ainainen tappelu lapsen kanssa....

pojallasi taitaa olla add tai adhd. lääkkeet auttaa sosiaaliseen kanssakäymisiin, raivareihin, tarkkaavaisuuteen.

omani on 4v. ja hankala ja levoton lapsi.

olen jo sanonut psykiatrille, että lääkkeet otan heti kun ikää on tarpeeksi. 6v. alaikäraja lääkkeiden käytölle.

apua saat perheneuvolasta tai lapsi neuropsykiatrisiin tutkimuksiin. pojallasi on kaikki oireet joita yleensä on add lapsilla.

perheneuvolaan pitää mennä puolelle, jossa tutkitaan/ seurataan adhd ja asperger lapsia.

tänään poikani sanoi ammun ton miehen tai sytytän tulipalon sun laukkuun.

mittaa myöten olen täynnä poikani levottomuutta ja ainaista suuttumista ja rissaamista vastaan.

sään mukaiset vaatteet ei pysy päällä ja avaimiin pakkomielle. ulkona poika olisi aamusta iltaan.

voimia sulle ja hae apua!

poikaa on tutkittu jo 4 vuotta ja ollaan käyty psykologin arvio yms. sekä sairaalassa tutkittu ja mitään selvää diagnoosia ei ole. adhd/add:sta tai aspergerista ei kuulemma ole kyse poikani kohdalla. Koskaan ei ole ollut esikoulussa ongelmia vaan kaikkialla muualla kyllä.

Esikoulun tuplaa nyt ja sairaalasta tuli suositus että koulun aloittaisi sitten pien luokalla. Kaikki rutiinin muutokset on ihan hirveitä kuten nyt tämä kesäloman alku ja kun tähän tottuu alkaakin taas koulu ja taas poika on ihan mahdoton monta viikkoa. Poika pitää suurin piirtein pakottaa tekemään joka ikinen asia jos hän itse saisi päättää hän istuisi sisällä yöpuku päällä ja rakentaisi legoilla aamusta iltaan ja pissaisi housuun. Ainoa minkä tekee vapaaehtoisesti on kakalla vessassa käynti.

Olen jo miettinyt onko minussa vika kun en vaan enää jaksa ymmärtää.

lisäksi vielä toi saamattomuus sopii kuvaan add ja turhautuminen nopeasti. lisäksi meillä myös toi muutos rutiineihin. nuppi on sekaisin heti pojalla. voiko pojallasi olla puheenymmärtämisen dysfasia.

eihän sun lapsella kaikki ole hyvin, kun eskarin tuplaa ja menee pienluokalle.

jatkuuko sairaala tutkimukset yhä?

itse väitän kivenkovaa, että lapsellasi on neuropsykiatrinen sairaus. mikä se sitten on?

oletko kokeillut ennakoimista? varaudu siihen , että kohta lähdetään pukemaan?

kokeile auttaako. kaikki asiat ja tapahtumat ennakoidaan. meillä ennakoiminen rauhoittaa poikaa.

onko lapsesi äänenkäyttö normaali?

meillä pojalla nousee ääni korkealle ja mulle tulee silloin semmoinen tunne, ettei kaikki ole hyvin.

toiset lapset saa lopullisen diagnoosin vasta 10v.

en minäkään jaksa ymmärtää poikaani. l

puhuu yleensä aina huutamalla ja todella epäselvästi. Pitää monesti sanoa että rauhoitu ja puhu hiljempaa että saan selvää.

Meillä ennakoidaan aika hyvin kaikki koska olemme 5 lapsinen perhe eikä oikeastaan mitään voi tehdä suunnittelematta hyvin etukäteen.

