Possukka

Oltiin mökillä ja nyt vasta pääsin lukemaan viestisi. Isot lohtuhalit ja pahoittelut sinne, ihan perseestä kun noin kävi!



Onneks teillä jäi pakkaseen paljon, joten ei tarvitse pitkään aikaan vielä käydä rankkaa hoitoa läpi tai toivottavasti ei koskaan.



Tämä on tosi rankkaa kyllä, ensin vuosikausia yritetään ja petytään, ja sitten annetaan toivoa ja vedetään hormoneja ja sitten lopputulos on kuitenkin taas pettymys. Tekis välillä mieli lopettaa koko vauvakuumeilu ja päättää että nyt eletään loppuelämämme kahdestaan. Näin teemmekin seuraavan hoidon jälkeen jos ei onnistu. Ei enää jaksa.



Jaksamista sinulle ja miehellesi!

tosi kurja kuulla, että noin kävi. Mulla oli jotenkin niin hyvä kutina onnistumisen suhteen.. :( Onneksi pakkasessa on vielä kavereita vaikka kuinka, ettei heti tarvitse lähteä uuteen, isoon hoitoon alusta. Että jotain positiivistakin.. Toivottavasti kesä sujuu kuitenkin hyvin ja mieli on hyvä. Eikä sitä koskaan tiedä, vaikka luonto yllättäisi!



Mukavaa ja toivottavasti aurinkoista juhannusta Johanna ja Possukka!

Iltaa! Olo alkaa olla parempi, mutta kyllä viime viikonloppu oli yksi elämäni kurjimmista, kun menkat tosiaan alkoi ihan yks kaks. Tiputtelu alkoi aamusta ja sen jälkeen kunnon vuoto. Ikinä menkat ei ala noin yllättäen.



Olipa mullakin yhdessä vaiheessa tunne, että olis onnistunut. Rinnoissa tuntui pientä vihlontaa ja närästi (koskaan aiemmin ei oo). Mut siinä vaiheessa, kun rinnoissa ei tuntunut enää mitään, arvasin, että ei ollut onnistunut. Se oli muutama päivä ennen menkkojen alkua.



Joo, kyllä sitä miettii, mikä on tämän kaiken tarkoitus. Miksei meille suoda lasta? Seuraava alkion siirto olis sitten kai elokuussa, peräkkäisiin kiertoihin (ivf:n yhteydessä) eivät tee alkion siirtoa ja heinäkuussa väestöliitto on pari vkoa kiinni. Aion sitten kokeilla tuota greippimehua ja piinispunkkua, joista täällä puhutaan.



Mites Viuhti sinulle kuuluu? Onko nuori mies vielä mukana kuvioissa? Toivottavasti kaikki hyvin.

Tiedän tunteesi Johanna, mä olin sen keskenmenoviikonlopun ihan kamalan rikki, tuntui ettei elämä jatku normaalina enää ikinä. Olin myös tosi pitkään katkera kun ei siirretty kahta alkiota ja nyt kun pas epäonnistui kun alkiot eivät selvinneet, olin entistäkin katkerampi kun pakkaseen pistettiin huonoja alkioita eikä siirretty kahta tuoreena. Nyt aion vaatia kahden siirtoa, ja lääkärin on pakko suostua kun sulatus ei meillä näytä onnistuvan. Onneks meillä on eri lääkäri nyt tällä kierroksella.



Meillä on käynti 6.7 jolloin alkaa sumut. Kesätauko ei meihin vaikuta onneksi, kun kesälläkin tehdään ultria yms. ja sitten punktio osuu viikolle 31 joka on heinäkuun vika viikko/elokuun eka, ja klinikka on jo täysillä toiminnassa sen viikon. Tämä on meidän viimeinen hoitokierros, se päätettiin miehen kanssa, on liian rankkaa nämä hoidot. Ja päätettiin että jos yksi lapsi hoidolla saadaan niin toista ei enää hoidoilla " tehdä" vaan sitten vaan ollaan ilman ehkäisyä loppuelämä ja tulee jos on tullakseen.



Kerkeekö sulla pas siihen heinäkuun menkkojen kiertoon, mitä luulet? Eli mihin sulla ovis osuu jos menkat tulee nyt säännöllisesti? Ehkä me sillä kertaa päästäis piinailemaan yhessä!?



Olen huomisesta alkaen yli viikon mökillä joten en ole netin ääressä! Oikein ihanaa juhannusta teille molemmille!

