kontrollifriikki sisarusten nimien suhteen... :/

Tianna Isabella siskolle?



mun nimikriteereihin tas vaikuttaa lähinnä se, että meillä on nyt 4 henkinen perhe, ja kaikkien etunimessä on 4 kirjainta.



meillä jokaisen etunimi alkaa eri kirjaimella kuin muiden, ja nimenomaan niin haluan sen jatkuvan.

ehkä ääritapauksessa lapsen etunimi voisi alkaa samalla kirjaimella kuin jomman kumman vanhemman, mutta sisarusten nimet pitää alkaa eri kirjaimella.



vauvakuume jyllää jo kovasti, ja olen alkanut jo miettiä nimeä mahdolliselle kolmannelle muksulle, vaikka en ole edes raskaana vielä! ;)

POJALLE:

Tommi

Totti

Timi

Topias

Miikka

Perttu

Veikka

Konsta

Juska

Iikka



TYTÖLLE:

Titta

Teresa

Tytti

Tuulia

Taika

Tella

Reetta

Miitta

Peppi

Jutta



Ja tuosta , että nimien pitää alkaa samalla yms. sen verran, että mulla oli esikoisen jälkeen sama juttu eli olin päättänyt jo lapsena, että lapsieni nimet alkaa samalla kirjaimella..lisäks halusin, että kirjaimia on saman verran yms. ja niin 2.poikamme saikin kriteereihin sopivan nimen..tosin mietinnässä oli eri kirjaimell alkaviakin nimiä ihan loppumetreille asti, mutta lopulta siis tiukkojen kriteerien mukainen nimi tuntui parhaalta ja oon siihen nimeen vieläkin erittäin tyytyväinen ja ihastunut ;o)!

Mutta kun meidän kuopus syntyi niin kriteerit oli vähentyneet ja enää oli semmoinen kriteeri, että jotenkin nimi piti sopia veikkojen nimiin ja meillä yhdistäväksi tekijäksi muodostui kaikkien lasten nimissä 6 kirjainta :o)!!



Eli siis ymmärrän sinua täysin, mutta vuosien saatossa mielipiteet saattaa muuttua!!

Oon tuota samaamiettinyt, että olinkohan siksi niin ehdoton noissa kriteereissäni, koska minulla ja siskollanikin on näin eli molemmilla s-alkuiset nimet ja 4 kirjainta ja äiti on aina sanonut, ettei muut nimet ole käynyt hänen mielessäänkään vaan on mukava, että nimet on samankaltaiset eli onkohan se iskostunutjo lapsuudesta päähäni tuo ajatus ;o)!

Meillä on vain yksi lapsi ja jos lisää tulee niin minä haluan päättää nimen (mies päätti esikoisen nimen)



Esikoisen ollessa vauva, ajattelin että pitäisi olla samat nimikirjaimet eli AIA, mutta nyt ajattelen että lapselle pitäisi antaa yksilöllinen nimi, joka ei ole riippuvainen esikoisen nimestä. Olisi kivaa jos vois mennä aakkosten mukaan, mutta en tykkää B-alkuisistä nimistä yhtään.



Tällä hetkellä suosikkinimet on Catherine & Daniela sekä Joshua & David, mies ei hyväksyisi yhtäkään :/ (ollaan suomi-engl-arabia-perhe)

Eli ihan hyvä ettei ole tulossa lisää lapsia, nimen valinnasta tulisi varmaan sota :)

olen (melkein) jo kerinnyt harmitella, ettei valittu tuukalle jotain toista nimeä, koska tuntuu, että jossain muissa kirjaimissa on enemmän kivoja nimiä :) esim. J-kirjaimessa. ois enemmän vaihtoehtoja! (ihan sekopäistä, tiedetään!)



nimittäin tällä hetkellä ainoat mielestäni tarpeeksi tai vähänkään kivat nimet ovat tässä:



Tytöt:

-Tianna (ehdoton suosikki!)

-Tinja

-Tinka

-Tiina (vaikka tuntuu hieman liian " tavalliselta" , mutta sopisi niin ihanasti Adelina-nimen kanssa!)