Eskarin tuplaa koska leikki on vielä niin tärkeää eikä pysty keskittymään tehtäviin tarpeeksi että voisi oppia koulussa ja pien luokkaa suositeltiin myös tuon keskittymis vaikeuden takia. Poika on todella rauhallinen silloin kun saa olla yksin kotona. Otanpa neuvolassa puheeksi tämän taas josko saisimme apua että arki alkaa sujua.

kovalla äänellä puhuminen on yksi merkki tarkkaavaisuushäiriöstä. minunkin lapseni ääni nousee korkealle ja puhe on epäselvää.

onko tutkittu, että pojallasi ei ole dysfasiaa. heillä myös on keskittymisvaikeuksia.

hyvin kuvaa myös poikaani toi rauhoitu ja puhu hiljempaa.

toivottavasti poikani saa diagnoosin, että saisi noi lääkkeet. ei taida meidän vanhempien hermo muuten kestää.lapseni on vasta 4v. ja tuntuu että noi neuropsykiatriset ongelmat vain kasvaa, kun ikää tulee lisää.

pelkään, että meille käy samoin, kuin pojallesi. ei tule diagnoosia. haluan ne pirun lääkkeet, koska concertasta moni lapseni kaltainen on saanut avun ja elämä on muuttunut kertalaakista. tosin kaikki ei noista lääkkeistä hyödy.

joten siihen en osaa sanoa juuta enkä jaata. Keskittymis ja tarkkaavaisuus häiriöstä puhutaan sairaalan lapuissa mutta samaan hengen vetoon todetaan ettei täytä adhd:n eikä add:n kriteerejä meillä on siis keskittymis ja tarkkaavaisuus ongelmia,hahmottamishäiriö,motoriikan ongelmia. Ensi keväänä katsotaan taas ollaanko menty eteenpäin vai ei ja jos pojan kehitys menee eteenpäin vaikkakin hitaasti niin mitään diagnoosia tuskin tulee.

Toimintaterapeutti hoitaa onneksi noita keskittymisen ja motoriikan ongelmia mutta minusta tuntuu ettei se ihan riitä vaan jotain muuta olisi oltava. Alan itse olemaan jo melko uupunut tähän arkeen ja ainaiseen säätämiseen joka asiasta.

Poikani oli 1.5 vuotias kun eka kerran sanoin neuvolassa ettei kaikki ole kunnossa ja eka kerran minut otettiin vakavasti kun poika oli melkein 5v

Heillä siis kyseessä 6,5v poika, joka oli viime talvena eskarissa ja nyt menossa ekalle. Hän on ihan tavislapsi, ei mitään erityisongelmia tai kehityshäiriöitä todettu tai ikinä edes epäilty. Fiksu poika, oppi itse lukemaan 4-vuotiaana, jne. MUTTA, on luonteeltaan hidas sopeutuja, esim. kun on mielessään suunnitellut jonkun asian menevän tietyllä tavalla niin suunnitelman muuttaminen on tosi vaikeaa ja siitä tulee huuto ja murjotus. Kuluneena talvena äitinsä tuskissaan kertoi, että poika on tosi aggressiivinen, hermostuessaan hyökkää nyrkit pystyssä äitiään kohti ja kavereiden kanssa oli vaikeaa myös (jos leikit eivät menneet kuten hän oli suunnitellut).



Eli tuonikäisille pojille näyttää kuuluvan (joillekin??) kauhea uhmavaihe ja siihen liiittyy aggressiivisuutta. Sulla toki muiden ongelmien kanssa varmasti on vielä enemmän kestämistä ja jaksamista, mutta yritän vaan kertoa että tuo uhma ei välttämättä liity poikasi erityisongelmiin vaan ehkä ennemmin ikään.



Voimia kovasti joka tapauksessa, ei tämä elämä tosiaan aina niin helppoa ole...

