***GOOD MORNING MAALIKSET!!***

Herätty oli jo 6.40, kun Helmi ekaksi väänsi kakkerot pökään ja sen kunniaksi kääntyi vielä mahalleen. JOten eipä siinä muu auttanut kuin nousta ylös ja vaipan vaihtoon. Mutta, onneksi käyn viimeistään kymmeneltä nukkumaan, niin ei mene itsellä yöunet ihan plörinäksi.



Kaurapuurot on siis syöty ja osa oksennettukin jo. Kiva kun oon viimeaikoina laittanut Helmille d-vitskut ja maitohappobakteerit puuron sekaan, niin nyt jo toisena aamuna melkein peräperää hän on kyölännyt osan puurosta rinnuksilleen. En sitten tiedä, että miksi. Jäikö taas hiutle kurkun perille jumiin vai oliko liian suuri satsi. Kyllä hän yleensä tuon määrän kokonaan syö ilman oksennuksia. Teen siis puuron kaavalla: 1 1/2 l Tuttelia ja 1/2 dl hiutaleita. Ja haudutan kunnolla, joten ei pitäs kovin kovia kikkareita seassa olla. Että mikä menee pieleen, sitä en tiedä ma.



Nyt alkaa painaa ressi päälle tuon muuton suhteen. Tavaraa kun on vielä vaikka kuinka pakkaamatta ja pitäs kaksi vuoallista lasagneakin vääntää ja pullia leipoa kahvin kanssa tarjottavaksi..Voi kääks, missä välissä mä tuon kaiken meinaan tehdä/jaksaa????Tosi fiksua taas ollut jättää kaikki näin viime tinkaan. Mutta niin sitä aina ajattelee, että mikäs kiire tässä on, kerkiäähän tuon myöhemminkin. Juu...



No, onneksi anoppi on niin ihana, että tulee hoiteleen Helmin ja tekee myös valmiiksi lasagnea pari vuoallista, kun mistä sitä tietää kuinka paljon sellaset 7 kpl raavaita nuoria miehiä syö rankan muuttourakan päätteeksi. Arvioisin, että aika paljon!



Mitähän kyssäreitä eilen oli pinossa? En nyt tähän hätään muista...Itsellänikin on aina ollut jotain kysyttävää mielessä, mutta nyt kun se pitäsi tähän kirjottaa, niin on ajatus haihtunut kuin tuhka tuuleen.



Meillä muuten käy jännästi tuo neuvolajuttu muuton suhteen. Terveysasema pysyy samana, mutta neuvolantäti vaihtuu. Pitää jatkossa nousta kaksi kerrosta nykyistä ylemmäksi. Vielä joulukuussa mennään kuitenkin tälle nykyiselle th:lle, kun kerran hänen kanssaan on aika sovittu. Pitänee viedä joku joulu/erolahja. On hän sen verran mukava tyyppi ollut!



En tiedä onko kysytty, mutta onko maalispalleroillamme tähän ikäkauteen liittyvää vierastamista kuinka suurissa määrin havaittavissa? Tai muuta eroahdistuista? Meillä kun tuo Helmi viihtyy periaatteessa tosi hyvin yksin omissa touhuissaan, mutta ihan viimeaikoina on tullut tätä, että jos menen vaikka keittiöön tai vessaan, niin alkaa mahdoton karjunta ja huutelu, joka sitten loppuu heti, kun minä tulen taas näkyviin. Mutta ainkaan reilu viikko sitten ei ollut mitään vierastamista havaittavissa, kun ihan tuntemattoman ihmisen sylissä oli aivan yhtä hyvä olla kuin vanhempien. Tai ainakin mielenkiintoista, koska kovasti tutkittiin paidankaulusta, huulia ja hiuksia.



No, jospa nyt lopettelisi. Moikkis!



lehtovi ja Helmi 28.3.

On täällä selvästi tuota eroahdistusta ilmoilla. Jos vaikka menen toiseen huoneeseen tai veskiin, niin tytön pitää kontata heti perään ja ovea ei kyllä uskalla laittaa kii, kun ei sitä pysty avaamaan jos neiti seisoo/istuu siellä takana... Ja ruuanlaittokin on nykyään hankalaa. Sanni kiskoo vähintään toisesta lahkeesta ja koittaa päästä syliin.



