Takapakkia pottaharjoittelussa

Niin itsekin vähän ajattelin että taitaa olla parasta antaa asian olla vähän aikaa ettei tule totaalista stoppia jossain kohtaa. Tyttöhän on niin pienikin vielä ettei vielä ole mitään kiirettä mutta innostuin jo että pian pois vaipoista kun se lähti niin hyvin käyntiin. ;-)



Jos joku vielä viitsii niin kommentit ja mielipiteet otetaan kiitollisuudella vastaan.

Lapselle tuolla kuivaksi opettelulla on tärkeä psykologinen kehitystehtävä (nk. anaalivaihe, kts. vaikka googlesta, en viitsi tähän nyt sen pidempään siitä laittaa) ja se vaihe on herkkä häiriintymään. Eli vaiheella on muutakin merkitystä lapsen kehityksen kannalta, kuin vain konkreettinen kuivaksi oppiminen. Ei siis kannata kiirehtiä, vaan kuunnella lasta ja antaa hänen omaan tahtiinsa oppia kuivaksi.



Katsoin googlesta hakusanalla " anaalivaihe" ja sieltä löytyi aiheesta hyviä linkkejä, tässä ensimmäisen linkin osoite: http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2002/240902_b.html



Mukavaa päivän jatkoa!

Mun 1 v 2 kk ikäinen tyttöni on käynyt potalla noin 8 kk iästä asti. Tähän asti suurin osa kakoista ja monet pissatkin päivän mittaan ovat tulleet pottaan, mutta nyt on tää ihana vaihe kun on oppinut nousemaan potalta itse pois eikä siis istuminen enää kiinnosta. Olen ajatellut itse asian näin, että kerran pari päivän aikana käymme istahtamassa siellä potalla, että muistaa kapineen olemassaolon, mutta siinä ei tarvitse istua kuin kaksi sekuntia kerrallaan, jos ei kerran huvita kauempaa olla. Luulisin, että tämä vaihe menee nopeammin ohi, jos sitä pottailua ei ihan kokonaan lopeta.

Meillä ei varsinaisia takapakkeja ole tullut potalla istumisessa, mutta on ollut vaiheita, jolloin pottailut ovat olleet pikaviuhahduksia. Tällöin tilannetta on auttanut se, että ollaan yhdessä lueskeltu lapsen valitsemaa kirjaa pottailun ohessa. Aluksi istuttiin ikäänkuin sylikkäin eli lapsi istui potassa jalkojen välissä lattialla ja sitten myöhemmin riitti, että vierekkäin. Potan vieressä on meillä kirjakori ja sen sijaan, että silloin tietyssä vaiheessa olisimme kysyneet, että mennäänkö potalle, kysyimmekin, että mennäänkö taas lukemaan vessaan kirjoja. Joskus saattoi mukana kädessä olla rinkelikin...



Toki meidän tilanteemme muutenkin on erilainen kuin monen muun eli olemme aloittaneet vessassa käymisen jo hyvin varhain. Jotenkin ehkä juuri siksi ei ole tullut mieleenkään noissa taantumavaiheissa lopettaa hyviä rutiineja, vaan nimenomaan kehittää toimintaa niin, että lapsi pysyy innostuneena ja päästään vaiheen yli menettämättä jo opittuja taitoja. Välillä on kyllä tullut pyykkiä paljonkin, kun pissoja on potan sijaan lirahdellut sinne ja tänne ja vaippoja emme ole kotona juuri käyttäneet. Mutta perusrutiineista emme ole siis luopuneet, vaikka välillä onkin ollut haastavampia hetkiä. Meillä taantumat on näillä keinoin menneet aina nopsaan ohitse.



En ihan aina uskaltaisi siihen luottaa, että lapsi itse tietäisi kaiken osaltaan parhaiten, vaikka lapseen suuresti kasvunsuuntaajana uskonkin. Tietynlaiset uhmat kun ovat väistämätön tosiasia. Mutta kun itse tuntee oman lapsensa, tietää varmasti aika hyvin, miten milloin kannattaa toimia. Omaa sydäntään kuunnellen siis eteenpäin.



Tituliini

Minua alkoi kovasti hymyilyttämään luettuani linkittämäsi sivuston. Meillä länsimaissa tykätään kovasti pitää lapsia pitkäänkin vaipoissa. Kaiken huippuna pidän tuota käsitystä, että lapsen psykologiselle kehitykselle olisi eduksi olla " mahdollisimman pitkään" likaisissa vaipoissa. En voi sanoin kuvata, kuinka vieraalta ajatus minusta tuntuu. Siinä olen toki samaa mieltä, että pottailussa pitää edetä lapsen tahtiin. Minusta on kuitenkin hyvin hassua, jopa kummallista, se, että meillä länsimaissa lapsi ensin tieten tahtoen opetetaan olemaan likaisissa vaipoissa ja sitten kaupan päälle vielä ajatellaan, että omissa ulosteissa oleminen olisi ihan kehityksellekin välttämätöntä.



