Milloin taapero kävelee " haluttuun suuntaan" ulkoillessa äidin rinnalla?

Hei,



Ei kysymyksesi ole lainkaan hassu. Itse painin täsmälleen saman asian kanssa. Meillä tyttö on 1,5 vuotta ja innokas kävelijä. Mutta suunta onkin sitten toinen juttu. Kaupungilla en uskalla edes ottaa tyttöä rattaista, koska hän sujauttaa käden pois minun tai isänsä kädestä todella nopeasti ja sitten meneekin omia teitään ihan minne vaan.



Itse olen ratkaissut asian valjailla. Meillä on kesällä ostettu oikein hyvät valjaat lapselle veneeseen ja niitä käytän aina silloin, kun haluan oikeasti pitää ohjat käsissä tytön kulkemisen suhteen. Tiedän, että jotkut pitävät valjaita lähinnä koirille sopivana välineenä, mutta itse ajattelen ensisijaisesti lapseni turvallisuutta. Valjailla voin häntä hyvin valvoa ja silti hän saa itse kävellä ja tutustua maailmaan muualtakin kuin rattaista. En todellakaan halua totuttaa lasta siihen, että aina istutaan rattaissa.



Hauskoja ulkoiluretkiä!

Meillä poika on jo kohta 2,5v ja kävelyreissut on ajoittain tosi " rentouttavia" . Jos poika saa kävellä kädestä kiinni pitämättä (eli en anna kävellä tiellä kädestä pitämättä-pyörätiellä vain), niin silloin kävely sujuu pakoitellen varsin mallikkaasti. Kiire ei vaan saa olla, koska kaikkeen pitää tutustua. Eteen päin on välillä houkuteltava ties millä konstilla. Olen kokenut parhaaksi tavaksi, että tutkailkoot, sillä kun hermostun, poika tekee juuri päin vastoin. Tyypillisesti ;) .Jos taas pitää pitää kädestä kiinni, on meno ajoittain varsin vaikeaa. Silloin alkaa maan vetovoima kutsua puoleensa ja jalat pettää alta. Välillä tosin kävely sujuu tällöinkin mallikkaasti. Saapa nähdä, miten ulkoilu- ja kauppareissut sujuvat, kun vauva syntyy?

Päiväkodista kotiin kävelymatka kestää oikeasti 5 min mutta kun hän haluaa kävellä matka kestää 40 min. Välillä pysähdytään ihmettelemään keppejä, roskia tai sitten käännytään toiseen suuntaan tai pysähdytään eikä liikuta mihinkään ja kun menen hakemaan hänet hän juoksee karkuun toiseen suuntaan..argh.



Kerran viime kesänä hän käveli rattaiden vieressä 3 km. Mutta se oli ainut kerta ja johtui varmaan kun mummi oli mukana?

Ja kauan sitä odotettiinkin ;)

Eli poitsulla ikää nyt 2v8kk, ja nyt on parisen viikkoa oikeinkin innokkaasti kävellyt mukana haluttuun suuntaan. Olen ihan ihmeissäni! Suostuu jopa pitämään rattaista kiinni, jos minä niin sanon, kun ennen se ei tullut kysymykseenkään! Aivan ihanaa, kun poitsu illansuussa oikein itse ehdottaa että lähdetään " lenkille" ja sitten käydään koko perhe kävelyllä =)

Eiköhän siis tämä aika kaikkien kohdalla joskus tule ;) Muistan kyllä kuinka raivostuttavaa ja turhauttavaa oli, kun matkanteko ei edennyt sitten millään...

ja/tai ottaa niin kovan vauhdin, etten ehdi perässä. Nyt toisinaan suostuu jo pitämään hetken kädestä kiinni ja kulkemaan " nätisti."

Meillä poika 2 v 3 kk on ollut pitkään innokas kävelijä. Vauhti on hidas, mutta suunta on yleensä oikea. Kerron kotipihasta lähtiessämme minne mennään, ja koska poika yleensä tykkää mennä kerhoon/kauppaan/jollekin kaverille, niin ihan oma-aloitteisestikin kävelee oikeaan suuntaan (noin puoli vuotta on ainakin osannut nämä reitit). Yleensä kuljen parikymmentä metriä poikaa edellä ja hän seuraa perässä hitaaseen tahtiinsa. Jos meinaa jäädä jälkeen niin menen kyykkyyn halausasentoon ja huudan häntä, poika juoksee kädet levällään syliin :-) Leikki on toiminut kävelyn vauhdittajana jo monta kuukautta.

ja onko kotihoidossa vai päiväkodissa. Meillä esikoinen alkoi kävellä 2v tienoilla haluttuun suuntaan (oli päiväkodissa). Nyt kuopus on 1v6kk ja huomaan, että pikku hiljaa alkavat käskyt mennä perille esim. tännepäin, ei sinne ym. tosin on vielä arvaamaton eli voi yhtäkkiä ponkaista jonkun mielenkiintoisen perään. Ilmeisesti isomman malli auttaa.