Miltä tuntuu olla elämässä "kiinni"? Miltä tuntuu olla normaali ilman mt-ongelmia?

Mä tulen kanssa kytikselle, itse en ole ollut koskaan terve joten ei ole mitään vertailukohtaa.

Hienolta tuntuu. Mulla on joka päivä hyvä päivä.

Hyvältähän se tuntuu. Ja helpolta myös. Muistan lukeneeni useita kertoja esimerkiksi täältä, että kaikilla on samat mahdollisuudet. Senkun menee kouluun ja töihin. Nyt ns. terveenä ymmärrän, että se toden totta on aika helppoa silloin, KUN on terveyttä ja normaalilla älyllä varustettu. 

Vierailija kirjoitti:

Hyvältähän se tuntuu. Ja helpolta myös. Muistan lukeneeni useita kertoja esimerkiksi täältä, että kaikilla on samat mahdollisuudet. Senkun menee kouluun ja töihin. Nyt ns. terveenä ymmärrän, että se toden totta on aika helppoa silloin, KUN on terveyttä ja normaalilla älyllä varustettu. 

Lisään vielä, että itselläni takana vuosien ellei vuosikymmenten mt-ongelmat. Pitkä traumaterapia, osastohoitoa, lääkkeitä jne. 

Olo on kuin huumattuna. Usein mitkään asiat ei vituta. Jos vituttaa niin se menee ohi nopeasti. Asiat tapahtuu luontevasti.

On semmonen rauhallinen, tyytyväinen olo. Luottaa tulevaisuuteen. Uskoo että pärjää, tuli mitä tuli.

Masentuneena ei ole värejä elämässä, ei näköalaa huomiseen, ei toivoa paremmasta

N63

Vierailija kirjoitti:

Olo on kuin huumattuna. Usein mitkään asiat ei vituta. Jos vituttaa niin se menee ohi nopeasti. Asiat tapahtuu luontevasti.

Tätä ei suurin osa terveistä tajua. 

Tuntuu ihan hyvältä. Tasapainoiselta ja rauhalliselta. Välillä on hyviä päiviä ja toisinaan niitä vähän huonompiakin, mutta pääasiassa vallitsee tyyni olotila päivästä toiseen.

Aika paljon kuitenkin vemppaat täällä, että mitenköhän nyt oli. Sekoititko piriin?

Ihan hyvältä tuntuu.

Aikamoinen ero tähän mielisairaan arkeen. Mietin vaan koko ajan it-saria. 20 vuotta on enemmän tai vähemmän hoidettu ja kuntoutettu, mutta eipä tämä psykoosisairaus miksikään muutu. Iän myötä kaikki vaan vaikeutuu. 

Vierailija kirjoitti:

Hienolta tuntuu. Mulla on joka päivä hyvä päivä.

Sinulla on valehteluongelma. Mt-ongelma sekin.

Normaali on normaali ja mene sinä hoitoon.

Vierailija kirjoitti:

Olo on kuin huumattuna. Usein mitkään asiat ei vituta. Jos vituttaa niin se menee ohi nopeasti. Asiat tapahtuu luontevasti.

Lopeta se pillereiden syönti...

Vierailija kirjoitti:

Normaali on normaali ja mene sinä hoitoon.

Ei se hoito kaikkia auta, jos nyt jotain hoitoa edes saa. 

En oikein voi ymmärtää, että mt-potilailla hoito olisi tehoton, ennenkuin on kaikki kivet käännetty. Kun keinot on kokeiltu, jää vielä konstit🤔

Se hollantilaisen nuoren naisen tapaus. Lääkäri sanoo suoraan, ettei parannusta ole... yksi lääkäri, onko kysytty monilta? Ja onko mt-ihminen kyllin tolkuissaan tekemään kuolinpäätökset. Aika moni itsemurhaakin yrittänyt on lopulta tyytyväinen ettei kuollutkaan.

