Muita suurperheestä haaveilijoita?
Ihan varovasti ilmoittaudun minäkin vauvakuumeilijaksi...... Vaikka eihän tässä näin pitänytkään käydä.. Ensin ajattelin, että yksi lapsi olisi meille se sopiva luku. Synnytys oli hankala ja vauvavaihe varsinkin mutta aika kultasi muistot ja jo kaksi vuotta esikoisen jälkeen syntyi pikku-kakkonen. Tässä vaiheessa ajattelimme miehen kanssa, että nyt on perhe koossa, vaan niin teki vauvakuume tepposensa ja kuopus syntyi isosisarusten ollessa 6- ja 4-vuotiaita. Nyt on vauvamme täyttänyt kolme vuotta ja elämme varsin kiireistä ja onnellista elämää. Mutta apua! Nyt iski taas vauvakuume, eikä mikään lievennä sitä, ei vaikka järki sanoo, että tässä ei ole mitään järkeä! ;) Nyt mietin, että uskaltaisinko vielä alkaa siihen (ihanaan ja ihmeelliseen) vauvarumbaan! Gyne aikakin on varattu jo kierukan poistoa varten joten menoa tämä taitaa olla. Nyt tarvitaan vertaistukea! Löytyisikö täältä muita suurperheellisiä?
Kommentit (13)
Minullakin on taas vauvakuume herännyt, vaikka tuo pienimmäinen on vasta reilu puolivuosikas. Ei kyllä tarvitse vielä raskautuvansa 'pelätä' sillä imetyksen takia on hormonitoiminta ihan jäissä, mutta jos vaikka jo keväällä...? Ja viisi pientä meillä on, kuudetta siis kuumeillaan! B-)
minäkin haaveilen jo uudesta vauvasta.Meillä on ennestään tytöt 3v9kk,2v8kk,1v7.5kk ja poika 5kk ja uusi vauva oisi enemmän kuin tervetullut jo tänne meille.Sitä haluaa minun lisäksi tytöt sekä mieskin on jo suostunut että ruvetaan yrittämään ja saas nähä kuinka nopeesti tällä kertaa tärppää!!
En ole vielä paljon kuumeilijoissa roikkunut. Toukokuinen yllätysvauvamme meni kesken viikolla 9 ja siitä vasta toipumassa. Haaveilemme vauvasta, mutta pelottaa miten käy... Viides olisi haaveissa, tätä ennen tytöt -98 ja -00 sekä pojat -03 ja -06. En ole vielä rohjennut ilmoittautua mihinkään ryhmään. Suurperheellisten listaa ei tällä puolella näkynyt, sellaiselle tuntisin kuuluvani. Toivon teille kaikille pikaista plussaa!!!
Meillä tosiaan on viisi lasta, vanhin kuuden vanhha ja nuorin puolivuosikas. En silti osaa ajatella, että meillä suurperhe olisi. Vauvakuume nostaa taas päätään, saa nähdä koska hormonitoiminta käynnistyy, meneekö kokonaan ensi vuoden puolelle...?
neljättä kuumeillaan, ja vanhemmat lapset ovat -01,-05,-06 syntyneitä.
Kierukan poistoa odottelen ja sitten yritys pääsee käyntiin!
Ja nyt tuntuu että tämä kuumeilu on kovinta mitä ollut ikinä! Mulla on niin ikävä kaikkea raskauteen ja synnytykseen ja vauva-arkeen liittyvää.
Eikä ainakaan tuttavien vauva uutiset helpota yhtään..