-Tessa (onko liian " koiramainen" , vrt. Tessu?)

-Teresa



Pojat:

-Tidus (saakohan näin kirjoitettuna antaa? en ole kuullut kuin Tiitus/Titus)

-Timi (tähän ois kiva toinen nimi Joakim)

-Tino



vaikeeta tulee kyllä olemaan, miehellä kun tulee kaikista nimistä joku/jokin mieleen. esim. Tidus= " avaruus-nimi" (????), Timi= " Timmy south parkista" xD, Tinka= " Katinka, liian venäläinen" yms!!



ja sit noi " Tiina Adeli(i)na" ja " Timi Joakim(i)" ois ihania, mutta sitten taas Tuukka Daniel ei kuuluis yhtään joukkoon!



on tääkin, ihan kun ei ois tärkeempää mietittävää, (siis tässä elämän vaiheessa, jossa lisää lapsia ei oo vielä tulossa).

ehkä se sit ajallaan tulee ihan helposti, ei Tuukankaan nimen valinta sillon vaikeeta ollut.

joka sopis hyvin Danielin kanssa yhteen.

MUTTA joka on taas ehkä liian ulkomainen meidän umpi suomalaiseen sukunimeen.

ja muutenkin lausuminen täällä suomessa: " deimien" on aika vaikea, kun taas suomalaisittain sanottuna " damien" tulee mieleen dummy=tyhmä tms.



miten ihmeessä kukaan voi keksiä toisille lapsilleen hyvät nimet!

Minusta sinun kannattaisi miettiä, kenelle olet (mahdollisesti tulevaisuudessa) nimeä antamassa. Oletko antamassa nimeä nimenomaan Tuukan sisarukselle, vai lapselle, joka on syntynyt perheeseenne esikoisenne jälkeen? Minusta olisi ehkä kurjaakin tietää, että nimeni on valittu tiukkojen kriteereiden mukaan vain siksi, että se sopisi isoveljen nimeen - nimeni olisi se mikä on vain siksi, että olen jonkun sisar... Paljon kivempaa olisi tietää, että vanhemmat ovat ajatelleet nimenomaan minua uutena ihmisenä ja halunneet valita nimen juuri minulle, oli se sitten veljen nimeen sopiva tai ei. :)



On ehkä hyvä miettiä myös sitä, miksi haluat antaa lapsillesi juuri samalla kirjaimella alkavat nimet (ovatko T-kirjain ja sillä alkavat nimet oikeasti eniten mieleen, vai miellyttääkö ajatus " T-lapsisarjasta" ?). Mitä, jos teille syntyykin vaikka kuusi lasta - löytyykö sille pahnanpohjimmaisellekin vielä oikeasti kiva T-nimi, vai meneekö väkisin vääntämiseksi - onko ehkä pakko vaihtaa alkukirjainta viidennen lapsen jälkeen?



En sano, etteivätkö lasten nimet voisi alkaa samalla kirjaimella, mutta jos tietystä alkukirjaimesta (tai mistä tahansa hyvin rajoittavasta tekijästä) tulee nimenannon tärkein kriteeri, vrt. ollaan valmiita tinkimään nimen " kivuudesta" , oman tuntuisesta tyylistä tms., ollaan minusta vähän hakoteillä. Mutta tämä on siis minun mielipiteeni, sillä omien lasteni nimeämisessä on tärkeää ollut esim. se, että nimi itsessään miellyttää meitä alkukirjaimesta huolimatta (mietittiin siis kuopukselle sekä samalla että eri kirjaimella alkavia nimiä kuin esikoisella) sekä se, että sillä on jokin tarina, on jokin perustelu sille, miksi juuri ko. nimi (meillä on mm. käytetty paljon suvun perintönimiä tai niiden johdannaisia).



