Auringonkukka hyppää mukaan joukkoon
Moi kaikille!
Palaan takaisin palstalle aika piiitkältä tauolta. Toki olen juttuja lukenut enemmän tai vähemmän säännöllisesti mutta olen itse pysytellyt taustalla. Nyt kuitenkin on hoitotauko loppumassa, joten ajattelin ilmoitella itsestäni, jos joku minua vielä muistaa... =)
Tosi kiva on kuitenkin nähdä että tuttuja niccejä on mukana, ja onneksi useimmat teistä jo toisella kierroksella.
Meidän tausta on sellainen, että lasta on toivottu 1/01 lähtien. Syksyllä 02 mentiin Väestöliittoon tutkimuksiin ja lopulta löytyi lapsettomuuden syykin: putket tukossa. 1. IVF tehtiin 6/03, tuoresiirrosta tuli negaa mutta 1. PASsista sai sitten alkunsa esikoistyttäremme. Onnellinen odotus päättyi kuitenkin traagisesti 6/04 rv 36+4, kun vauvan sydän pysähtyi. Tyttömme oli täydellinen, 50cm ja 2950g, kultakiharainen tukka, suppusuu ja pitkät sormet. Mutta hän ei elänyt enää.
Vasta monen kuukauden jälkeen selvisi, että tyttömme sairasti peittyvästi periytyvää munuaissairautta ja että meillä on joka raskaudessa 25% mahdollisuus saada vakavasti sairas lapsi. Joulukuussa 04 tehtiin toinen PAS viimeisillä alkioilla mutta raskautta ei tästä alkanut. HYKS innostui kuitenkin ehdotuksestamme, että sairauteen kehitettäisiin alkiodiagnostiikka. Tätä diagnostiikkaa olemme nyt odottaneet n. vuoden päivät. Se aika on toisaalta ollut ihan hyväksi, sillä elämäni on muutenkin ollut tosi rankkaa viime aikoina.
Puoli vuotta vauvan menetyksen jälkeen marras-joulukuussa 04 äidilläni nimittäin todettiin mahalaukun syöpä. Hänet leikattiin ja seuraavan kevään aikana hän sai raskaat säde- ja sytostaattihoidot. Meille kerrottiin, että 98% varmuudella syöpä on nyt voitettu. Heinäkuussa 05 ensimmäisessä kontrollissa kuitenkin todettiin, että syöpä on kuin onkin levinnyt luustoon ja mitään ei ole tehtävissä äitini pelastamiseksi. Viime syksy kului kuin sumussa äitiä hoitaessa ja tukiessa. Rakas äitini nukkui pois reilu viikko ennen viime joulua, reilu vuosi syövän toteamisesta.
Elämä on ollut mustaa ja yhtä helvettiä välillä mutta jostain kummasta sitä voimaa ihminen vaan aina löytää. Onneksi itselläni on ihana mies, perhe, ystävät ja koirat, jotka ovat pitäneet elämässä kiinni.
Viime viikolla saimme kauan odotetun puhelun HYKSistä, että siellä ollaan nyt valmiina tutkimaan minun ja mieheni soluista, toimiiko kehitetty diagnostiikka meillä. Toivon hartaasti, että se toimii, mutta vaikka ei toimisikaan, joka tapauksessa pääsemme nyt eteenpäin hoidoissa. Järjestyksessä toinen pitkän kaavan IVF:mme (tai tuon diagnostiikan takia kylläkin ICSI) pyörähtää käyntiin joko tästä tai seuraavasta kierrosta.
Maanantaina menemme antamaan ' CSI-tyyppisen' pumpulipuikko näytteen posken limakalvolta tutkittavaksi ja sitten jännätään mitä tuleman pitää. Aivan ihanaa on kuitenkin se, että vihdoinkin päästään eteenpäin. Jospa tämä elämä vaihteeksi näyttäisi aurinkoisempaakin puolta itsestään. Joskushan tuulen on vaan pakko kääntyä, epäonni kertakaikkiaan EI VOI jatkua ikuisesti.
Taisin taas tapani mukaan kirjoitella romaanin, kiva jos joku jaksoi tänne asti lueskella.
Tsemppiä meille jokaiselle ja pikaista plussausta itse kullekin!