Ahas, taas tuli tynkäviesti, kun ekat päikkärit jo näköjään nukuttu...eikun lenkille ja sassiin ennenkuin ukkokin herää. Tuli näet aamulla yövuorosta ja nyt pitäis pitää tuo patterin ym.paukuttelija hiljaisena jotenkin muka... ;)



Hyvää päivänjatkoa kaikille!



T: Sola ja Sanni

Täällä on äidillä suuren suuri syyllisyys ja paha mieli pienen maaliksen puolesta. :( Toissapäivänä neiti nautti ihan tavallista maitoa pienen tipan ruuan kanssa, olisko ollu 2-3rkl verran. En huomannu mitään oireota, joten eilen uusiks. Vaan pieni on sitten ihan ripulilla ollu eilisestä asti, ja tietysti ehdin sitä maitoa antaa uudestaan ennenkö tyttö ripuloi.. Nytpä on pienen tytön peppu sitten ihan tulipunainen, yölläkin alkoi huutaa ihan ykskaks, ja kakkahan siellä oli taas, ollu ties kuinka kauan kun en heränny kun vasta huutoon.. Sinkkipastaa olen laittanu, se kun ihan selvästi helpottaa ainakin kuumotusta, Veera lakkaa kiljumisen kun sitä laittaa. Mutta maitoa ei meilä nautita ihan heti uudestaan!! Pysytään vaan tiukasti Semperissä. Pahalta tuntuu kun toisella on niin paha olla.. :(



Jotakin kivaakin, tyty sai eilen uuden lelun josta pitää silminnähden paljon:kävelyopettelutuoli! Tuojat kertoi, että heidän lapsensa oppi liikkumaan sillä n.viikossa. Neitipä vetelee jo eteenpäin pitkin huushollia, huutelee äitiä apuun kun matonreuna tökkää vastaan! Oppi nopeasti miten se liikkuu, toki suunnanhallinnassa on vielä opeteltavaa.. :) Mutta on se vaan hienoa, kun näkee korkeammalta eteenpäin ja pienet sormet myös ylettää korkeammalle kuin lattiantasolta..



Yllättävää kyllä, kun tuo yöllinen huutokohtaus rauhottui ja typy nukahti syliin, niin nukuttiin aamuun asti ihan rauhassa heräämättä. Minä odotin huutokohtausta joka pissan tulessa vaippaan.



Taidampa mennä tuulettamaan pientä pipipeppua, vaipat veks ja ilmaa. Ja rasvaa taas.. Jos muuten tiedätte mikä muu voisi helpottaa otan ilolla vinkit vastaan! Mitä tahansa että pienen olo helpottais..



-kurja surkea Ädä ja pipi Veera-

Aloitettiin tämä aamu neuvolakäynnillä. Aksu oli oma itsensä ja mennä konttaili pitkin huonetta, leikki leluilla ja esitti lähes kaikki temppunsa.

Kovasti setä kehui Akselin liikkumista ja sitä, kuinka tasapainoinen muksu on.

Pituutta oli kahdessa kuukaudessa 2,5 cm ja painoa 240g. Tähän neuvolasetä totesi vain, että kyllä tuolla liikunnalla poika kuluttaakin paljon ja ruokaa voi antaa niin paljon kuin uppoaa.

Viime yö oli taas neljän herätyksen yö. Saatiin hyviä vinkkejä unikoulua varten. Pitänee vähän kokeilla, josko auttaisivat.



Hyvää päivän jatkoa kaikille!



t: Laura ja Akseli 23.3

Tai päivähän se on jo käsillä. Tänään oli herätys aikasteen, jo klo 7. Tai meille se on aikaista varsinkin kun nukkumaan simahdettiin vasta klo 22.

Ädäkös se oli kun sitä maitojuttua surkutteli. Kurja homma :( Ihan mielenkiinnosta kysyn että oletko antanut hapanmaitotuotteita lainkaan? Siis viiliä tms...? Onko muut antaneet?