En halua haastaa tällä aloituksessa esiintyvästä mielipiteestä poikkeavalla kirjoituksellani riitaa, vaan lähinnä toivon siitä poikivan jotain ajatuksia. Jokainen tietysti nimeää lapsensa juuri niiden kriteereiden mukaan, jotka parhaiksi näkee, ja toivon, että jokainen saa tuolloin antaa lapselleen juuri sen parhaaksi näkemänsä nimen, eivätkä nuo kriteerit rajoita valintaa liikaa. :)

että nyt mietin nimiä tuukan sisaruksille vain tuukan nimen mukaan, koska en vielä valitettavasti ole tavannut näitä henkilöitä (joiden toivon vielä joskus olevan olemassa).

monestihan siinä taitaa käydä niin, että valmiiksi mietitty nimi ei olekaan vauvan " näköinen" .



emme kyllä halua kuin max.3 lasta joten EHKÄ niitä nimiä siihen riittää ;)



tällä hetkellä kyllä tuntuu, että päätökseni on tämä.

ja sillä tätä ihan kyselin ja kerroin kun kiinnosti että onko muita yhtä tarkkoja nimen valitsijoita :)



mutta ihan kiva kuulla muista, erilaisista kriteereistä!



sellaista vielä kysyisin muilta " friikeiltä" , että häiritseekö teitä muiden lapsilleen valitsemat, " ei-yhteensopivat" nimet?

minä mietin joskus, että tuon nimen kanssa olisi kyllä tuo sopinut tosi hyvin jne. mutta en tietenkään sano sitä kenellekään!!!

älkääkä nyt loukkaantuko " ei-samanlaisten-nimisten" lapsien vanhemmat, tarkoitus ei ole teitä loukata :)

Tuosta lasten nimien yhteensopivuudesta nimittäin. En tiedä, tarkoititko viimeisen viestisi yhteensopimattomilla nimillä nimiä, jotka eivät ala samalla kirjaimella, vai yleensä tavalla tai toisella yhteensopimattomia nimiä...? Minusta kun nimet voivat olla yhteensopivat, vaikka eivät alkaisikaan samalla kirjaimella. Ja vastaavasti samalla kirjaimella alkavat nimet voivat olla yhteensopimattomat. ;)



Meillä on siis kaksi lasta, joiden nimet ovat kyllä omasta mielestämme yhteensopivat, vaikka eivät alakaan samalla kirjaimella. Lapset ovat Topias ja Loviisa, ja minusta (tai meistä) nimet ovat tyylillisesti yhtenevät, kaikki etunimet mukaanluettuina niissä on samankaltainen rytmi ja kolmansissa nimissä sama idea (vanhempien kolmannet nimet). En olisi voinut kuvitellakaan antavani Topiaksen siskolle vaikkapa nimeä Tianna, sillä minusta se ei ole ollenkaan samaa tyyliä Topiaksen kanssa, vaikka samalla kirjaimella alkaakin.



Minäkin siis kai lukeudun jossain määrin friikkeihin, sillä haluan kyllä omalla tavallani, että lapsilla on yhteensopivat nimet. Meillä tuo yhteensopivuus juontaa juurensa omista mieltymyksistämme, joiden mukaan olemme osittain asiaa sen tarkemmin ajattelematta antaneet lapsillemme nimet. Jos meillä vielä joskus nimetään kolmatta lasta, etsitään tietysti ensisijaisesti nimeä ko. lapselle, mutta nimi tulee varmasti olemaan mieltymyksiemme mukaisesti samanhenkinen isompien sisarusten nimien kanssa.



Yhteensopivuuttakin voi siis olla monenlaista ja se tarkoittaa varmasti jokaiselle vähän eri asiaa - yhdelle se on sama alkukirjain, toiselle jotain ihan muuta. :)

Meillä ne on vanhoja ja useimmat nimistä löytyy jomman kumman suvusta. Ja tietenkin sopii sisarusten nimiin. Muuta kriteeriä ei sitten olekaan. Nimien ei tarvitse alkaa samalla kirjaimella, eikä kirjaimia tai tavuja tarvitse olla yhtä monta. Tiedän isojakin perheitä, että etunimet alkaa samalla kirjaimella ja sitten niitä nimiä mun mielestä on saanut hakemalla hakea. Mutta kukin tavallaan.