Auringonkukka =)
Kommentit (19)
Luin pikaiseen tuon avauksesi ja ihan pakko vastata.Olemme samassa veneessä nääs...tarkoitan tuota HYKSiä ja alkiodiagnostiikkaa (PGD)
En ole koskaan " löytänyt" ketään muuta pariskuntaa,jolle PGD hoitoa on tehty.Meille se on tehty nyt kolme kertaa,ekan kerran Fertinovassa (kahden alkion siirrosta terve tyttö,nyt 3v) joulukuussa tehtiin NKL:lla toinen icsi+PGD,negaa ja nyt viimeisen icsi+PGD kahden alkion siirrosta pp 7 menossa.
Meillä tausta ja syyt alkiodiagnostiikkaan hieman erilaiset kuin teillä.
PGD hoito on kyllä tosi stressaavaa,meidän kohdalla ei ole koskaan jäänyt kuin 1-2 alkiota siis käytettäviin vaikka munasoluja tullut parhaimmillaan 30kpl.Mutta hyviä puolia on tietenkin että pGD.n läpikäyneet alkiot ovat suurella todennäköisyydellä terveitä ja niillä on parempi mahdollisuus kiinnittyä kohtuun.
Alkiodiagnostiikkahan on suht uusi hoitomuoto,joten meitä ei paljon vielä ole ketkä ovat sen läpikäyneet.Olisi kiva vaihtaa ajatuksia moisesta,siksi vastailin tähän nyt lyhykäisesti kiireessä.
Toivottavasti pääsette pian hoitoihin ja kaikki sujuu hyvin!!
Helou mai frend! Onkos kuulunut mitään uutta? minä olen polilla käynyt ja aikataulu muuttui siten, että JOSJOSJOS kaikki menisi nappiin, niin pas olisi jo viikolla 18. Kääk! Ehtiiköhän nuo multitabsit ja folirenit vaikuttaa, hmmmm :)
Palataan taas paremmalla ajalla, lapsi tonkii kukkaruukkua, mentävä hätiin.
halein tuulis
Ihan ilman omaa tahtoani on tullut pitkä tauko palstalle. Ilmeisesti jotkut noista liikkuvista mainosbannereista eivät kelpaa meikäläisen palomuurille, joten en ole päässyt palstalle aikoihin. Arvatkaa oliko vaikeeta! =)
Tuulis, toi teiän PAS:han on jo ihan KOHTA!!! Mielettömän hienoa! Toivottavasti nyt kierto napsahtaa kohdilleen ja kaikki menee hyvin, että hoito toteutuu aikataulussaan.
Empula, laittelin sulle viestiä omaan ketjuusi jo aikaisemmin. Mutta moikat vielä tätäkin kautta! =)
Tälle taholle ei nyt niin hyvää kuulukaan. Tai sikäli kuuluu kyllä, että diagnostiikan tilanne on hyvä ja se TOIMII. MUTTA tän rouvan kierto nyt ei sitten osukaan nappiin klinikan aikataulujen kanssa. Näistä menkoistahan oli tarkoitus aloittaa sumuttelut, mutta nyt näyttääkin siltä, että hoito osuisi juuri viikolle 20, joka klinikalla on jo aivan täynnä ja niillä on sillä viikolla jo ennestään sovittuna yksi diagnostiikkahoito, joten eivät millään pysty tekemään toista pgd:tä samalla viikolla. Harmittaa aivan vietävästi!
Seuraavakaan kierto ei osu kohdalleen, koska todennäköisesti ollaan juuri silloin lomalla ulkomailla, ja sitä seuraavalla viikolla onkin sitten jo juhannus. Meillä on vielä niin, että ton diagnostiikan takia siirto on vasta kuuden päivän päästä punktiosta, joten sovittamista riittää aikatauluissa, ja nyt on tosi paljon rikkonaisia viikkoja tulossa. Joten erittäin todennäköisesti käy niin, että meidän hoito siirtyy kesätauon yli elokuulle! Ainoa toivo on, jos mun tämä kierto venähtää tosi pitkäksi tai jäisi superlyhyeksi, mutta toisaalta en tietysti sitäkään toivoisi.
