3-vuotias ja vauva, uusi koti jossa 2-kerrosta, vinkkejä rappusissa kulkemiseen kaivataan..
Muutimme viikko sitten uuteen kotiin, joka on 2-kerroksinen, asuimme ennen kerrostalossa joten 3-vuotiaallamme ei ole pahemmin kokemusta rappusissa kulkemisesta. Tänä aamuna mieheni kompastui rapuissa alas mennessään ja myöhemmin päivällä 3-v kaatui ja löi päänsä. Onneksi kummallekkaan ei käynyt pahasti mutta pelästyin kyllä sen verran että olen nyt ihan säikky jos tyttö on menossa kerroksesta toiseen. Lapsiportti on hommattava heti ensi tilassa, nukumme yläkerrassa ja en halua edes kuvitella kun hän unissaan lähtee hortoilemaan rappusiin.
Miten tähän voi tottua, olen ihan ihmeissäni että on näin hankalaa tämä kahdessa tasossa asuminen. Tavaratkin on aina eri kerroksessa kun pitäisi ja joudun vahtimaan kuin haukka että lapset eivät rappusiin mene yksin. Vauva ei vielä pääse, mutta eipä kauan kestä kun konttaa jo..
Miten muut kahdessa tasossa asuvat ovat nämä asiat ratkaisseet? Oppivatko lapset kulkemaan rappusissa? Onko teillä vinkkejä minkälainen lapsiportti olisi paras?
Kommentit (15)
Meillä vuosi asuttu 2 kerroksisessa.
Tyttäremme oli 2 vuotias kun muutimme tähän ja hän on pudonnut portaat 4 kertaa, tullut kokonaan alas kierien. 3 kertaa silloin alkuun ja viime viikolla kerran. Joka kerta tullut mustelmia ja kolhuja =(
Meillä on portit sekä ala että yläkerrassa. Ja nyt meidän 1 vuotias on alkanut saamaan hakasen alakerran portista auki. Saa olla kokoajan silmä tarkkana.
Myös itse olen kerran horjahtanut ja 5 vuotias poikammekin on kerran puodonnut.
Mä inhoan noita portaita :(
Jos tulee mahdollisuus muuttaa niin emme ikinä enää 2 kerroksiseen muuta kun lapsiakin olemme ajatelleet lisää tehdä.
Ja muutenkin inhottaa tavaroiden ja pyykin ym roudaaminen kerroksesta toiseen.
portaissa turvauria tai liukuesteitä? Meillä on urat ja on olleet tosi hyvät. 2- vuotias osaa jo kulkea itse portaita molempiin suuntiin eikä kukaan ole vielä koskaan kaatunut tai pudonnut. Molemmissa päissä on sivuun taittuvat Westwoodin portit mutta ei enää niitä pidetä kiinni muutakuin yöllä yläkerrassa taapero lähde unissaan harhailemaan. Itse tykkään 2-kerroksisesta talosta eikä portaissa ole ollut mitään ongelmaa. Jos joskus tulee vauva vielä taloon niin sitten varmaan jo esikoinen osaa käyttää portteja, nyt ei vielä osaa niitä itse avata kun niitä pitää nostaa ylöspäin, ei siis ole mitään hakoja tms.
Sanna
Me muutimme keväällä kaksikerroksiseen, isompi lapsista oli silloin 3v7kk ja pienempi 1v3kk. Pienempi oppi varsin nopeasti nousemaan portaat ylös itse, kesän lopulla kulki jo portaat itse alas eli n 1v6kk:n iässä. Portit meillä on, mutta kiinni ne eivät ole olleet sen jälkeen, kun pienempi alkoi kulkea portaita hyvin. Meilläkin on makuuhuoneet ylhäällä, joten yöksi laitan yläkerran portin aina kiinni, salpaa siinä ei tällä hetkellä ole, mutta on jonkinlaisena esteenä, jos isompi lähtee yöllä unisena kävelemään. Pienempi on vielä pinnasängyssä.