äitix3 kullanmurua
meillä on lapset 00, 02, 03 ja 06 ja vannoin että nelonen oli viimeinen ja myin pois kaikki mammavaatteet, vauvatavarat, vaatteet kaikki. ja ny olen viimeisen puoli vuota kärsinyt kasvavasta kuumeesta. Mies ei enää haluaisi, mutta tiedän kyllä että saisin hänet puhuttua yhteen vielä.. toisaalta mietin että oikeasti järkevä ratkaisu kaikkien asioiden kannalta olisi vaan antaa kuumeen olla, tekemättä asialle mitään. talous, aika, siivous, kaikki asiat mietityttää. ja silti minä niin kaipaan mahaa, kaikkea, vauvaa. ja isommatkin ovat jo sen verran omatoimisia että eniten vaatii meidn 2v ja 5v isoveli. Ja miten viihdyn kotona aina vaan ja toisaalta taas se helpottaisi kun eka menee kolmoselle, toka ekalle ja kolmas eskariin niin olisin syksyllä kotona vaikka siis jos ei vauvaa tulisikaan helposti niin sitten taas olisi vuoden päästä paluu töihin edessä. en tiedä, jahkailua, pähkäilyä... ympäristö on sitä mieltä että ei enempää ja tiedän että ihan itse elän omaa elämääni joten päätös on minun ja miehen yms yms. Miten tämä voi olla niin vaikeaa ???? =)
Mutta te jotka haaveilette viidennestä tai te joilla on jo viisi niin miten se arki muuttuu? Miten riittää rahat, hermot aika muille sisaruksille, onko koti aina ihan pommin jäljiltä, miten itse jaksatte????? Hirveä määrä kysymyksiä =) ensimmäiset kolme me vain kovasti meille halusimme, neljättä jo kovasti mietittiin ja harkittiin ja plussakin oli shokki vaikka ei todellakaan yllätys tai vahinko. entäs sitten viides???? Olen ikionnellinen että nelosen saimme, aivan ihana pakkaus tuo on ja kyllä olisi perheemme tyhjä jos ei häntä olisi komentelemassa. Mutta nyt alkaisi taas päästä vähän helmpommalla kun on tosiaan jo kaksi, että taasko sitä alkaisi alusta. Kun kuitenkin viimeiset 8 vuotta on talossa ollut jonkuikäinen vauva.
kauheaa pähkimistä ja onko se niin että jos näin kovin mietityttää niin pitäisi tajuta antaa olla????? miten sen vauvakuumeen sammuttaa?????
t.ikuinen kuumeilija tuisku
Tuossa jo ylempänä kertoilinkin itsestäni, sinulla varsin samanikäisiä lapsia kuin meillä. Olemmekohan törmäilleet täällä virtuaalisesti ennenkin?
Nuo kaikki kysymykset ovat kuin itse kirjoittamiani! Meillä tosin vauva-arkea pyöritetty jo vuodesta -98! Mutta vaikka kuinka sitä järkeistää ja yrittää karistaa vauvakuumetta, niin lopulta sitä ei voi enää kieltää tai kääntää pois päältä. Itse mietin ihan samalla tavalla, että olemmeko me aivan hulluja?! Puhumattakaan lähipiiristä. Mutta lapset, varsinkin isoimmat ovat kyselleet, että voisiko meille vielä tulla vauva? En todellakaan tiedä, miten vauvakuumeen saisi sammutettua. Lainaamalla jonkun toisen vauvaa vuorokaudeksi?! Sekin kyllä saattaisi vain pahentaa asiaa...
Niinkuin itsekin kerroit, lapsesi ovat jo varsin isoja ja voisin kuvitella, että ainakin vanhin voisi olla jo ihan avuksikin helpoissa kotitöissä? Meillä on kaksi kouluikäistä tyttöä, joiden kanssa olen tehnyt diilin: heidän tehtäviinsä kuuluu (paitsi oman huoneen siistinä pitäminen) myös yhteisten tilojen järjestelytyöt joka päivä koulun jälkeen, sekä astianpesukoneen tyhjennys. Mieti, miten voisit delgoida edes osan tehtävistäsi muille perheenjäsenille, pientä korvausta vastaan tietenkin.
Meillä tytöt saavat 2e viikkorahaa perjantaisin ja kolmanneksi vanhin eli 5v poika saa euron kun pitää oman huoneensa (jossa asustaa myös pikkuveli, vajaat 2v) järjestyksessä. Lisäksi mies on luvannut, että jos flaksi käy ja viides tulee, hän ottaa osan iltarutiineista itselleen sekä aamuisin puuron keittämisen. Viikonloppuisin mies muutenkin kokkailee paljon, joten minulle jää arkiruoan laittaminen (olemme töissä molemmat, pojat hoidossa).
Meillä tosiaan on jo viisi pientä, kuudetta vakavasti mietimme. Viidennen tulo ei mielestäni vaikuttanut oikeastaan mitenkään, tosin paljon tekee myös se, että kolmonen ja nelonen ovat kaksoset, joten yhden vauvan odottaminen ja hoitaminen tuntui jopa laittoman helpolta! Talouteenkaan en ole huomannut vaikuttavan millään tavalla, olipa lapsia neljä tahi viisi.