Vierailija kirjoitti:

En oikein voi ymmärtää, että mt-potilailla hoito olisi tehoton, ennenkuin on kaikki kivet käännetty. Kun keinot on kokeiltu, jää vielä konstit🤔

Se hollantilaisen nuoren naisen tapaus. Lääkäri sanoo suoraan, ettei parannusta ole... yksi lääkäri, onko kysytty monilta? Ja onko mt-ihminen kyllin tolkuissaan tekemään kuolinpäätökset. Aika moni itsemurhaakin yrittänyt on lopulta tyytyväinen ettei kuollutkaan.

No kyllä niitä vaan on paljonkin mt sairaita joiden sairautta ei saada sille tasolle että elämä olisi mielekästä. Esim itsellä psykoosisairaus on latistanut kaikki tunteet paitsi tuskan tunteen, joka onkin sitten päivittäistä ja jatkuvaa. Ajattelu on myös latteaa ja yksitoikkoista. Työkykyä ei ole ollut 20 vuoteen. Ihmiset karttaa minua. Toivoisin saavani eutanasian. 

Niin ja itse murhaa olen yrittänyt lukuisia kertoja, en ole lainkaan tyytyväinen siihen etteivät ne ole onnistuneet. Ei elämässä ole mitään mieltä jos se on jatkuvaa kärsimystä. 

No itse sairastuin, mutta diagnoosi jäi auki, ei siis ollut varma. Mulle tuli postissa se kuuluisa Kela Gold ja Kela kehotti hakemaan kaikkia mahdollisia etuuksia. Mulla oli ihan kissanpäivät muutaman vuoden, kun Kela kohteli sairaudesta kuntoutuvana. Opiskelin ja harrastin. 

No minä todellakin kuntouduin työkykyiseksi työelämään ja pari vuotta sairauskohtauksen jälkeen minut palautettiin täysin ns. normaali-ihmisen kirjoihin. Voin kertoa, että loppui ne "kissanpäivät". Kyllä koko ajan joku simputtaa, milloin on väärä työ ja ihan sama miten päin on, aina pitäisi jonkun muun mielestä olla jotakin muuta. Kaikesta saa vääntää. Suomessa sairastuneet ja kuntoutuvat saa olla melko rauhassa ja ne on ihan oikeasti hyvässä asemassa yhteiskunnassa. Sairaita ei kyykytetä kuten meitä terveitä ja ihan oma kohtaista kokemusta on. Nykyään kyykytetään, simputetaan ja aina on joku jotakin vaatimassa. 

Vierailija kirjoitti:

No itse sairastuin, mutta diagnoosi jäi auki, ei siis ollut varma. Mulle tuli postissa se kuuluisa Kela Gold ja Kela kehotti hakemaan kaikkia mahdollisia etuuksia. Mulla oli ihan kissanpäivät muutaman vuoden, kun Kela kohteli sairaudesta kuntoutuvana. Opiskelin ja harrastin. 

No minä todellakin kuntouduin työkykyiseksi työelämään ja pari vuotta sairauskohtauksen jälkeen minut palautettiin täysin ns. normaali-ihmisen kirjoihin. Voin kertoa, että loppui ne "kissanpäivät". Kyllä koko ajan joku simputtaa, milloin on väärä työ ja ihan sama miten päin on, aina pitäisi jonkun muun mielestä olla jotakin muuta. Kaikesta saa vääntää. Suomessa sairastuneet ja kuntoutuvat saa olla melko rauhassa ja ne on ihan oikeasti hyvässä asemassa yhteiskunnassa. Sairaita ei kyykytetä kuten meitä terveitä ja ihan oma kohtaista kokemusta on. Nykyään kyykytetään, simputetaan ja aina on joku jotakin vaatimassa. 

Mikä helvetin Kela Gold postissa? Eläkekorttia et kuntsarilla saa? Mitä sekoilet?