Tavaroiden suhteen kannattaa ennakoida niin paljon kuin pystyy eli sanonta: " vie mennessä, tuo tullessa" toimii kaksikerroksisessa täysin. Hyvin harvoin menen yläkertaan viemättä jotain sinne kuuluvaa mukanani. Kyllähän se välissä rasittaa ja varmaan parin kuukauden päästä kiroilen portaita kovasti, kun tämä maha tästä vielää kasvaa (rv20+), pienempi nimittäin haluaa usein kantopalvelua ylös ja alas, vaikka portaat hyvin kulkeekin.
Meillä on portaissa urat. Liukkailla sukilla nekään eivät ole riittävät. Kaiteesta kannattaa lapset opettaa pitämään aina kiinni. Varovaisuutta kannattaa lapsille opettaa, meillä portaissa ei saa leikkiä eikä portaisiin saa heittää mitään, jotta ei kompastuisi. Itsellä on jäänyt mieleen lehtijuttu vuosien takaa, jolloin perheen äiti oli kantanut lakanapyykkiä portaita alas, kompastui siihen pyykkiin ja halvaantui.
http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=9019527&p=&mpage=1&tmode=…
Meillä ei ole kaaduttu. Portaissa on urat.
Meillä oli samanlainen tilanne muutama vuosi sitten, kun muutimme uuteen kotiin. Meillä oli aluksi portit sekä alakerrassa että yläkerrassa, nykyään vain yläkerrassa. Yläkerran portti on yöllä kiinni, koska kuopuksella (4 v.) on tapana kuljeskella öisin. Kuopus on kerran tullut muutaman rapun " peppumäkeä" alas ja satuttanut itsensä. Jonkinlaiset liukuesteet ovat välttämättömät, samoin pyöristetyt askelman reunat.
Meillä portit tulivat porrasasennuksen mukana. Rappusiin sopiva portti on sellainen, joka nousee ylös " haitariksi" ja kääntyy sivulle portaisiin päin eli auki ollessaan ei ole tiellä. Ainakin Briolla on tällaisia portteja. Kiinnittäessä porttia kannattaa kokeilla, että on tarpeeksi tukeva, kun vauva nousee seisomaan porttia vasten.
Aika aikaisessa vaiheessa jotkut ovat uskaltaneet portit ottaa pois. Toki se riippuu ihan lapsesta. Meillä alakerran portti otettiin pois käytöstä vähän ennen kuin kuopus täytti 3 vuotta. Esikoinen on rauhallinen ja kävellyt aina nätisti portaissa. Kuopus on riehakkaampi ja kokeilunhaluisempi. Meillä on selvät säännöt että rappusissa ei leikitä, ei lasketa peppumäkeä eikä kanneta painavia tavaroita. Tavarankantokielto tuntuu olevan erittäin hankala muistaa. Mutta jos syli on täynnä tavaroita (esim. iso junaratapalikkalaatikko, niin kaatumisvaara on suuri).
Me otettiin portit pois heti kun esikoinen oppi kävelemään kunnolla portaissa eli 1.3kk. Mun mielipide on, että kaikki kielletty kiinnostaa, joten nyt kun portaat ei ole kiellettyä aluetta, niin ei niiden kanssa tule ongelmia. Ylöspäin meno on helppoa, jopa ei kävelevälle. Lapsi oppi nopeasti ilmoittamaan haluavansa alas, joilloin käyn auttamassa kädestä tai väsyneenä sylissä. Kerran lapsi on testannut painovoimaa ja hyppäsi portailta alas. Olin ihan varma että sattuu, mutta onneksi tuli vain mustelma. Oppi onneksi kerrasta;) Ei kannata opettaa lapsia pelkäämään portaita, vaan opettaa rauhallista liikkumista. Huolehdi kunnon liukuesteistä, niin pärjäätte varmasti. Raskainta oli kun odotin kuopusta ja jouduin kantamaan esikoista, silloin polvet kiukutteli ja pelkäsin että jalat menee alta (ei mennyt). Me ei olla pidetty yölläkään portteja kiinni, sillä vaeltelevat lapset on kyllä aina löytäneet tiensä meidän huoneeseen. En oikein osaa tuollaista edes pelätä.