Sain sentään käytyä klinikalla mittauttamassa FSH-arvoni, kun olen tässä vuosien aikana jo kerinnyt täti-ikään asti (edellinen hoitohan tehtiin 3 vuotta sitten, ja FSH oli mitattu joskus 2002 syksyllä), ja kierto on sen jälkeen vähän säännöllistynyt/lyhentynyt. Arvo oli 6,5, mikä kuulemma ei onneksi pitäisi aiheuttaa mitään ongelmia. Katsoinkin viitearvoista, että se arvo on aika nätisti juuri keskellä vaihteluväliä. Eli kaipa tässä sitten vielä aikaa on näitä hoitoja kahlata, kunhan nyt edes päästäisiin aloittamaan! Kiire silti tulee, kun edelleenkin toivotaan, ettei meidän elävien lasten määrä sentään jäisi ihan vain yhteen. Vaikka tietysti siitä yhdestäkin onnellinen olisi!
Huomenna lähdetään Keski-Eurooppaan pitkäksi viikonlopuksi, joten mä täällä hoitelen nyt tätä desinfiointipuolta joutessani oikein huolella. Saapahan munahautomon hämähäkinseitit ja pölypallot kyytiä!
Auringonkukka =)
Ihan kyynelet tuli silmään niitä lukiessani.
Tänäänpä käytiin sitten kaivelemassa poskiamme pumpulipuikolla. Oli kyllä aika hassua ja jännää tietysti samalla. Ja ihan ihmeellistä ajatella, että niitä meiän poskisoluja nyt juuri joku siellä labrassa pipetoi ja tutkii mikroskoopilla. =)
Jonkin verran aikaa vielä menee diagnostiikan kehittelyssä, joten tuskin tästä kierrosta päästään vielä hoitoa aloittamaan. Itse asiassa se sopiikin meille paljon paremmin, sillä työmatkat, pääsiäinen ja pari pientä lomareissuakin olisivat panneet aikataulun tosi tiukille ja turhaan kohottaneet verenpainetta hoidon aikana. Mutta jos kaikki menee hyvin, niin huhtikuussa saanen aloittaa zuihkauttelut ja toukokuussa pitäisi olla munimistouhut jo täydessä käynnissä. Sitä ennen onkin aikaa aloittaa pienoinen de-tox kuuri, tosin muutamia lomamatkoja on kyllä luvassa, joten taitaa kroppa saada pienen alkoholidesinfioinnin sitä ennen... no, siitä on sitten hyvä jatkaa!
UrkuHormoni, luulenpa että sut on tunnistettu! Arvaankohan oikein, että syy nicin vaihtoon on mm. se että joku toinen kirjoittelee tuolla toisella palstalla lähes identtisellä nimimerkillä... Mutta toi uusi niccisi taitaa nyt olla sen verran omaperäinen, että tuskinpa niin uudelleen tapahtuu! =D Hauska kuulla, että uuteen hoitoon olette jo päässeet, kävinkin jo tuolla 12-viikkolaisten ketjua vaklaamassa. Toivotaan, että poitsusta tulee isoveli piankin. bd
Winterangel, miten sulla menee nyt? Tekstistä päätellen vaikutat edelleen ulkomailla (ääkköset näytti puuttuvan). Toivottavasti kaikki on edelleen oikein mallillaan, sinullekin kun vaikeitakin kokemuksia on vuosien varrelle riittänyt.
Aurinkoista talvipäivää kaikille!
Auringonkukka =)
Olet kyllä uskomattoman, käsittämättömän vahva ihminen. Ja iloinen ja lämmin :)
Oikein taisit minut bongata, vaikka melkein kaima ei syy nikinvaihtoon ollutkaan. En tykännyt, kun minut tunnistettiin ja tänne mielellän tuulettelee tuntojaan - jos nyt ei ihan anonyymisti niin edes semianonyymisti... Niiden tosielämän ystävien korviin ei ihan kaikkea halua, varsinkin kun hoidoissa tuppaa nousemaan pintaan ne vähemmän ylevätkin tunteet: kateus ja katkeruus.