Eli varmasti haetaan lapselle se juuri sillä hetkellä mielestään kauneimpiin lukeutuva ja lapselle sopiva kriteereistä huolimatta!



Eli meillä kun oli jo Joonas ja silloin 5 vuotta sitten halusin myös toisen lapsen nimen alkavan J:llä alkava ja olevan mieluusti myös 6 kirjaiminen niin ei tullut mieleenkään, että annetaan nyt tuo nimi, kun se Joonakseen sopii vaikkei siitä tykätäkään!Ne vaan oli suht samankaltaisia nimiä, jotka sattui miellyttämään eniten..vaihtoehtoina olivat Julius, Justus, Tuomas, Rasmus ja Jesper..viime metreillä kamppailivat Rasmus ja Jesper ja Jesper vei voiton ja hyvä niin :o)!



Kuten ylläolevista saattaa päätellä niin kaikki nuo sopii Joonalkseen tyyliltään ainakin meidän mielestä, joten nimimaku nyt van sattuu olemaan moinen eikä ikimaailmassa tulisi mieleen, että antaisin lapselleni ruman nimen vaan siksi, että saisin sen sopimaan sisarusten nimiin ;o)!



Kun taas 3.lapsen odotus alkoi niin olimme varmoja, että jos hän on poika niin hänestä tulee Rasmus, koska se on ehdottomasti ihanin nimi poikiemme nimien jälkeen jonka tiedämme ja pitkään yritin ehdottaa tytöllekin j-alkuisia joista tykkään kovasti tyyliin Jamina,Jemina, Jade yms., mutta mies ei lämmennyt niille ja neidistä tuli Olivia, jota oikeastaan kaikki (neidin kummitätiä lukuunottamatta) kauhistelivat, koska kaikki oli pitänyt niin itsestään selvyytenä, että neidinkin nimi alkaa J:llä, koska sarjanhan oli jatkuttava, mutta eipä jatkunutkaan lkukirjaimen mukaan, vaikka muuten mielestämme sopi neidille täydellisesti ja sopi myös poiken nimiin ainakin tuolla kirjainmäärällään jos ei muulla ;o)!!



Ja kaikilla lapsillamme on 4kirjaiminen vanhahtava 2.nimi ja suvusta tuleva 3.nimi eli yhdistäviä tekijöitä löytyy kyllä hirmusti ja kaikki nuo 9 nimeä on sellaisia joista tykkäämme..eihän niitä muuten olisi annettukaan!!



Minusta siis tuo Topiaisen miete, että lapsi jotenkin " kärsisi" siitä, että vanhemmat on halunneet sisaruksen nimeen sopivan nimen on hassu, koska olen ihan satavarma, ettei kukaan vanhempi lapselleen sen takia rumaa nimeä anna, että se saataisiin sopimaan samaan " muottiin" esikoisen nimen kanssa!

Ja vaikka äiti meille kertoi, että hänelle mun nimeni oli alusta asti selvä (olen esikoinen) ja kun pikkusisko syntyi niin oli selvää, että siskolle tulee myös nimi joka alkaa s:llä ja on 4 kirjainta niin eipä se siskoani mitenkään häiritse, koska äiti on kumminkin meille monesti kertonut, että ne kaikkein kauneimmat nimet hän tyttärilleen on valinnut ;o)!!Nimimakuja vaan on monia ja usein ne samankaltaiset nimet vaan miellyttää eniten!

Mutta mies on jo pitkään ollut sitä mieltä, että tyttöjen nimet tulee alkamaan samalla kirjaimella. Sillä kirjaimella on suosikit vaihtuneet, mutta kirjain on pysynyt. Itse välillä yritän ehdottaa muillakin kirjaimilla alkavia nimiä, mutta eivät oikein saa vastakaikua ja itsestäkään ne ei sitten kuitenkaan tunnu voittavan noita yhteisiä suosikkeja. Poikien nimet taas tuskin tulevat olemaan tyttöjen kanssa tai edes keskenään samalla kirjaimella, koska tuolla kirjaimella ei hyviä pojan nimiä ole ja suosikkeja on löytynyt muista kirjaimista. Lopullisestihan nimet näkee sitten, kun lapsia tulee, voihan olla, että saadaan vain jompaa kumpaa sukupuolta tai vain yksi tyttö.