...vielä ei kukaan ole portaissa tippunut. Portaat on sellaset, et ne kääntyy yläpäästä. Itse en alunperin sellaisia ajatellut, mutta talon piirtäjä sanoi, että ne on turvallisemmat. Meilä on turvaurat portaissa, hyvät käsikaiteet, lapsille sukat, jotka eivät ole täysin keinokuituiset ja pehmeä matto alas siltä varalta, jos joku sattuu putoamaan. Portteja ei vielä olla hankittu, mutta tulevan vauvan varalle hankitaan. Tosin portaat saa " oven taakse" , portit ei ole pakollisia. Nuorin lapsi oli muuttaessa n. 2 ja puol vuotta.
Isomman osalta sanoisin, että harjoitus hoitaa homman varmaan aika pian, mutta vauvaa varten portteja varmasti tarvitaan.
Me muutimme portailla varustettuun asuntoon kun esikoinen oli reilut 2 v emmekä silloin edes ajatelleet porttien hankkimista. Tosin aikaisemmin kerrostalossa muksu oli aika paljon kiivennyt rappukäytävän portaita ja nykyisen asuntomme portaat ovat kohtalaisen helpot (puolitoistakerroksinen eli asunto kolmessa tasossa, joiden väli aina puoli kerrosta) ja lisäksi lapsi on yleisesti varovainen kaiken kiipeämisen suhteen. Vauvan takia portit hommattiin, mutta niiden sulkeminen lopetettiin jo joskus 10 kk iässä, kun lapsi vihdoin oppi peruuttamaan. Mielestäni oli parempi päästää hänet siinä vaiheessa portaisiin kuin odottaa kävelyä, jolloin olisi ollut varmaan vaikeampi houkutella kiipeämään konttaamalla ja varsinkin konttaamaan peruuttamalla alaspäin. Sitten pitää porttiasiaa katsoa uudelleen jos lapsi (nyt 1v 3kk ja isoveljeään kovempi kiipeilemään ja uhkarohkeampi) alkaa temppuilemaan portaissa. Toisaalta portit tuntuvat mielestäni jopa vaarallisilta siinä vaiheessa, kun lapset kiipeävät portaita sujuvasti: pelkään että muksut menisivät portaisiin joka tapauksessa - jos ei suoraan pääse, niin aina sitä jonkun tempun keksisi, jolla portista pääsisi yli... Yöhortoilujen yms. vahingossa portaisiin joutumisen estäminen on sitten asia erikseen.
Heti muuton jälkeen tuntui siltä, että tavarat ovat aina väärässä kerroksessa ja muutenkin kipuaminen rasitti, mutta hyvin pian siihen tottui vaikka itselläni maha silloin kasvoi kovaa vauhtia.
Siitä olen tarkkana, että portaissa ei saa olla yhtään mitään tavaraa. Ja aina välillä joutuu muksuja muistuttamaan siitä, miten portaissa pitää liikkua.
Meillä kyllä on onneksi turvalliset portaat (= ei kierre) ja välitasanne, joten vaikka kompastuisikin, niin ei putoa alas asti. Lapset ovat oppineet kulkemaan rapuissa n. 2-vuotiaana. Meillä on molemmissa kerroksissa pyykkikorit ja päivittäiseen siivoukseen tarvittavat välineet. Alakerran tavaroita ei yleensä tuoda ylös ja päinvastoin. Ainoa, mitä kuljetan säännöllisesti portaissa, on puhtaat pyykit /likapyykkikori, mutta sitä ei tarvitse tehdä kuin max.kerran päivässä. Jos on jotain vietävää ylös tai alas, niin jätän portaiden juureen odottamaan seuraavaa kyytiä. Kännykkää pidän siinä kerroksessa, missä eniten oleilen. Joskus joutuu kyllä kännykän perässä juoksemaan, mutta minusta se on vain kuntoilua!