Ädälle minulla ei valitettavasti ole mitään neuvoa/vinkkiä mutta eiköhän tuo pian mene ohi!

Meillä nukuttiin viime yönä ruhtinaallisen hyvin. Herätys oli klo 1 ja sit silloin klo 7. Ihme ja kumma, sentäs 6 tuntia unta putkeen. Paljon virkeämpi olo taas.

Minullakin oli joku kyssäri muille, nyt on päässy unohtumaan. Ainiin joku kysyi siitä vierastamisesta. Meillä ei varsinaisesti vierasteta, vetää vain vähän vakavaksi kun tulee vieraita/mennään kylään. Iskä kun tulee kotiin, tyttö suorastaan hihkuu ja nauraa rätkättää ja yrittää sihistä izi :) Kyllä on isikin iloinen kun on tuollainen vastaanotto!



Mukavaa keskiviikon jatkoa!



T: Noora ja Nasulina

Viiliä tai jogurttia (paitsi sitä vauvojen) ei. Piimä on aina sitä asidofilus-gefilus (toiv. meni oikein..) juttua, siitä ei tullu mitään. Kunhan tyhmänä ajattelin pienen tilkan kokeilla maitoa.. Tyhmä tosiaan, kun annoin vielä lisääkin kun ei näyttäny reagoivan mitenkään. Saa nähdä miten peppu ja massu nyt paranee, mitään uutta en kyllä aio antaa ainakaan viikkoon pariin, että massu rauhassa rauhoittuu! Josko sitten vaikka sitä piimää tai viiliä..

Kun kerran aloitetaan, niin ei sitten heti lopetetakaan! Huomasin aamulla jo toisen hampaan pilkoittavan alaikenessä. Vaikka ei sinne suuhun kyllä helppo ollut katsoa, taitaa olla melkoisen hellänä. Viime yönä Kaisa heräsi puoli kahdelta huutamaan, kun suu oli niin kipeä, ettei voinut tuttia imeä. Koitettiin sitten epätoivoisesti nukuttaa ilman tuttia lasta, joka on täysin tuttiriippuvainen. Huh. Panadol auttoi ja reilun tunnin huudon jälkeen nukuttiinkin ilman kitinöitä aamuun.



Niin ollaan totuttu Kaisan herättävän meidät aamuyöllä useampaan otteeseen, että mies nukkui pommiin, kun ei ollut laittanut kelloa soimaan. Onneksi on sellainen työ, jossa pikku myöhästymisestä ei huomautella.



Vierastamisesta/eroahdistuksesta oli juttua. Me oltiin viime viikolla sukuloimassa pitkin länsirannikkoa ja mies oli töissään. Perjantaina kun mies tuli reissusta mummilaan, Kaisa kyllä hymyili isälleen. Mutta mutta, kun mies otti muksun syliinsä, niin alahuuli kääntyi alaspäin ja kovasti alkoi tytsyä itkettää. Vierastamista jatkui koko illan, mutta aamulla koko juttu oli unohdettu ja Kaisa nauraa rätkätti isän sylissä ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Otti muuten tosi koville, kun oma tytär vierasti. Onneksi pitkät reissut on tämän vuoden osalta tehty, seuraava on vasta helmikuussa.



Muutenkin Kaisa suhtautuu varauksella miehiin, varsinkin vanhempiin. Isääni Kaisa vierasti ihan tosissaan jo pari kuukautta sitten. Nyt hymyiltiin kyllä, mutta syliin ei suostunut hänelle tai muillekaan papoille.



Äidin perään meillä myöskin huudellaan, toistaiseksi ollaan vältytty suuremmilta ongelmilta. Huomion on saanut kiinnitettyä helposti toisaalle ja äidin perään itkeminen on unohtunut.



Me tästä aletaan suuntaamaan kohti 8kk neuvolaa, palailen kuulumisilla sitten myöhemmin.



kua ja Kaisa 25.3

Lääkärissä käytiin poitsujen kanssa, ja maalisnaperoltamme paikansi vasemmasta korvasta tulehduksen. Kuuri alkoi ja toivotaan että vaikuttaa nopesti. Viime yö oli nimittäin todella syvältä. Ei mikään älyttömän ärhäkkä tulehdus onneksi kuitenkaan, nukkuminen on vain ollut hankalaa. Päivisin ihan reippaana leikkinyt veljensä kanssa, ehket hiukan enemmän ollut sylivauvana kuin ennen.