Kovin tutulta kuulosti Niiloakseli kun kirjoitit pojastasi. Oma tyttöni on kaksonen, täyttää syksyllä 7v ja tuplaa nyt eskarin. Syynä autistiset piirteet, hahmotushäiriö, hienomotoriset häiriöt, kontaktihäiriö, tarkkaavaisuusongelma, kielelliset ongelmat, sosiaalisuushäiriö jne jne. Kuten huomaat lista on pitkä!! Tuttua on tuo vastaanvänkääminen. Se on erittäin rasittavaa ja tekee arjestamme raskasta:((. Meitä on kehotettu käyttämään ihan kuvia, ne auttavat kyllä. Ongelmana on vaan se että mistä repiä se aika kuvien käyttämiseen? Meilläkin muita lapsia.



Aamulla se on meillä just tota: ei haluais riisua pyjamaa, istuu kauan eikä pue, ei tulisi syömään jne. Kamalaa huutoa voi myös olla ja röyhkeää ylimielisitä käytöstä. Uhmaa minäkin ajattelisin, vaan kun tyttö on nyt vuosikaudet ollut samanlainen:((.



Meillä tuota vastustelua oli myös eskarista haettaessa. Siellä pakoili minua ja huuteli ettei halua kotiin ja halasi hoitajia jne. Todella raskasta!



Tytöllä todella suuria kielellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Kavereita ei meinaa saada kun on niin omaehtoinen. Suuttuu heti jos jokin ei mene hänen päänsä mukaan. Tänään oli kaveri käymässä vaan tyttö itki suurimman osan ajasta kun kaveri leikkikin liikaa kaksosveljen kanssa...



Tytön kanssa ei voi keskustella eikä järkeistää asioita.



Meidän tyttö on ilmiselvä erityislapsi, tosin mitään tarkkaa diagnoosia emme ole saaneet, ehkä siksi koska tytöllä on vähän kaikkea!

tyttäresi kuulostaa ihan samanlaiselta kuin poikani. Mitään diagnoosia ei meilläkään ole koska pojallani on kans vaikka mitä ongelmia ja kaikki viittaa vähän kaikkeen. Meidän pojallakaan ei kauheasti kavereita ole kun sosiaalisissa taidoissa on opettelemista. Saattaa leikkiä naapurin pojan kanssa ja kun leikki ei mene kuten hän haluaa niin lähtee vain mitään puhumatta kotia ja jättää toiset etsimään häntä. Toisaalta taas poikamme on hirveän hurmaava ja osaa kyllä aikuisten kanssa toimia eikä ongelmia yleensä kyläily reissuilla tule. Ainoastaan tutuissa paikoissa näyttää todellisen luontonsa.



Välillä arki on äärimmäisen raskasta kun on paljon lapsia ja erityislapsen tarpeet pitää ottaa huomioon. Meilläkin on nuo kuvat ollut käytössä aina rutiinin muutoksissa että poika oppii uuden rutiinin. Silti arki on melkoista riitelyä aamusta iltaan. Tuo tietyn rutiinin noudattaminen on aika vaikeaa kun yllättäviä tilanteita tulee väkisinkin kun ollaan lomalla ja on 5 lasta kotona :o)

Yritän jaksaa uskoa että tulevaisuudessa pojan kasvaessa helpottaa.

Välillä tulee kyllä hetkiä jolloin turhautuu itsekin niin että ajattelee ettei tästä ikinä tuu mitään.



Jaksamista sinulle alanna ja muillekin "tappelijoille" :o)

Sun kirjoitus olis voinu olla ihan mun pojasta kerrottua. Siis kotioloissa. Koulun aloitti nyt tänä vuonna ja siellä toistaiseksi mennyt hyvin, tekee läksytkin mmutisematta. Mutta tää on nyt asia joka kiinnostaa, aina ollut niin että kaikki mikä kiinnostaa niin sujuu hieman paremmin.



Mutta meillä kanssa kaikki paskaa koko ajan noin muuten. Jos haluat niin laita vaikka mailia jos kaipaat puhetoveria...