Meillä on tapana laittaa paikat kuntoon sitä mukaa kun niitä sotketaan, eli mitään kaaosta eri pääse syntymään vaikka koiriakin talossa on useita, kissoista nyt puhumattakaan. Koska tahansa kelpaa vieraan pirttiin astua. :) Lapset, vaikka pieniä ovatkin, tekevät oman osansa eli 6- ja 5-vuotiaan imuroivat kammarinsa joissa toisessa nukkuvat tytöt, toisessa pojat. Lapset myös itse siivoavat jälkensä.
Meillä isäntä näyttää kuutoselle vihreää valoa.
niin siis meillä myös isoimmat kyselee että eikö meille voisi yksi poikavauva vielä tulla =)
on niin monta plussaa asian puolesta ja yhtä lailla miinuksia, että en tiedä mikä ratkaisu tulee olemaan, joku ihan varmasti ja vaihtoehtoja on kaksi, tai ehkä kolme =) vauvaa ei enää tule meille, vauva toivotaan tulevaksi tai se tulee yllärinä, "vahinkona" =) toisaalta voi kun voisi olla asiaa pähkäilemättä yhtään enää, ärsyttää välillä tämä rasittava eipäsjuupas meininki omassa päässä =) kyseessä on kuitenkin iso asia, kokonainen lapsi =) monta vuotta, monta asiaa, monta iloa, monta ihanuutta... ja joskus todella ärsyttää tämä että suurperheet on jotenkin "outoja" ja mumminikin tuossa tokaisi tänään että älä nyt enää yhtään, unohda ja hoida nyt nämäkin, sulla on niin paljon työtä näissä neljässäkin. Ihmettelin sitten ihan ääneen hänelle, että vaikka nyt olisinkin tässä suvussa ainoa joka haluaa useamman lapsen niin olenko silti jotenkin outo, viallinen? Eikös lapset kuitenkin ole ihania ja luonnollisia. Olisi kamala asua jossain lapsisäännöstellyssä maassa jossa saisi tehdä vain tietyn määrän. en tiedä, asia se ei tästä selkiydy millään ja meillä kun ovat neljä edellistä tulleet liiankin helposti, ikinä ei ole mitään ongelmia ollut (pari lievää raskausmyrkytystä) niin pelottaa että miten muka kaikki voisi jälleen kerran mennä hyvin ja jos ei mene, miten sen kestää. niin siis kun lapset ovat helpolla tulleet niin ei oikein uskalla jättää asiaa jonkun muun päätettäväksi ja katsoa että miten käy, ennenkuin on ihan varma että sen oikeasti, oikeasti, oikeasti molemmat haluavat. mutta oikeasti, enkö enää ikinä tule olemaan raskaana??? =(((
Voi aaaaargh.
tuisku jonka pää ei selkene ei
Meillä lapset 1v10kk,4v,5v,11v ja 13v,eli 5 lasta.Nyt sitten meinaa vauvakuumeetta pukata:)
Suvussamme ei muita suurperheellisiä ole joten olemme tämmönen poikkeava perhe...
Kirjotin jo jotain aikasemmin kun luin sinun kirjotuksesi äsken.Meillä myös mietitään josko yritettäs sitä 6 lasta.Ei meilläkään talo ole mitenkään kaoottisessa sekamelskassa vaan mielestäni ihan normaalin asumisen jäljet.Illalla keräilen lasten leluja sitten paremmin paikoilleen.en ota asiasta paineita:)
Meilläkin pyörii 2 koiraa ja kissakin tässä.
olisi kiva jos joku laittaisi suurperheellisille jonkinlaisen oman pinon /palstan pystyyn,olisi kiva vaihtaa ajatuksia ja jos meistä vielä osa rohkenee pientä nyyttiä yrittämään:)
vastasin TouhuToukalle äsken.
en oikein aina tajua miten tämä homma toimii..
Voi kyllähän meitä löytyy! :)
Jos oikein laskin niin neljättä olisitte kuumeilemassa, vai laskinko oikein?! Jos näin on niin pomppaa (jos kiinnostaa) tuonne NELIAPILOIDEN porukkaan vaan mukaan! Olet oikein tervetullut! Siellä meitä on (tällä hetkellä vain muutama kevään plussa-aallon vuoksi) muitakin neljännestä lapsesta haaveilevia, jotka eivät kuitenkaan miellä itteään ihan suurperheellisiksi, vaikka meidät kolmilapsiset perheet niiksi taidetaan lukeakin täällä Suomessa! :DD
Eli jos seura kiinnostaa niin sydämellisesti tervetuloa meidän Neliapiloiden porukkaan mukaan turisemaan niitä näitä ja tietty kuumeilemaan siitä ihku ihanasta vauvasta no4!
nani kera poikien