Tarkoitin tuolla " kärsimisellä" sitä, että vaikka nimi olisi kuinka kaunis, en haluaisi olla nimetty sisarukseni nimen mukaan vaan ihan omana itsenäni. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö nimi silti voisi lastakin miellyttää, mutta minusta nimeämisperuste ei ole reilu nuorempaa lasta kohtaan. Sinänsä ei ole väliä, onko kyseessä samalla vai eri kirjaimella alkava nimi, kunhan nimi on annettu lapselle eikä sisarussarjalle. Vastustan siis sitä, että liian tiukat kriteerit ja edellisten lasten nimet säätelevät liian tarkasti seuraavan lapsen nimen valintaa, en sitä, että nimet ovat loppujen lopuksi jollain tavalla samankaltaiset.

Ja epäilen kyllä vahvasti, onko näissä " toinen kirjain pitää olla a ja nimen pitää loppua e:hen, ei saa alkaa t:llä, k:lla eikä s:llä, ja pitää olla jotakin tarkoittava" -kriteereissä (täysin hatusta vetäisty esimerkki, en tiedä löytyisikö moisilla kriteereillä edes yhtään nimeä ;)) kuitenkin taustalla enemmän tavoite löytää sarjaan sopiva nimi kuin löytää se mahdollisimman kaunis nimi lapselle... Sillehän nyt ei voi mitään, jos tietyllä kirjaimella alkavat (Joonas, Jesper, Julius jne.) tai muuten samankaltaiset nimet (Noora, Veera, Saara jne.) nyt vain sattuvat miellyttämään eniten, silloinhan nimen valinnalle on ihan selkeät perustelut, mutta jos joku kaunis nimi jätetään käyttämättä sen takia, että se alkaa väärällä kirjaimella tai siinä on yksi kirjain liian vähän, on se minusta hassua.

Toivottavasti osasin nyt ilmaista itseäni niin, että tulin ymmärretyksi. :)

körömölli:

Minusta siis tuo Topiaisen miete, että lapsi jotenkin " kärsisi" siitä, että vanhemmat on halunneet sisaruksen nimeen sopivan nimen on hassu, koska olen ihan satavarma, ettei kukaan vanhempi lapselleen sen takia rumaa nimeä anna, että se saataisiin sopimaan samaan " muottiin" esikoisen nimen kanssa!

Ja vaikka äiti meille kertoi, että hänelle mun nimeni oli alusta asti selvä (olen esikoinen) ja kun pikkusisko syntyi niin oli selvää, että siskolle tulee myös nimi joka alkaa s:llä ja on 4 kirjainta niin eipä se siskoani mitenkään häiritse, koska äiti on kumminkin meille monesti kertonut, että ne kaikkein kauneimmat nimet hän tyttärilleen on valinnut ;o)!!Nimimakuja vaan on monia ja usein ne samankaltaiset nimet vaan miellyttää eniten!

topiainen:

Ja epäilen kyllä vahvasti, onko näissä " toinen kirjain pitää olla a ja nimen pitää loppua e:hen, ei saa alkaa t:llä, k:lla eikä s:llä, ja pitää olla jotakin tarkoittava" -kriteereissä (täysin hatusta vetäisty esimerkki, en tiedä löytyisikö moisilla kriteereillä edes yhtään nimeä ;)) kuitenkin taustalla enemmän tavoite löytää sarjaan sopiva nimi kuin löytää se mahdollisimman kaunis nimi lapselle...