En taida olla kovinkaan väärässä, kun sanon, että vaippateollisuus on tehnyt ihan uskomattoman tehokasta työtä kääntäessään ihmisten ajatuksia. Ennen vaippateollisuuden nousua kun vanhemmat käsittääkseni oppivat vaivatta tulkitsemaan nälän ja väsymyksen ohella lastensa ulostustarpeen lasten ensimmäisinä elinkuukausina ja käytännöllisyys- ja taloudellisuussyistä aloittivat lasten pissattamisen ja kakattamisen hyvin varhain. Monissa kuumissa maissa, kuten myös vähemmän kehittyneissä yhteiskunnissa, näin toimitaan yhä ja länsimaista vaippakulttuuria pidetään... erikoisena.



Tuntuu jotenkin, että koko tässä vaippakeskustelussa, jota yhteiskunnassamme käydään, olisi eksytty sivuraiteille. Sen sijaan, että keskusteltaisiin siitä, miten varhainen vuorovaikutus lapsen ja vanhemman välille kehittyy myös vessahätäviestinnän osalta, keskustellaankin siitä, kuinka lapselle on hyväksi olla pitkään vaipoissa. Samoin puhuttaessa kestävän kehityksen mukaisista lasten ulosteratkaisuista puhutaan lähinnä kestovaippailusta, vaikka vaipattomuus on ehdottomasti ekologisin ratkaisu ja pidemmän päälle itseasiassa verraten helppoa ja vaivatonta.



Vessahätäviestintä voisi oikeasti olla osa luonnollista lapsen ja aikuisen välistä vuorovaikutusta jo ihan alusta alkaen myös meidän yhteiskunnassamme. Silloin meidän ei tarvitsisi miettiä valtaisia vaippavuoria tai sitä, miten ihmeessä saamme houkuteltua isot taaperot ja lapset potalle.



Lapsissa on sisäänrakennettuna valtaisa määrä potentiaalia heti syntyessään myös tässä asiassa. Uskoisin, että myös meiltä vanhemmilta löytyisi tarvittavat aistit, jos niiden valjastamiseen olisi riittävästi kiinnostusta.



mietiskellen Tituliini, joka palopuheestaan huolimatta ymmärtänee aika pitkälti isompien lasten (yli 6-kuukautisten) pottailun ongelmia

meidän pojalle 1v6kk ei toivettakaan, mut 1v8kk alkoi itse käymään ja 2vuotiaana oltiin päivällä ilman vaippaa ja 2v 1kk otettiin yövaippa pois poika nyt 2v6kk

Pikkuveli 1v 3kk tykkää istua vaatteet päällä potalla mut ilman nousee kamala meteli

Pojallani tosin ikää tuplasti enemmän kuin tytölläsi. Meidän pottailu on ollut alusta alkaen todella tahmeaa. Kesällä ja alkusyksystä poika suostui vielä käymään potallaan ja hoitopaikassa onnistui useasti tekemään kakat tai pissat sinne (kotona ei koskaan). Olemme yrittäneet lahjomistakin, mutta siitä ei ole ollut apua. Kuukausi sitten poika alkoi kieltäytymään kokonaan potasta. Ilmeisesti hän edelleen istuu hoidossa siellä (ei aikaansaannoksia), mutta kotona ei edes sitäkään. Olemme yrittäneet pitää pientä taukoa, ettei asiasta tulisi epämiellyttävä. Mutta en oikein tiedä, miten tässä jatkaisin.

Oma tyttöni kävi potalla 11 kk ikäisestä asti ja teki sinne tarpeet. Tuossa samassa iässä ennen 1½ vuotta tuli takapakkia ja häntä ei saanut potalle mitenkään. Vasta kun täytti 2 v hän yksi kaunis päivä sanoi, pissa tulee missä potta. Ja siitä päivästä hän on taas siellä käynyt ja nykyisin on kotona ilman vaippaa. Kakkaa ei suostu jostain syystä tekemään potalle, mutta ehkä sekin aika tulee. Hän on 2v2kk.



Ehkä kannattaa jättää se pottailu vähäksi aikaa ja yrittää myöhemmin uudestaan. Onhan hän vielä kuitenkin vasta 1v4kk. Toiset ovat aikaisemmin valmiita kuivaksi kun taas toisilla kestää lähelle 3 vuotta. Viime kesänä yritin saada tyttöä kuivaksi eli oli ilman vaippaa mutta pissaili housuun koko ajan eikä häntä se häirinnyt eli ei ollut vielä valmis. Tilanne muuttui ihan parissa kuukaudessa. 2 vuotiaat jo ymmärtävät paremmin ja yksi hyvä keino on pitää märkää vaippaa, sillä se alkaa heitä ärsyttään ja tajuavat jujun että potallekkin voisi mennä..