Moi!



Sä luet tän viestin sitten joskus, kun tuut sieltä mökiltä. Mulla on onneksi jo parempi olo, tuli juhannuksenakin pitkästä aikaa otettua viiniä. En nimittäin juonut mitään alkoholia hoitojen aikana. Ehkä pitäs, jos se rentouttaisi ja auttaisi alkioita kiinnittymään.



Mua ihmetyttää kans, miks jotkut lääkärit on niin ehdottomia siinä, että yksi alkio vaan siirretään. Riskit ovat suuremmat kaksosraskauksissa, näin sanovat. Mut olishan siinä paremmat mahdollisuudet onnistua, jos kaksi siirrettäisiin.



No sullahan alkaakin kohta sumut. Seurailenkin sun tilannetta sitten, kun mulla ei oo mitään piinattavaa vielä. Se VL:n kesätauko on vkot 28 ja 29, milloin eivät tee siirtoja eivätkä punktioita. Ovis osuis näillä näkymin vkolle 30, mutta sitähän voi tietää vielä. Mulla on muuten tiputellut koko ajan siitä lähtien, kun menkat alkoi ivf:n jälkeen. Hormoonit kai ihan sekaisin. Tehdäänkö pas muuten 3 päivää oviksesta vai ovispäivänä?



Ymmärrän kyllä Possukka fiiliksesi hoidoista, mut toivotaan, että seuraavasta onnistaisi tai ainakin saisitte pakkaseen. Mua kyllä pelottaa, mikä mussa on vikana, kun alkio ei kiinnittynyt enkä ole koskaan onnistunut tulemaan raskaaksi (ainakaan tietääkseni).



Palaillaan taas!

Hyvä Johanna, että olo alkaa jo hieman helpottamaan. Vaikka onkin ollut varmasti rankkaa, niin silti sitä pitää jossain vaiheessa vaan suunnata katse eteenpäin. Eihän mitään ole vielä menetetty ja pas voi tuoda hyvinkin sen kestävän plussan. Sitä kovasti toivon.



Possukalle toivon myös kovasti tsemppiä vikaan hoitoon. Toivottavasti se toisi myös sen kaivatun tuloksen.



Itselle kuuluu hyvää. Nuori mies on kuvioissa (no, onhan hän mua vanhempi, mutta sanon häntä vain nuoreksi :)), juhannus on vietetty kahdestaan mökillä ja oli aivan ihanaa. En edes muistanut, että tältäkin voi tuntua :) Aika vauhdillahan tässä edetään, mutta katsotaan, että mihin tämä johtaa. Mulla ei ole mihinkään kiire ja homma tuntuu nyt oikein hyvältä.



Oikein hyvää kesää molemmille! Ja peukutan tietysti myös luomuplussan puolesta (elämähän on yllätyksiä täynnä!).

Moi Viuhti!!



Kiva, kun jaksat käydä vielä palstailemassa.. Ja sulla tuntuu olevan elämä mallillaan. Käy hieman kateeksi tuo tilanteesi, kun on itse ollut 10 vuotta saman miehen kanssa niin joskus miettii miltä tuntuisi vielä rakastua palavasti. Eihän tunne oo enää nyt sama, kuin alkuihastuksessa. Tiedät varmaan, mitä tarkoitan.



Kun puhuit nuoresta miehestä, ajattelin tosiaan että tapailet jotain itseäsi paljon nuorempaa miestä, heh..



Kiitos myötäelämisestä!

Puolensa kummassakin hommassa, siis pitkässä parisuhteessa ja tuoreessa " jutussa" . Ex-miehen kanssa oltiin yhdessä lähes 10 vuotta, joten tuttua se on mullekin. Onhan tämä tunne todella ihana, mutta ei sitä koskaan tiedä mitä eteen tulee vai tuleeko mitään.



Tärkeintä kuitenkin on, että mieli on nyt hyvä ja elämä maistuu :)



Ihanaa kun tuolla ulkona alkaa taas kelit lämpenemään. Huomiseksi on suunnitteilla ruokailua ja pieni baarikierros kaverin kanssa ja lauantaina toisen kaverin kanssa grillausta ja baareilua. Sit pitäis jaksaa vielä 2 vkoa töissä, kunnes koittaa 4 vkon loma. Ihanaa!

