Tutista eroon, nyt?

Tyttö on puolitoista, ja ajattelimme vieroittaa nyt tutista. Pari päivää ja yötä tässä on mennyt jo ilman, ja näyttää tottuvan tutittomaan elämään aika sujuvasti. Eka yö oli tietysti vaikein, tyttö sai herättyään yöllä kauhean itkuraivarin, valvoi tunnin verran ja yritti hyökätä kimppuuni murhanhimoisin katsein. Ymmärtäähän sen, kun on tottunut nukahtamaan tutin kanssa, niin onhan hänen vaikea ymmärtää, että äiti yhtäkkiä ei annakaan tuttia.



Me luovuimme tutista kertaheitolla sekä päivä- että yöunilta. Ajattelin, että se olisi reiluinta lapselle, että saa surra tutin ikävänsä kerralla pois, ja siinä se. Olemme myös piilottaneet tutit näkyvistä, ettei niiden näkeminen toisi tuttia lapsen mieleen. (En tiedä, miksi säästimme ne vielä, ei vaan tullut heti heitettyä niitä pois, tuolla ne ovat laatikossa) Meidän tyttö ei ole myöskään syönyt tuttia muuten kuin nukkumaan mennessä.

Meidän poika vieroitettiin tutista 1,5-vuotiaana. Ensin tutin käyttöä vähennettiin eli sitä ei enää annettu päivisin, käytössä se oli lähinnä vain nukahtaessa. Sitten vain yhtenä päivänä nappasin tutin pois, ei mitään selityksiä. Poika ei vielä silloin puhunut, joten ei osannut kysyä tutin perään. Tutin tilalle annettiin unirätti. Pari yötä meni ihmetellessä, mutta sen jälkeen poika ei tuttia kaivannut.