Laura80@city.fi

Kiinnitin huomiota siihen, kun sanoit että poikasi puhuu kovalla äänellä. Onko kuuloa tutkittu? Yllättävän usein tarkkaavuushäiriön takana on myös yliherkkä kuulo, jolloin lapsi kuulee kaiken kovempana kuin me muut. Tällöin hän joutuu huutamaan ( puhuu kovalla äänellä ) metelin yli. Tämä vaikeuttaa myös tarkkaavuutta.

Kuuloa testaavat sensomotoriikkaan perehtuneet kuntouttajat. Kotikonstina voit kokeilla toisessa korvassa ( vasemmassa ) pidettävää korvatulppaa. Rauhoittaako tämä lasta?



Häiriintyykö lapsi hälinästä tai kovista äänistä ( kaupassa, telkkari taustaäänenä, pelit )? Pitääkö koskaan käsiä korvilla?

HEi !



Meilläkin 8 v kaksostyttö, jolla ihan samat ongelmat. Hän on myös syntynyt keskosena 31 viikolla. Jotenkin ihana huomata silti että muitkinoutoja lapsia on. Meillä veli taas ylisosiaalinen.



Miten olette tutkituttaneet lastanne? Me mietimme nyt tutkimusten aloittamista vaikka kaikki pitäneet aina lastamme normaalina. Me emme ole. Ongelmia on ollut jo vauvasta lähtien. Sai jo tällöin maininnan erityisestä kiukkuisuudesta.

Kannattaa hankkia kirjastosta käsiinsä seuraava opus:

Tulistuva lapsi Uusi lähestymistapa helposti turhautuvien ja joustamattomien lasten ymmärtämiseen ja kasvattamiseen



Ei auta diagnosointiin sen kummemmin, mutta arkeen ehkä kuitenkin. Tsemppiä!

Heippa!

Kirjoitit, että on todettu hahmotus ja keskittymishäiriö. Kuka totesi ja onko annettu mitään hoitoa?

Itse saimme apua vastaavaan tilanteeseen Lapinlahdelta pekusta.

Samoin me saatiin apua tuota pekusta tai me käytiin Helsigissä joka samaa systeemiä. Tuolla aiemmin on otsikko "onko kuvitettua kirjaa sensomotrisesta toim.toim.terpaiasta"

niin sieltä löytyy tietoa noista eri kuntoutusmuodoista, kannattaa tutustua sillä ne TOIMII oikeasti !!!

:D

meillä on nelivuotiaan pojan kanssa samankuuloista tuo arki. Miten ihmeessä te jaksatte arkea, minusta ainakin tuntuu välillä toivottomalta. Ihan tavallinen arkikin on välillä hankalaa kun esim kauppaan ei voi lähteä... meillä on ekaluokkalainen ja vauva tämän temppuilija lisäksi enkä voi kuin pelätä miten paljon jatkuva huuto ja tappelu vaikuttaa muihin lapsiin... ja tilanne tuskin tästä paremmaksi muuttuu...

En ois uskonut, että oo kirjoittanut noin pojastani. Meillä poika aloitti syksyllä dysfasia tarhassa ja poika on aivan eri poika.

Kaupungilla näkyy tarkkaamattomuus tai impulssiivisuus ja ääni kohoo kotona enään harvoin. Tosin ulkona ääni kohoo herkemmin, kun poika innostuu. Raivarit on vähentynyt.

Silti tuntuu, että lapsella sama perusjuttu, mutta tarhan vaihdolla on ollut suuri merkitys. Lapsi pääsi pois isosta ryhmästä ja vielä kaupungin parhaimpaan erityistarhaan.

Poika voi hyvin ja tykkää tarhastaan, joka on erittäin toiminnallinen ja strukturoitu.

Vieläkin lapsella on adhd epäily.

Kaupassa poika lähtee helposti haahuilemaan tai sohlaamaan. Lapsen perusluonne on aivan ihana ja kotona lapsen kanssa menee hyvin. Kaupat vielä haasteellisia. Otan silti pojan mukaan, koska tykkää käydä kaupassa.