Mökiltä on valitettavasti jouduttu tulemaan takaisin, mies meni tänään töihin mutta minä jatkan lomailua vielä. Olis voinut olla vaikka kuinka pitkään vielä mökillä, on näin ihana sääkin... laiturin nokassa on oikein mukava lukea kirjaa. Mutta torstaina on lääkärikäynti joten silloin olisi joka tapauksessa pitänyt tulla pois.



Eli sumut sitten todennäköisesti alkavat torstaina, tai siis alkavatkin. Viimeksi oli nimittäin ihan sama aikataulu, lauantaina alkoi menkat ja kolmisen viikkoa sen jälkeen torstaina alkoi sumut. Harmittaa vähän kun heinäkuu menee sitten ihan kuivin suin ja silleen, mutta toisaalta töissä on helpompaa taas paisuneen mahan kanssa kun on hiljaista ja kaksi kolmasosaa työkavereista lomalla.



Hienoa Viuhti että sulla menee hyvin, onhan tuo suhteen alku niin ihanaa aikaa tavallaan, koko ajan perhosia vatsassa.



Ehkä mä rupean nyt siivoomaan, ei mitenkään jaksaisi mutta pakko se joskus on tehdä. Oikein mukavaa viikon alkua molemmille!

Tervehdys Possukka! Mukava kuulla sinusta.. Mulla on loma vasta edessäpäin, vielä pitäs muutama viikko jaksaa töissä pakertaa. Voi kun saisi istua kirja kädessä jossain, mut lomakin menee muuttaessa. No onhan se mukavaa ja jännää muuttaa : )



Toivon kovasti, että tämä ivf toisi teille sen kestävän plussan. Mä en oo koskaan plussaa tikussa nähnyt, joten jos edes sen joskus näkis, niin olisin iloinen, tietäisi ainakin että voi tulla raskaaksi. Sulla on kyllä Possukka toivoa!! Mä odottelen seuraavaks heinäkuun menkkoja niin sitten voi alkaa suunnitella passia.



Joo, tiedän kyllä tuon turvotuksen. Kun mulla kasvoi silloin ne 30 rakkulaa, niin kyllä oli vatsa turvonnut. Näytin ihan olevani raskaana ja pidin väljiä paitoja töissä, ettei turhaan kukaan luule mitään.



Tsemppiä sumutteluun, laita taas kuulumisia, miten menee.

Tänään oli sitten käynti väestöliitossa ja tästä se taas alkaa. Miehen kanssa kauheesti kyseltiin siellä siitä monitumaisuudesta mutta ei lääkäri osannut siihen antaa syitä, sanoi vaan että joko se toistuu tai sitten ei. Jos toistuu niin se on suurin syy sitten ollut siihen ettei luomuna ole onnistunut. Miehen siittiömäärä ei NIIN huono kuitenkaan ole. Nyt jos toistuu niin jätämme hoidot tähän, menemme juttelemaan psykiatrille ja sitten olen muutaman viikon saikulla ja sitten jatkamme elämää eteenpäin. Tarkat suunnitelmat siis=) Mutta pakko ajatella kaikki mahdollisuudet läpi, jos se monitumaisuus tulee niin pahana ettei esim. saada yhtään alkiota niin sitten on niin kamala pettymys ja shokki jos ei ajattele sitä vaihtoehtoa etukäteen.



Viime hoidon alkaessa olin toiveikas ja sumuttelin ihan innoissani, nyt ei yhtään jaksa kiinnostaa. Oon liian negatiivinen onnistumisen suhteen. Jotain radikaalia muutosta elämään haluis saada jos hoito epäonnistuu, tämä odottaminen on ollut niin perseestä, että jos elämä pitää sitten suunnitella uusiksi ilman lasta, niin sitten täytyy jotain uutta keksiä, uusi työpaikka tvs. Tai opiskelua. Onneksi miehen kanssa menee niin hyvin että selviämme kyllä kahdestaankin, mutta onhan se suuri muutos suunnitelmiin.



Kukaan kaveri ei ole samassa tilanteessa joten en kenellekään pysty tästä puhumaan ja kun nyt häiden jälkeen kovasti kaikki kyselevät vauvasuunnitelmista niin yritän jotenkin aina vaihtaa puheenaihetta. Pitäisi lukea laissa ettei vauvasuunnitelmista saa kysyä. Onneks on tämä palsta mihin saa purkaa pahaa oloa, muuten hajoisi pää!!