Toivottavasti osasin nyt ilmaista itseäni niin, että tulin ymmärretyksi. :)

Ja tuo on kyllä tosi, että jos kriteerit ovat noinkin tiukat mitä esimerkissäsi niin sillin enää tuskin löytyy sitä kaikkein kauneinta nimeä, mutta minusta tuo alkukirjain, kirjaimien määrä, luontonimet yms. yksistään ei rajoita kovasti vaan varmasti löytyy tosi kaunis nimi ;o)!

Ja kun noita ylläolevan esimerkkisi mukaisia kyselyitä tulee tänne aika ajoin reilustikin niin luulenpa, että asialla on enempikin " Sanna-Joannan" tyyppiset henkilöt, joita täällä nykyisellään piisaa kuin ne jotka oikeesti kaipaa ehdotuksia tuleville lapsilleen..ei tietysti ihan aina, mutta luulenpa, että useimmiten ;o)!

körömölli:

Ja tuo on kyllä tosi, että jos kriteerit ovat noinkin tiukat mitä esimerkissäsi niin sillin enää tuskin löytyy sitä kaikkein kauneinta nimeä, mutta minusta tuo alkukirjain, kirjaimien määrä, luontonimet yms. yksistään ei rajoita kovasti vaan varmasti löytyy tosi kaunis nimi ;o)!

Näin juuri. Eli toki kriteereitä saa olla, ja varmasti jokaisella jonkinlaisia onkin, mutta niistä ei pidä tehdä sitä kaikkein määräävintä tekijää, ts. liian tarkat ja tiukat kriteerit voivat karsia nimimahdollisuudet aika vähiin. :)

Kyllä meilläkin aikanaan puolileikillään mietittiin, pitäisikö kuopukselle antaa nimi minun nimeni alkukirjaimella, kun esikoisella on isänsä kanssa yhteinen alkukirjain, mutta luovuimme siitä ajatuksesta kun mieluisaa nimeä tuolla kirjaimella ei ollut mielessä, eikä esikoisenkaan nimeä ollut mitenkään tarkoituksella valittu isän nimen alkukirjaimella alkavaksi. Ihan hauska ajatushan se olisi ollut, perheen miehillä ja naisilla omat kirjaimet, mutta toisaalta en olisi myöskään halunnut sen rajoittavan mahdollisen kolmannen lapsen nimeämistä. Mietimmekin siis nimeä, joka muuten vain tuntui omanlaiselta, ja meillä esim. kovin lyhyet nimet karsiutuivat joukosta ihan vain siksi, että pitkät ovat enemmän mieleemme, enemmän oman tuntuisia. Tietyllä tavalla rajoitetta siis siinäkin, vaikkakaan ei mitään tiettyä vähimmäiskirjainmäärää varsinaisesti nimeltä vaadittukaan.

Ja kun noita ylläolevan esimerkkisi mukaisia kyselyitä tulee tänne aika ajoin reilustikin niin luulenpa, että asialla on enempikin " Sanna-Joannan" tyyppiset henkilöt, joita täällä nykyisellään piisaa kuin ne jotka oikeesti kaipaa ehdotuksia tuleville lapsilleen..ei tietysti ihan aina, mutta luulenpa, että useimmiten ;o)!

Jep, joku on tosiaan tainnut keksiä mielestään kivan leikin, mutta ei ole tajunnut, että sitä ei täällä tarvitse naamioida oikeaksi nimenetsinnäksi, kunhan vain kertoo rehellisesti aloituksessaan kyseessä olevan fiktiivisen perheen. Täällä kuitenkin käy paljon niminikkareita, jotka mielellään leikittelevät nimillä, vaikkei kyselijällä oikeaa tarvetta olisikaan. :)

En lukenu ihan kaikkia viestejä mutta noista samantyylisistä nimistä sen verran että mä taas halusin lapsille mahdollisimman erilaiset nimet. Esikoisen valinta oli ihan selkeä Luka Akseli. Mies päätti etunimen ja tokan nimen valintaan vaikutti tuo että ensimmäinen nimi päättyy samaan vokaaliin millä toinen nimi alkaa.