Hyvältä kuulostaa munahautomon desinfiointi ja auringossa lämmittely - tai rinteissä viiletys. Niillä eväillä taas jaksaa zuihkaus- ja piikkisulkeisia :)
Tehdään tätä " cambäkkiä" vähän samoihin aikoihin ;) KIITOS viestistä, jonka laitoit oman viestiketjuni jatkeeksi *halii*
Tuo teidän tilanne oli todella traaginen ja sitä EI voi olla muistamatta, vieläkin se herättää suunnatonta surua.
Ei voi kuin ihmetellä tuota sinun vahvuuttasi ja elämänmyönteisyyttäsi!!!! Olet uskomaton ihminen :) Kaikkien noiden vastoinkäymisten jälkeen olet taas tukevasti jaloillasi valmiina uuteen taistoon, ihanaaaaaaaaaa !!!!
Itse täällä olen ensimmäiselle neuvolakäynnille lähdössä..Piti kuudelta herätä vessakäynnille, kun 4 tuntiin ei saa rakkoaan tyhjennellä.Ottavat pissasta bakteerit...Pakkasin juuri Väestöliitosta saamani äitityskortin kassiini ja laitoinpa sinne myös pikkuisen ultrakuvat:)
Ihanaa kevään odotusta sulle...Täällä on nytte -20 pakkasta ja tuntuu, ettei kevät löydä tänne laisinkaan :)) Huiii !!!
Palaillaan taas!!
Halauksin:Je_Ni & " Hippu" rv 9+2
Tervetuloa mukaan!
Paljon olet kokenut, toivon sinulle plussasäteitä ja kaikkea hyvää:))))
Kun juttuasi luki, tuli mieleen taas se tosiasia, että ei pitäs ihan pienestä valittaa, eikä liikaa kaikkea toivoa, vähempikin riittää.
Hei kukkis, taalla mie edellen Lontoon pohjoispuolella liitelen. Lentoemannan hommia teen edelleen. Oma rakas taalla..joten elama alkaa pikkuhiljaa nayttamaan auringonsateita. Hoidot on hyvin tehonneet, nyt toistaiseksi viimeinen sytojakso kaynnissa. Peukut pystyyn etta saan pian puhtaat paperit. Vauva haaveet edelleen korkeat, mika parasta uusi mieheni, tai olemme me nyt pian vuoden paivat tallattu yhdessa, hyvaksyy sairauteni taydellisesti ja on valmis odottamaan meidan yhteista perhetta. Parin viikon paasta mekin lahdetaan pienelle lomalle Espanjaan. Joten kylla se loma kaikille hyvaa tekee. Nauti siekin lomasta, olet sen ansainnut. Auringonsateita kovasti paiviisi.
Wintteri
Ei ole montakaan päivää siitä, kun pohdin, että pitänee ruveta huutelemaan sua esille, kun ei ollut piiiitkään aikaan missään näkynyt. En vain tiennyt, mistä olisin ruvennut huutelemaan :) Hyvä siis, että löydyit!
Surullista, että äitisi ei sitten voittanutkaan omaa taisteluaan, vaikka välillä näyttikin jo niin lupaavalle; osanottoni! On varmasti ollut todella rankaa aikaa sinulle ja tietenkin koko perheelle. Miksi kummassa se onkin niin, että nuo ikävät asiat tahtovat aina kasautua...
Mielenkiintoiselta kuulostaa tämä teidän uusi hoitoprosessinne! Täällä ollaan jo valmiina peukut ja varpaat tanassa :) Ja varmasti hengessä mukana! Nyt on varmasti kaikki mahdollisuudet onnistua kunnialla loppuun saakka, näin toivomme ja täysillä!
Meillä arki rullailee uomissaan. Nuori herra on jo reilut 9kk ja pitää vanhempansa kiireisinä. Konttaa kovaa kyytiä koiran perässä ja kävelee sujuvasti puita pitkin. Säätää videoita ja tv:tä sekä syö mielellään sanomalehtipaperia :) Toiveena olisi päästä yhden alkion PASiin touko-kesäkuussa. (Eivät enää suostu siirtämään mulle kahta alkiota -enkä kyllä haluaisikaan- sen hankalan raskauteni vuoksi.)Ties vaikka sitten piinailtaisi samaan aikaan!