Lääkärissä tänään muuten oltiin tosi kovia lääkärille, meillä oli joku sellainen kenen vastaanotolla ei olla koskaan käyty. Tosi mukava, mutta tuntui ettei oikein ymmärtänyt asioita lapsettomuudesta kärsivän kannalta, oli liikaa lääketieteellisellä kannalla. Sanottiin että nyt on pakko sitten siirtää kaksi alkiota mikäli niitä edes sen verran saadaan, ei ole minkään valtakunnan järkeä siirtää vain yksi ja pistää muut pakkaseen jos ne ovat yhtä huonoja kuin viimeksi. Kun eivät sulatuksestakaan selvinneet. En antaisi klinikalle koskaan anteeksi jos tämä homma ryssittäisiin silleen että siirretään yksi eikä raskaus ala, ja taas kaikki pakastetut kuolisivat sulatuksessa. Se jäisi aina kalvamaan että olisko ne tuoresiirrossa selvinneet, mieluummin otan riskin kaksoisraskaudesta kuin loppuelämästä ilman omaa lasta. Aiomme olla yhtä ehdottomia jokaikisen lääkärin kanssa ketä tässä hoidon aikana tavataan, kesällä nääs aina eri lääkäri. Lääkäri vaan sanoi että jos taas monitumaisuus toistuu niin sitten hekin uskovat että se on toistuvaa eikä vaan sattumaa. Mitä sitten??? Kun sille ei voi kuulemma mitään tehdä! Eli kolmatta hoitoa ei tule jos monitumaisuus toistuu. Piste. Turha sitten enää lähteä lääkkeitä vaihtamaan, olis vaihtanut nyt jos katsoo että monitumaisuus johtui lääkkeistä. Ei kuulemma johtunut.



Haettiin mieletön satsi lääkkeitä tänään, kaikki hoitoon tarvittavat paitsi luget. Ei mennyt montaa euroa=) Kiitos lääkekaton!!



Anteeksi tuli vuodatusta, nyt vaan oli sellanen olo että pakko päästä vuodattamaan!!!

Tuohon monitumaisuuteen en osaa sanoa mitään, asia on mulle vieras. Meillä taas ongelma näyttäisi olevan kiinnittymisessä, koska kaikki muu on toiminut. On ihan hyvä suunnitella elämää eteenpäin ja varautua kaikkeen, mutta ei kannata vielä luovuttaa. Kyllä mieliala vaihtelee, nyt hoitotauolla on positiivinen mieliala, mutta tuoresiirron epäonnistuttua olo oli todella kamala.



Ymmärrän hyvin sun fiilikset, mulla oli tosi toiveikas olo tuoresiirrossa, mutta nyt kun ajattelen passia niin olo on tosi neutraali enkä luo mitään suuria toiveita (ainakaan vielä). Eikä sitä tiedä edes, miten selviävät sulatuksesta, kun sinne asti päästään.



Hienoa, että teillä on parisuhde kunnossa. Kyllä se elämä voi olla antoisaa ilman lapsiakin (yritän vakuuttaa tässä myös itselleni), ja onhan paljon sinkkuja, jotka eivät löydä koskaan elämänkumppania eivätkä pääse perustamaan perhettä.



Joo, tänne voi aina kirjoittaa. Tää on tosi hyvä palsta. Me ollaan oltu jo useampi vuosi naimisissa, niin enää ei udella. Paitsi nyt on alkanut tulla vihjailuja, kun muutetaan isompaan asuntoon. " eikös sinne mahtuisi jo vauva" tms. Mutta oon nyt päättänyt, etten jaksa enää salata asiaa. Ehkä sanon, että ei oo tärpännyt. Mutta enempää ei tarvitse kertoa. Parhaimmat kaverit tietää, että ollaan käyty hoidoissa. Ehkä se helpottaisi, jos puhuisit asiasta ystävillesi.



Kyllä mäkin kaksoset mielummin otan, kun en yhtään lasta. Mä en yhtään tiedä, montako alkiota mulla sitten kerralla aiotaan sulattaa. Mut onhan se tyhmää, että vaikka kaksi sulatetaan ja toinen heitetään pois. Tulee mieleen, että mitä jos se toinen alkio olisikin tarttunut..



No toivotaan, että kaikki menee teillä hyvin..



Aurinkoista viikonloppua! Lähdenkin huomenna yökerhoon pitkästä aikaa : )