Kakkonen olikin sit tyttö joka oli jo raskausaikana ihan erityyppisen oloinen ja siinä missä en esikoiselle olisi ikinä laittanut R-kirjainta oli se kakkoselle tavallaan itsestäänselvä. Olisin halunnut jatkaa tota vokaali-kikkailua mutta ei päästy yhteisymmärrykseen toisesta nimestä joten tytöstä tuli Kiira Vadelma. ( Amaliaa mietittiin )



Ja kirjainten lukumäärästä vielä, mietittiin Kiiran kirjoittamista yhdellä I:llä mutta päädyttiin sit kuitenkiin nykyiseen olomuotoon kahdella I:llä. Ajattelinkin sitten että mahdolliselle kolmoselle varmaan annetaan nimi jossa on vain kolme kirjainta tai ehkä 6 kirjainta. Kuitenkin niin että kaikilla lapsilla on eri lukumäärä kirjaimia :)



Lasten erilainen tempperamentti vaikutti eniten, Luka on rauhallinen ja lupsakka tapaus ja siksi nimikin pehmeämpi. Kiira taas on jo puolivuotiaana todellinen tuittuilija ;)

Jos meille vielä kolmas lapsi joskus suodaan on nimi vielä ihan hakusessa mutta jotain varmaan keksitään kun sen aika koittaa..



Marie

Itselläni ja veljelläni on samalla alkukirjaimella alkavat nimet, ja silloin kun kuopus syntyi, niin minulle oli tosi tärkeää, ettei nimet muistuta toisiaan. Tietyt samanlaiset " kriteerit" minulla oli nimen valinnassa, mutta ajatuksena oli, että jos meille tulee isompikin sisarusparvi joskus, niin ei ole sitten mitään paineita antaa samanlaista nimeä, jolloin nimestä tulee jotenkin " teennäinen" . Me ollaan haluttu antaa sellaiset nimet, jotka ovat vauvan " oloiset" .

esimerkiksi taman

" Minusta olisi ehkä kurjaakin tietää, että nimeni on valittu tiukkojen kriteereiden mukaan vain siksi, että se sopisi isoveljen nimeen - nimeni olisi se mikä on vain siksi, että olen jonkun sisar... Paljon kivempaa olisi tietää, että vanhemmat ovat ajatelleet nimenomaan minua uutena ihmisenä ja halunneet valita nimen juuri minulle, oli se sitten veljen nimeen sopiva tai ei. :) "



ymmarsin siten etta ihminen voi ajatella olevansa jotenkin vahemman tarkea kun ei saa aivan taysin omaa nimea vaan valittu sen mukaan etta sopii sisarukselle. Minun lapsillani on nimissa alkukirjain sama ja minusta se korostaa yhteenkuuluvaisuutta sisaruksilla, mutta ehdottomasti tarkeampana pidan sita etta lasten nimet ovat tyylillisesti samanlaisia. Sanonkin aina heille etta kun nain naaman niin ajattelin tata nimea etta se sopi sinulle.



En usko etta kukaan antaisi lapselleen rumaa nimea.Itse henk koht inhoan teennaisen oloisia nimia ja jotain J-sarjoja mutta sehan on jokaisen oma paatos lopussa. Kun sanoin etta tyylillisesti samankaltaiset nimet niin ajattelin esim yhdella ystavallani on lapset Kian, Maya ja Dylan -sopii yhteen, on omanlaisensa mutta silti sarja on hyva. Toisella kaverilla on pojat Ethan (sikayleinen nimi) ja Gemtree (itsekeskitty, siksi en usko etta on muita) ja tama hairitsee koska ne ovat kuin eri planeetoilta. Olen myos tavannut Cain-nimisten poikien aiteja jotka eivat edes tieda etta se on veljensatappajan nimi Raamatusta, itse en voisi valita tallaista kulttuuritaustaan negatiivisella tavalla liittyvaa nimea.



Tuukka Danielin veljelle mina antaisin esim Konsta Samuel koska niissa on samoja kirjaimia, muttei liikaa samaa, ja toiset nimet hyvin tyylillisesti yhteen sopivia ja klassisia nimia.