Mutta olipas tosiaan hienoa " nähdä" . Nyt pitää lopetella ja mennä pelastamaan makaronit hellalta ennen kuin tulevat vastaan.
halauksin tuulis
joka myös pohtii rakkaan nikkinsä vaihtamista, koska on tullut tunnistetuksi täällä oikeassa elämässä, nyyh
Ensi viikolla soittelen NKL:lle väliaikatietoja, missä mennään diagnostiikan kanssa ja miltä näyttää hoidon aloitus. Nyt kyllä kun luin muutaman pelottavan lehtiartikkelin lintuinfluenssasta alkoi vähän pelottaa, että epidemia iskee juuri kun päästään hoitoa aloittamaan. Työn puolesta kun viettelen muutenkin paljon aikaa lentokentillä, niin olisin taas vaihteeksi sopivasti vaaravyöhykkeessä. No, sitä on turha etukäteen murehtia.
Tosta mun väitetystä vahvuudesta ja elämänmyönteisyydestä *kiittää kohteliaisuuksista*, itselläni on ollut se onni, että kaikki nämä asiat ovat tapahtuneet pikkuhiljaa. Välissä on aina ollut ainakin jokunen viikko tai kuukausi prosessoida edellistä juttua, ennenkuin seuraavan kerran on matto taas vedetty jalkojen alta.
Toisaalta, kun paljon pahaa tapahtuu, tulee tunne, että on suorastaan PAKKO yrittää löytää kaikissa tilanteissa ne myönteiset puolet ja mahdollisuudet ja tarttua niihin, jotta pysyy itse kasassa ja jaksaa. Toki olen sitä itsekin monta kertaa miettinyt, että olenko jotenkin tyhmä ja naiivi kun en ehkä tunnu aina tajuavan miten kauheaa kaikki tapahtunut on. Mutta ajattelen niin, että kun tapahtuneita asioita kerran ei voi muuksi muuttaa, niin ne on vain pakko hyväksyä. Aina silti jostain se toivo ja taistelutahto heräävät vaikka kenties monen mielestä olisi jo järkevämpää luovuttaa. Toki omastakin mielestäni siltä joskus tuntuu, hetken. =) Mutta minä en vain jaksaisi elää tätä elämää ilman toivoa ja optimismia.
Joku on joskus sanonut, että läheisen menettämistä ja muita kriisejä on koko loppuelämä aikaa surra, joten kaikkea surua ei tarvitse jaksaa kärsiä juuri nyt. Sekin ajatus on osaltaan kantanut eteenpäin.
UrkuHormoni, seurailen tiiviisti hoitosi etenemistä! Munintahan näyttää sulla etenevän oikein mallikkaasti! =)
JeNi, halaus täältä! Täällä ainakin nyt kevätaurinko jo paistaa täydeltä terältä ja oikein huomaa kuinka säteet jo lämmittävät. Että eiköhän se kevät sinne teillekin päin jo pian ehdi!
Minniska, heipä hei! *huiskuttaa* Kiva tutustua ja onnea hoitoihin!
Ja Tuulis.. rakas vanha taistelijatoveri! *halaus* Kiitos osanotosta. Yllättävän hyvin tämä on mennyt ainakin toistaiseksi, päällimmäisenä vielä lähinnä helpotus siitä, ettei äidin tarvinnut pidempään kärsiä. Hirveä ikävä tietysti on ja se tulee konkreettiseksi aina kun jotakin tapahtuu. Esim. diagnostiikan etenemisestä olisin ennen ensimmäisenä soittanut ja raportoinut äidille. Ja miten onnelliseksi se uutinen olisikaan hänet tehnyt.
Mutta voi miten aika kiitääkään nopeaan, ' Kupla' kin on jo noin iso vesseli vaikka vastahan hän oli pieni vauva! PAS-suunnitelmat kuulostavat loistavilta! Mitenkäs paljon teille niitä alkioita jäikään pakkaseen...? Olis se kyllä hauskaa saada susta piinistely- ja varsinkin junamatkaseuraa! Paikkaliputhan meillä toki on jo varauksessa, eikös niin! Siitä vessan ja ravintolavaunun vierestä...
