leluja mutta kylläkin huuhdon tutin, jos vieraan lapsi on sitä käyttänyt suussa:/ Oma lapseni on jo sen ikäinen (1v2kk), että ottaa myös toiselta lelun kädestä ja saattaa työntää heti suuhun. Eihän siihen tietty ehdi edes väliin.
tosiasia kuitenkin.
Meidän neiti nyt 1 vuotta ja pistää tasan kaikki suuhunsa (on muuten puheen kehitykselle erittäin tärkeää-hyvänä puolena mainitakoon.)
Ihnottavinta mitä tiedän tuossa on se että ulkona menee lehdet, pikkukivet,roskat ja huolimattomien ihmisten tupakantumpitkin suuhun. (Sehän on sairaalareissu tiedossa jos sen syö:( )
Joten mielestäni kavereiden lapset saa lelut mun puolesta syödäkin- tietty ihan pienelle huuhtelenkin.
Ajatelkaapa päiväkotia kuinka sielä menee kaikkien pienten suuhun vuoron perään joka päivä. Pestäänhän niitä mutta ei tosiaankaan joka päivä!
Meillä menee sisällä hiokotushiekka kivetkin mennen tullen suuhun jota kenkien mukana aina tulee (ei yleensä niitä syö mutta pyörittelee suussaan) Hyvä puoli siinä on se ettei ruokailussakaan ole mikään sihtikurkku;)
en yleensä ole kovin tarkka tommosista jutuista omalla kohdalla, esim voisin tyyliin pestä hampaani mieheni hammasharjalla, mutta en olisi kyllä kovin mielissäni siitä, että vauvat syö samoja leluja. Meillä on paljon tuttujen vanhoja leluja, mutta olen hutassut ne aina ennen käyttöönottoa. Neuvolatäti antoi toissa päivänä tytöllemme lelun käteen, en tiedä peseekö hän sen aina sen jälkeen, kun se on jollain lapsella ollut. Toivottavasti. Ällöttää ajatella, että samaa lelua on syönyt vaikka kuinka monta lasta.