Mutta nyt molemmat nukkuvat ja kaiken valvomisen jälkeen tekisin todella fiksun vedon, jos painuisin peiton alle minäkin. Mutta kun tämä oma aika on niin kortilla, ettei millään malttaisi. Onko muita? Illallakin, kun mies ja pojat nukkuvat, niin nautin hiljaisuudesta, tv:n hömpästä tai hiljaisuudesta.. Eilen onneksi meni ysin jälkeen pitkälleni, muuten en varmaan olisikaan tolpillani nyt.



Ensi viikolla on neuvola-lääkäri ja sama tohtori kuin äskettäin. Aikoi sitten tsekata tilanteen, mutta varmaan vielä antaa ajan korvakontrolliin.



Sää muuttui liukkaaksi, lämpöasteita muutama. Katolta hujahti yöllä lumet alas oikein rytinällä. Jospa taas tulisi lunta ja pakkasta - esikoinen veti kumolleen lääkärireissulla varmaan kolme kertaa, sen verran liukasta on.



Vierastamisesta: Kyllä vierastaa, ehket pahin mennyt jo ohi. Kun olin shoppailemassa sunnuntaina, meillä oli käynyt miehen vanhemmat kahvilla ja Topi oli halunnut olla isänsä sylissä lähes koko ajan. Riippuu usein väsymyksen laadusta ja muusta vireystilasta, miten immeisiin suhtautuu. Vaikka oli aamun tosi väsy, niin lääkäri oli hirmu mielenkiintoinen ja koko ajan seurasi tämän puuhia. Taisi kyllä hieman jännittääkin, vaikka ei itkenyt.



Viime viikolla oli muuten maalisten palstalla vaategalluppia, siis lapsukaisen pukemisesta. Piti kirjoittaakin, mutta unohtui... Kotosalla mennään ihan perusvaatteissa, body ja jotkutpöksyt ja usein jostain kumman syystä eriparisukat :)) Kun Topi aina vetää sukan jalastaan ja laittaa suuhun ja kuljettaa jonnekin, niin sitten vain vedämme varpaitten peitoksi jonkun sukan... Eli kun jonnekin lähemme niin ensimmäisenä tarkastan, ettei vaatteet ole ruuassa ja sukat ovat samaa paria! :)) Kiva on käyttää siistimpiä vaatteita perhekerhossa ja kyläreissuilla, kun muuten jäisivät kaappiin. Ja kotoa neljän seinän sisältä lähteminen saa uutta pontta, kun vaatteetkin hieman erilaisia. Itsekin yritän pukeutua hieman siistimmin noihin kerhoihin, jätän nämä kotiverkkarit ja vanuttuneet collegepaidat tänne himbeen. Mutta pojilla toki reissussakin usein ihan perusvaatekerta, ei sammareita tai kauluspaitoja.



Nyt menen siistimään keittiötä. Lopuksi otos väsyneen äidin möhlingeistä: Lääkärin ja apteekin jälkeen menimme paikallisen kaupan kahvilaan, pojilla jotain suuhun (ja Topille lääkkeet samalla) ennen kotimatkaa. Minä keräsin tarjottimelle esikoisen eväät ja tarjoilija ojensi lämmitetyn ruokapurkin. Hetken päästä hän kysyi minulta, että olisiko tullut jotain muuta.... Olin maksanut ja jäänyt siihen vain seistä joköttämään lapsi sylissäni.. Pikkasen hävetti, seisoin nimittäin ihan jonkun tovin, kyse ei ollut vain sekunneista. ;) Hihittelin hysteerisenä, että väsyttää hieman, ei oikein ajatus kulje. Nainen otti tarjottimeni ja kantoi sen pöytään. Olisin toki saanut seistäkin kuulema tiskin vieressä, mutta ehket pöydässä syöminen onnistuisi paremmin..