Auringonkukka, the novelist =)
Ihana kuulla, että elämä maistuu taas hyvältä. Toivon sydämestäni, että hoidot onnistuva ja saat puhtaat paperit pikapuoliin. Ihanalta ihmiseltä kuulostaa tuo uusi miehesi joten eiköhän se perhekin nurkan takana ole odottamassa, sitten kun aika on kypsä!
Paljon auringonsäteitä päiviisi!
Auringonkukka =)
Helou helou! Nyt tulevalla viikollako saat lisätietoja hoitojen alkamisesta? Tulehan sitten ilmoittelemaan, niin tietää, milloin voi aloittaa tehopeukutuksen :) Mullekin pitäisi alkuviikolla tulla aika PASin suunnittelukäynnille, iiks. Ensinhän mulle pitää saada jonkinmoinen kierto ja sitten ilmeisesti estrogeenilisillä rakennellaan limistä. Kovin paljon en uskalla toiveita ladata tähän hoitomuotoon, sillä alkioita on pakkasessa vain kaksi. (jos jaksan muistaa, ovat nelisoluinen ja viisisoluinen ja jotain 1-2 luokkaa) Edellisellä kerrallahan molemmat pakastealkiot kuukahtivat eikä siirtoon saakka päästy. Sitä en enää muista, millaisia olivat soluiltaan ja laadultaan. En myöskään tiedä, miten huurunenät on pakkaseen laitettu eli pitääkö molemmat sulattaa, vaikka vain yhden siirtäisi. No, katellaan...
Tuli muuten mieleen, että ennen sitä kuplan syntymiseen johtanutta hoitoa mä taisin elää hyvinkin epäterveellisesti, hmmm Olin sinä kesänä pitkällä etelän reissulla ja viinimaan antimistahan piti nauttia...Kävin ties missä riennoissa, kärsin piikittelyn aikana elämäni hirveimmän mahataudin, jolloin elin viikon lähes pelkällä mustikkasopalla, sain punktiossa vuodon ja hematooman vatsaonteloon ja kaiken kruunasi sitten hyperi...Ja piinailunkin aikana tuli jokunen punkkulasillinen lipitettyä :) Ainut järkevä apukeino taisi olla about kolmen kuukauden kuuri foolihappoa ja multitabs 2+:ssaa. Niitä kävin ostamassa nytkin, kaikki keinot käyttöön.
Muuten mulla on ollut tässä aika dramaattinen viikko. Osuin onnettomuuspaikalle, näin siis koko tapahtuman ja jäin paikalle tekemään sen mitä siinä nyt enää tehtävissä oli :( Uhri menehtyi ja nyt olen sitten ollut poliisin kuultavana pariin kertaan. Ensi viikolla menen vielä poliisien kanssa tapahtumapaikalle näyttämään, missä ja mitä mielestäni tapahtui. Kävin keskustelemassa kriisityöntekijänkin kanssa ja ihan hyvä käynti oli. Ei tämä ammatti kuitenkaan kaikelta suojaa...Itse en olisi edes tajunnut sinne mennä, mutta poliisit onneksi kehottivat. Mutta ihan hyvä, että tuon PASin suunnittelu varmaan alkaa tässä hyvinkin lähiaikoina, niin saa muutakin ajateltavaa.
Jeps, palataanhan taasen! Tulen joko tuuliksena tai sitten uudella henkilöllisyydellä ;)
halauksin toveri tuulis
Eli eilen kotiuduin Lapin-reissulta. Ilmatkin tällä kertaa suosivat ja onneksi tuli hiihdettyäkin, sekä murtsikkaa että alamäkeä. Ja tietysti tanssittua pöydillä after-skissä, joten nyt olo on oikein miellyttävä ja rentoutunut! =)
Voi Tuulis! Hui mikä kokemus sulla! Varmastikin kannattaa ottaa kriisiapu vastaan tuossa tilanteessa. Entäs onko PAS-aikataulusta uutta? Teidän huurunenut kuulostavat oikein mallikkailta yksilöiltä! Toivotaan, että sulatus menee tällä kertaa hienosti ja siirto onnistuu. Alkioiden sulatuksen kestohan voi vaihdella ihan hoidosta toiseen, joten edellisen kerran perusteella ei toivoa kannata heittää kaivoon. Tälläkin taholla on jo Multitabs2+ -purkit kaivettu naftaliinista.