Me muutettiin 2-kerroksiseen taloon, kun esikoinen 2,5v ja kuopus 6 kk. Ikean turvaportit toimivat hyvin, lukko niin jäykkä, ettei isompi " tekniikan ihmelapsi" saanut niitä auki. Portaat on jyrkät ja kiertävät 180´, mutta tuntui että kuopus oppi konttaamaan ne nätisti ylös heti kun oppi kävelemään. Siihen asti kannoin pienempää ja isompi tuli itse ylös ja alas, niin että varmistin alapuolella. Pariin otteeseen horjahti jalkoihini, muttei päässyt putoamaan sen pidemmälle. Portaissa oli liukuesteet ja lapsille oma kaide matalalla, niin että saivat hyvän otteen. Tavaroita heiteltiin meillä porraskuilua pitkin, jos toinen oli ylhäällä, kätevää=) Eniten minua kyllä kans rassasi se, että tavarat oli aina väärässä kerroksessa, joten vessaharjoja, vaippoja ym. oli tuplat. Nyt asutaan 1 kerroksessa ja on kyllä minusta helpompi...vaikka toisaalta oli kiva, kun yläkerran sai jättää huoleti sikinsokin vieraiden tullessa. Nyt ne mokomat aina kiertävät koko talon;) Toiset tykkää hedelmäkarkeista, toiset merkkareista...
lastehuoneet yläkerrassa melkein aina, kun taas pienet lapset haluavat leikiä siellä missä muutkin ovat eli keittiössä ja olkkarissa...jolloin nämä kaksi alakerran huonetta täynnä tavaraa ja muissa lähinnä nukutaan.
Grynderit rakentaa noita 2-kerros rivareita koska siten saa samalle tontille ahdettua enemmän myytäviä neliöitä.
Olen niin paljon kaverellla käynyt kylässä noissa 2-tasoisissa että mun mielestä 1 taso on aivan kiistattomasti noin sata kertaa parempi.
yläkerrassa työhuone, makuuhuone, wc ja sauna. Alakerrassa keittiö, iso wc, olkkari, pitkä eteinen jossa kaappeja, tuulikaappi, jossa myös yksi kaappi ja tilaa vaikka rattaille. Mies tykkää, koska hän tekee kotona töitä ja hänellä on siihen yläkerrassa oma rauha. Minä en tästä niin välitä.
Meillä on lapset oppineet hyvin kulkemaan portaissa vaikka alussa taidettiin tulla muutama porras alas pyllyllään. Mutta toki jos olisi vauva, niin lapsiportin laittaisin.
Meillä on lasten leikkihuone alakerrassa, mikä minimoi rappusissa kulkemista. Se tavaran kantaminen rappusissa luo vaaratilanteita ja on meillä lapsilta kielletty.
Jos lelut on alakerrassa ja yläkerrassa nukutaan niin roudataanko niitä leluja sitten paljonkin iltaisin ylös ja taas aamulla alas?
Elikkä meillä on myös kolmevuotias ja vauva ja kaksitasoinen asunto. Me ollaan kyllä asuttu tässä jo kohta kolmevuotta eli meillä on brion portit sekä alhaalla ja ylhäällä. Meidän kolmevuotias osaa kyllä kulkea noissa portaissa ihan hyvin mutta yleensä alaspäin tulee valvonnassa kun portaat ovat tosi jyrkät. Meillä on kanssa ylhäällä kylpyhuone ja makkarit, joten yöllä yläportti on kiinni, ettei esikoinen vaan lähde vahingossa yöllä portaisiin. Suurin osa leluista meillä on alhaalla kun me aikas paljon täällä aikaa vietetään ja ylhäällä oikeastaan vaan nukutaan. Hoitopöydät mulla on molemmissa kerroksissa niin vaipanvaihdon takia ei tarvitse ylhäällä rampata (alhaalla hoitopöytä on tylysti olkkarissa). Ihan hyvin kahdessa tasossa pystyy elämään pientenkin lasten kanssa, lasten nukkuessa ylhäällä alhaalla voi elää ihan tavallista elämää kun äänet ei kantaudu ylös miltei lainkaan. Onnea uuteen kotiin!! Himpun verran harjoittelua niin portaissa kulkeminenkin alkaa sujumaan isommalta ja äkkiä ne tavaratkin löytää oman paikkansa (osaa tavaroista meilläkin on kahdet, esim. siivousvälineitä, hammasharjoja ym., joten kaikkea ei aina tarvitse kantaa toiseen kerrokseen).