Näihin tunnelmiin,



Pippandii ja pojat 10/2002 ja 03/2005

Voi vinetto mikä päivä! Istun täällä Maijan villahousut päässä, kolautin nimittäin nupiksi pääni keittiön kaapinoveen, jestas!!!



Muutenkin menny putkeen tää homma tänään - tytyllä nuha ja viime yö oli varsin eksoottinen heräilyineen. Aamulla lähdettiin normaaliin tapaan vaunulenkille, mut neitipä ei halunnutkaan nukahtaa vaan tuuttas n. 0,5 h vaunuissa kunnes tultiin kotiin. Ja sitten hän leikki tässä ja söi lounaankin ihan tyytyväisenä, kunnes alkoi taas marina. Lopulta tytsy nukahti omaan sänkyynsä itekseen, mikä oli tosi jees homma, koska äipällä alkoi olla mitta täys sitä itkua. Vaikka toinen tietysti oli vähän nuhainen ja väsyny ja ymmärrystä ois pitäny löytyä, mutta ei sitä vaan jaksa, ku on nukkunu ite huonosti.



PIPPANDII kertoili, kuinka hänellä oli leiponu kiinni siellä kahvilassa. Mulla lähinnä toi puheentuotanto takkuilee, kun sanoja ei tahdo millään muistaa. Mun kommunikaatio on tätä tasoa: " tuotko ton ton sen sen sen toi toi öö mikä se nyt onkaan" ja sit tulee päälle vielä jokin ihan väärä sana.



ÄDÄ78: mä olen saanut/lukenut ohjeen, että tavallista maitoa voi antaa vasta n. vuoden ikäiselle lapselle ja hapanmaitotuotteita 10 kk lähtien. Sitä ennen ei elimistö tavallista maitoa oikein kestä, eli sinne asti kannattaa käyttää vain äidinmaidonkorviketta. Vaippaihottumaa mä aikanaan hoitelin ilmakylvyillä, sinkkivoiteella ja tiheillä vaipanvaihdoilla. Annoin neidin olla nakupellenä lattialla kosteussuojan päällä joskus 20-30 minsaakin ja sit jos pissat lirahti, niin laitoin harson päälle. Tosin tää oli kesällä, jolloin tyty ei vielä liikkunut, nyt toi ohje ei itse asiassa oo kovinkaan hyvä, jos lapsukainen lähtee etenemään alustalta... enivei ilmakylpyä suosittelen sen minkä pystyt antamaan.



HEI AINIIN - ONNEA MAIJALLE ja muillekin 23.3. syntyneille, neidillä tänään 8 kk synttärit!

Kävin kurkkaamassa päikkäreitä posottavaa neitiä ja hän oli taas vetäny peiton naaman eteen unissaan. Vaikka peitto on aika kevyt (se äippäpakkauksen täkki) niin siitä huolimatta pelottaa, ettei vaan tytsy saa itteään tukehtumaan. Jos siis peittelen peiton hartioiden kohdalle, tyty vetää sen naamalle. Jos taas jätän peiton liian alas, niin käsivarret palelee. Muilla samaa ongelmata?

Varsinainen yö meni jostain syystä siihen, että likka heräili tunnin välein. Joskus puoli seiskan maissa heräsi oikeasti ja rupesi juttelemaan. Käänsin selän ja tyttö rupesi vetämään letistä. Annoin pehmokirjan luettavaksi ja yritin nukkua. Seuraavaksi kello olikin jo 11. Se tästä päivästä. Olen sitten harrastanut pyykinpesua ja siivousta kotona. Alkuperäinen suunnitelma oli mennä jonnekin ihan minne vaan ihmisten ilmoille autolla, kun se on tämän viikon kerran käytettävissämme.



Oletkos Lehtovi ajatellut, että oikein tiukassa paikassa voisi myös käyttää eineksiä ja ostaa kaupan pullaa? Muuton keskellä kun touhu jos toinenkin on normaalia vaikeampaa, saati sitten, jos pieni vielä roikkuu pallona jalassa. Ei ne einekset hääviltä maistu, mutta kyllä niistä elantonsa saa. Mulle on ainakin monta kertaa viime aikoina muistutettu, että on helpompiakin ratkaisuja kuin rakentaa, keittää ja askarrella kaikki alusta lähtien itse. Omaa jääräpäisyyttänihän minä ainakin teen asiat vaikeamman kautta.