UrkuHormoni ja Kaisa Alkio! Tarraliimaa, jeesusteippiä ja kunnon taltta ja vasara ja tietysti niitä plussasäteitä!!! Olen seuraillut teidän hoitopinoa ja nythän näyttää oikein hyvältä! Ja eikös teillä viimeksikin plussa tullut nimenomaan tuoresiirrosta? bdbdbdbdbdbdbdbdbd
Omasta navasta pikapikaa sen verran että viime viikolla pistin miehen soittelemaan klinikalle, kun omilta kiireiltä en oikeaan aikaan ehtinyt. Vielä ei ollut NKL:llä valmista (kuten oletettavaa olikin), joten soittelen sinne uudelleen tällä viikolla, kun Ferrari kurvaa tilanteisiin. Joten jatkoa seuraa...
Palaillaan!
Auringonkukka =)
Paljon on sinullekin ehtinyt tapahtua, harmi että kaikki asiat elämässä ei ole vaan niin mukavia. Menetykset tuntuu välillä vievän pohjan kaikelta, mutta hienoa kuulla että olet kasannut voimasi ja jaksat katsoa reippain mielin eteenpäin, niin sitä pitää.
Tsemppiä tuleviin hoitoihin !
sinun nikkisi ja traagisen tarinasi. Kyllä voi elämä potkia päähän! Ihanaa nyt kuulla että olette saaneet/löytäneet uutta toivoa. Sydämeni pohjasta kaikkea hyvää ja tsemppiä kevääseen! Olet uskomattoman vahva ihminen!
Ihanaa kuulla, että olet matkalla kohti uusia haasteita taas :) Oon useasti miettinyt, mitä sulle kuuluu. Jep, ja et kärsi dementiasta, vaikka et tunnista nikkiäni ;D Jouduin vaihtamaan sen tähän ovelaan salanimeen, mutta wanhoja palstatuttuja ollaan :)
Uudella kierroksella ollaan mekin, IVF pitkällä kaavalla on meneillään sumutteluvaiheessa. Ensi viikolla 0-ultra ja toivon mukaan sitten alkaa tositoimet piikkisulkeisineen.
Toivon sydämestäni teille onnistumista ja sitä kaikkein onnellisinta lopputulosta [color=red]♥ [/color]Mutta ensi alkuun nyt tsempit alkavaan hoitoon ja lämpöisiä ajatuksia!
Toivon teille koko sydämestäni että saatte syliinne täytettä mitä pikimmiten!
Ilmoittelehan sitten milloin pitää nostaa ukkovarpaat pystyyn hoidon onnistumisen puolesta.
Toivottelee ystäväsi Hetula.
Rakas Auringonkukka, muistan lukeneeni viestejasi joitakin aikoja sitten ja nyt kyyneleet silmissani. En osaa sano mitaan, ojennan vain kateni ja rutistan lampimasti.
Olet vahva nainen, elama on valilla enemman kuin kivikkoista mutta kaikkien niiden kivien takaa loytyy aurinko ja aivan kuten nimimerkkisi, kukka joka kohoaa kohti aurinkoa. Toivon sinulle kaikkea hyvaa ja paljon aurinkoisia paivia. Varjele muistoja ja rakenna uusia. Olet ajatuksissani.
Talvienkeli
Tulinpas kurkkimaan uutisiasi taasen :) Desinfiointireissu kuulosti hyvälle; siitä se alkaa!
Sen verran on uutta kerrottavaa, että sain ajan lapsettomuuspolille ensi maanantaiksi. Tulikin tosi nopeasti, en pane pahakseni. Sain myös kaivetuksi esille edellisen hoitokerran paperit. Siinäpä ei nyt lukenutkaan, minkälaiset alkiot jäivät pakastukseen. (edelliset tuhoutuneet olivat 3s ja 4s kakkoset) Mutta veikkaanpa, että aika samanlaisia ovat nämäkin, sillä kupla sai alkunsa toisesta 4s kakkosesta. Jos nyt oikein muistan, niin puhuivat silloin, että solut olivat tasalaatuisia.
Eipä tässä nyt muuta. Popsitaanhan me multitabsia ja odotetaan kevättä :) Palailen sitten vkon kuluttua kertomaan taas uusimmat.