Milloin lyhyt/pitkä IVF? IMV?
Olen matkalla toiseen IVFään. Aikataulu on vielä auki.
EKA IVF tehtiin pitkällä kaavalla eli sumut kp 21 ja pistokset sitten kp1 lähtien. Toi hoito oli onnistunut, siis plussa (mutta harvinainen bakteeritulehdus vei pienemme 15. rv-viikolla.)
Helmi/maaliskun PAS negaa.
Kesätauon takia tulee kiire seur IFVään ja kiinnostaa, milloin valitaan lyhyen kaavan hoito?
Selviäisikö siinä pienemmillä hormonimäärillä? Ts. onko se jotenkin kevyempi?
Entä IVM?
Meillä vika miehen simpoissa. Itse ovuloin joka kierrossa (ainakin tikuttaessa), mutta kiertoni on aika pitkä ja vähän epäsäännöllinen 32-34.
Onko siinä tulokset yhä hyviä? Kiinnostaisi siksikin, että viimeksi mulla vähän hyperioireita.
Niin, meillä siis luomulapsi 3,5 v.
KIITOS
Kommentit (7)
perusteena muistaakseni nämä:
- en ovuloi luomusti kuin erittäin harvoin, joten alasajettavaa omaa hormonitoimintaa ei juuri ole
- reagoin melko huonosti pistettäviin hormoneihinkin, eli inseminaatioissa on jouduttu piikittämään melko pitkään ennen kuin edes yksi munasolu on saatu kasvamaan
- minulla on pco-tyyppiset munasarjat, jonka vuoksi on riski, että hyperi iskee helpommin. Lyhyt kaava pienentää riskiä.
piikitys alkoi kp2 ja annos oli aluksi 187,5 IU Gonal-f:ää, nostettiin 267,5 IU:hun ekan ultran jälkeen. Munasoluja saatiin lopulta vain kaksi.
En tiedä, olivatko nämä normaalia pienempiä vai suurempia hormoniannoksia. Mitä olen pitkän kaavan kokemuksia kuullut, lyhyt oli siinä mielessä helpompi, ettei ollut lainkaan sumuttelua. Se on kuulema inhaa.
-Osse
Mä en tiedä milloin valitsevat minkäkin hoidon ja millä tavalla hoito tehdään, toisaalta se on varmaan aika klinikka kohtaistakin. Julkisellahan (ainakin Helsingin Naistenklinikalla) ne tekevät vain pitkällä kaavalla, mutta esim. tuolla klinikalla, jossa viimeisin hoitomme tehtiin, he aloittavat ilmeisesti suoraan lyhyellä kaavalla.
Itse ainakin suosittelen tuota lyhyttä kaavaa, sillä hoidosta selviää nopeammin ja kaikki muukin sujui paljon helpommin. Silloin viime elokuussa, kun mulle tehtiin eka ICSI julkisella, niin mä olin tosi kipeänä koko hoidon ajan, enkä pystynyt tekemään oikein mitään (lue: sängynpohjalla koko hoidon ajan). Nyt kun jarrusumuja ei tarvinnut käyttää, niin olo oli paljon helpompaa, vaikka rakkuloita tulikin yhtä paljon kuin viimeksi. Hyperin vaara on tietysti aina olemassa varsinkin tällaisilla rakkulamäärillä, mitä mullakin oli (32). Toivottavasti tästä oli jotain apua.
terveisin, sk-78
Moi!
En varsinaisesti tiedä millä lääketieteellisillä perusteilla valitaan joko IVF tai IVM, meillä siihen päädyttiin omasta vahvasta toivomuksestani, sillä kammoan piikkejä ja koko ajatus jarruista, sumuista, yms. tuntuu kovin vieraalta.
Munasarjojen täytyy olla punktiota varten " otolliset" - tosin en vielä tiedä mitä se tarkoittaa, koska se tutkitaan minulta vasta ekan hoitokierron aluksi.
Hedelmöittyminen voidaan tehdä joko maljalla (eli annetaan munasolun ja siittiön löytää toisensa luonnollisesti), tai sitten ICSI:nä.
Tämän enempää en juurikaan tiedä, koska käytännön kokemusta ei vielä ole. Mutta plussana IVM:ssähän on juuri ennakoivan hormonihoidon poisjättäminen, jolloin esim. hyperin vaaraa ei ole. Punktio sitten taas on IVF:ää kivuliaampi ja hankalampi, koska kypsymättömät, pienet munasolut ovat hankalampia kerättäviä. Itselleni punktio tehdään nukutuksessa.
Toivottavasti tästä oli edes jotakin apua!
Maleena
Hoito oli tosiaan nopea ja helppo kun siinä ei tarvittu minkäänlaista lääkitystä ennen punktiota. Heti kp3 oli ensimmäinen ultra. Seuraavat olivat parin päivän välein. Punktion ajankohta tutkittiin tarkkaan seuraamalla limakalvon kehitystä ja munasolujen kasvua. Siis mikään munasoluista ei saa kasvaa johtofollikkeliksi ja limakalvon täytyy olla mahdollisimman paksu kierron aikaiseen vaiheeseen nähden. Punktio on n. kp 10-13. Muistaakseni... Punktiossa munasolut kerätään epäkypsinä (ivf:ssä munasolut on kypsytetty hormoneilla). Ne kypsyvät maljassa parisen päivää ja sitten laitetaan siittiöt mukaan tai tehdään icsi. Punktion jälkeen sitten aloitettiin tukilääkitys, Lugesteron ja Progynova. Hoidon huono puoli on juuri se ultrassa ramppaaminen, varsinkin jos klinikalle on pitkä matka. Toisessa ivm:ssä kävin kahden viikon aikana klinikalla 7 kertaa. Se on aika paljon kun joutuu olemaan pois töistä ja matkaa oli 140km. Meillä hedelmöittyneiden alkioiden määrä ja laatu oli ivm:ssä huonot, siksi siirryttiin ivf:n. Toisen ivf:n tuloksena saimme kaksoset vuonna 2004.
Kävin tänään ultrassa elämäni ensimmäistä lyhyttä IVF varten (yhteensä kuitenkin 6. IVF hoito). Neljä edellistä olivat pitkällä kaavalla (1- kemiallinen raskaus, 2-keskenmeno, 3- poika, 4&5 -nega). Minulla sumutteet toimineet aina huonosti - munasolu vaan kasvaa ja limis myös. Hoidot keskeytettiin useampaan kertaan, koska vaikka summutin 4 krt/pv 3-4 viikkoa -eivät munuaiset meni lepotilaan. Viimeksi hoito keskeytyi siihen, että 3-v-kon sumutuksen jälkeen limis oli 8 mm. Tämän takia nyt kokeillaan tätä lyhyttä kaava. Sain hoito-ohje, jossa lukee " tämä hoitomuoto sopii naisille, joilla on ongelmia sumutushoidon aikana" .
Siis, munasarjat eivät meni lepotilaan -ei munuaiset. Sorry!
Itselläni ensimmäinen IVF edessä ja lääkäri mainitsi että mennään lyhyen kaavan mukaan ja alan siis piikittämään itseäni kp 1. Mistään sumuista ei ole ollut puhetta eikä ns. pitkästä IVF hoidosta tai pitkän ja lyhyen eroista. Enkä oikein siinä tilanteessa ymmärtänyt kysyäkään...
Tietääkö joku?
terv. nimono