Mitä minun pitäisi tehdä...
Minä järkevä aikuinen ihminen, itkun ja tyyneyden rajamailla.. En tiedä mitä minun pitäisi elämälle antaa, mitä maailmalle luvata??Luvata olla parempi ihminen? Luvata olla tehokkaampi, parempi, ihanampi, kultaisempi? Antaa rasvaprosentin nousta ennestään? Antaa painon nousta? Toimisko sitten kaikki hormonit niinku pitäS? Vaikks lääkärin mukaan se ei oo siit kiinni..Mä olen kuulema ihan hyvä näin, ei vaan munasarjat toimi ja sillä siisti. Pitäskö vaa antaa elämän mennä urallaan, luovuttaa ja uskoa että tää on mun kohtalo--ei elämää mun kohdussa, ei niitä tunteita, ei odotusta..
Anteeksi, tajusin taas mitä en voi saada, ja tuli iso ikävä ja pakko kirjoittaa...
Kommentit (2)
Olen monta kertaa ajatellut niin kuin sinä. Että voisiko onnistaa, jos olisin parempi ihminen jne...Ja miten epäoikeudenmukaista kaikki on. Olen todella rypenyt monta kertaa, mutta aina jotenkin sitä vaan on noustu. Minua on auttanut se, että yritän ajatella muita asioita, nähdä ystäviä, käydä leffassa, bilettää jne. Ja toiseksi se auttaa, että jaksan uskoa, että jollain lailla se vauva ennemmin tai myöhemmin tulee. Olen siis valmis menemään niin pitkälle kuin vaaditaan. Olisin valmis adoptoimaankin, mutta se ei taida olla meille vain mahdollista. Olisin valmis käyttämään luovutettuja munasoluja tai " kohdunvuokrausta" . Ja kun nyt ollaan vasta alkutiellä eli insseissä en meinaa lopettaa uskomista.Luotan jotenkin lääketieteeseen, ehkä naivisti, mutta se auttaa minua.
HALEJA SINULLE!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
... kunpa olisikin jotain, mitä voisi tehdä ja tietää, että se varmasti auttaa! Mutta ei, tämän asian kanssa on vain elettävä epävarmuudessa. Ja toivottava niin kauan kun voi, ja sitten hyväksyttävä se kohtalo jos niin on.
Älä pyydä ' valitusta' anteeksi, täältä löytyy meitä muitakin jotka ymmärtävät ja kyllä se toivottomuus itse kullekin aina välillä iskee päälle.
Jaksamista!