Tyttö vierasti muutama viikko sitten melko kovasti ja isä ainakin veti siitä kunnolla herneen nenäänsä. Saattaa viihtyä pitkäänkin lattialla leikkiensä kanssa, mutta jos huomaa, että katoan, niin huuto nousee. Tänään olen kanniskellut tenavaa pyykkikorissa lakanoiden päällä pyykkitupaan kerran jos toisenkin.



Jahas, taas olisi yksi koneellinen tyhjättävänä---> Korvapuustit

Onnea myös Maijalle.

Meidän mini potkii peiton kokonaan päältään, mutta jättää kasvojen päälle. Joskus myös nukahtaa pehmokirja kasvoillaan. Nähtävästi siellä peiton alla on tarpeeksi pimeää ja lämmintä, näin olen asian pähkäillyt.



Nyt--->

Nyt, kun Helmi vielä nukkuu...



Niin Korvapuusti. Pääyin tosiaan ostamaan kaupan pullaa, kun en jaksa alkaa taikinaa vääntämään, kohottamaan, leipomaan ja vielä paistamaan. Menee turhan kauan aikaa ja Helmin syötöt ym. päikkärit sattuu aina " sopiviin" väleihin. Mutta sen lasagnen teen kyllä ihan itse. Siitä en tingi. Mäkin oon aika potkälle tällanen teen-kaiken-itse-tyyppi ja stressaa joskus vietävästi.



Meilläkin nukahdetaan peitto naamalla. Parhaillaankin nukkuu niin. Ja vaikka yöllä on käytössä unipussi, niin silti laitetaan myös peitto, koska Helmi hypistelee ja imeskelee sitä unta hakiessaan.



Nyt loppu.



lehtovi

Kun ei ole häntä näkynyt pinossa tänään. Miten meni lääkärissä? Mikä vointi?? Voihan olla ettet vaan nyt jaksa ja pysty koneelle mutta toivon et voit edes kohtuullisesti.



Näpsä on keksinyt että on kätevää syödä ja kakata samaan aikaan. Ja syöttötuolissa kun pääsee hyvin etunojapunnausasentoon. Naama punaisena toinen lykkää tässä. Meillä siis tietokone keittiössä ettette ihmettele olenko raahannut lapsen koneen viereen johonkin makkariin syömään, heh.



Taidetaan mennä pepun pesulla ja sitten jatketaan ateriointia....



-miuqu ja haiskahtava nti näpsä-

Lääkärissä tosiaan aamulla käytiin ja sielläkin piti yrppäillä.Sain pahoinvointilääkettä ja nyt näyttää helpottavan.Olen jopa saanut hieman syötyä ja kaikki on nyt toistaiseksi pysynyt sisällä.Huono olo on,mutta ei okseta.Kummasti se olo kohenee pienestäkin ruokamäärästä.=) Elämä voittaa!!! Jes!!!!



Onneksi mummo ja käly tosiaan oli tänäänkin täällä Mimmin kanssa.Huomenna ja perjantaina mies on vapaalla,joten ei tarvi heitä enempää vaivata!!



Hieman jäi vaivaamaan,ettei lääkäri kattonut paineita,hemistä saati kokeillut kuunnella sydänääniä..Lähinnä hän kysy,tarviit siis sairaslomaa?! =) Heh!! Jos olo vielä pahenee,uudestaan sinne ja sitten Kotkaan tiputukseen..Nyt kuitenkin tuntuu siltä,että kyllä tämä tästä..



Eilen en tosiaan muuta tehnyt kuin itkin.Miten sitä voikin olla niin voimaton..Itkin mm.kun olen huono äiti ja puoliso..Niin kuin pump@ kirjoitti,elämä tuntui kaatuvan päälle vaikka pitäisi iloita rakkaasta masussa olevasta rakkauden hedelmästä..



Kuten näkyy,kirjoituskin sujuu..joten enköhän tässä ala taas palailemaan pariinne. ;)



Tuulia,Mimmi ja sykerö rv9+4