25 vuotiaat tänne!millainen on elämäsi nyt?

- Ollaan oltu miehen kanssa 9 vuotta yhdessä, naimisissa reilu vuosi

- Ei lapsia, eikä olla (vielä) yritettykään

- Asutaan omakotitalossa maalla. Haaveena rakentaa jonain päivänä oma unelmien talo

- Miehellä vakiduuni, itsellä määräaikainen, mutta työnäkymät tosi hyvät.

- Onnellisia ollaan. Nautitaan elämästä (johon kuuluu tietenkin myös ne arjen ketutukset)

Tosin kai täällä suurimmaks osaks palstailee muutenkin perheelliset.

Olen kohta jo 27v. (sori, silti vastaan).

Ei miestä, ei lapsia. Asun vuokralla yksiössä keskusta-alueella. No vakityö on sentään ollut jo pari vuotta. Ihan onnellinen olen näinkin, mutta toiveena on vielä tavata se elämäni mies ja perustaa perhe.

-Sinkku, takana kaksi pidempää parisuhdetta, nykyisin vain jotain sälittäviä säätöjä...

-Opiskelut lopputyötä vaille valmiit

-Vakityöpaikka on

-Vuokra-asunto

-En omista tietäkseni mitään

-Opintolaina

-Asunut muutamassa Euroopan maassa



Loppujen lopuksi olen onnellinen tällä hetkellä näin. Välillä kaipaan parisuhdetta, en kuitenkaan 24/7. Halusin ennen lapsia, mutta enää en ole siitä niin varma.

Olen 25-vuotias mies.



Plussat:



+ Avoliitossa unelmieni naisen kanssa



+ Hurjimmat seikkailut ja vaihto-opinnot häämöttävät takana



+ Molemmat työelämässä (DI ja lääkäri)



+ Omat tohtoriopinnot hyvällä mallilla



+ Raha-asiat kokonaisuudessaan hyvin: velkaa ei ole kummallakaan, säästöjä tilillä ja osakkeissa jonkin verran



+ Liikunta ja etenkin juokseminen maistuu näin kesäaikaan



Miinukset:



- Asumiskysymys ratkaisematta, asutaan toistaiseksi vuokralla.



Yhteenveto:



Kyllä tässä on kovasti puuhaa edessä, mutta ehkäpä siinä kolmen kympin hujakoilla saavutetaan säädyllinen elintaso. Sitten vaan lapsia pukkaamaan.

Juuri sain vakituisen työpaikan, avoliitossa elelty 2v. juuri ostettiin oma asunto, raha-asiat hyvin, miehellä myös vakituinen työ. Tänävuonna mennään naimisiin ja sitten jos sitä ensimmäistä lasta yritettäisiin....

Häät kesällä, omakotitalon omistamme pk-seudulla, yksi lapsi, kaksi autoa, vakituiset työt, opiskelut tehtynä. Elämä on aika valmis, ei mitään suuria muutoksia tulossa.

jo naimisissa ja kaikilla hitosti lapsia. onko tä joku lestojen ketju?



sitten ihmetellään ku tulee kolmenkympin kriisi ja erot

Elän "vähän" erilaista elämää kuin valtaosa teistä...



- Ei lapsia (enkä ole varma haluanko edes)

- Avomiehen kanssa yhdessä 2,5 vuotta, josta puolisen vuotta asuttu yhdessä

- Asun vuokralla (eikä ole mitään hinkua omistaa asuntoa)

- Olen valmistunut ammattikorkeakoulusta

- Teen pätkätöitä ja vietän paljon aikaa ulkomailla silloin kun en ole töissä



Juu. En koe itseäni hirveän aikuiseksi tai vakiintuneeksi, ehkä sitten joskus.

ammattiin ja nyt olen kivoissa vakitöissä. Vauvaa on yritetty saada alulle mun valmistumisesta alkaen mutta ei ole tärpännyt, aiotaan varata aika lapsettomuustutkimuksiin ihan just. Niin ja asunto ostettiin, kun valmistuin ja muutettiin töiden perässä toiseen kaupunkiin. Olen elämääni suht tyytyväinen, lapsiasiaa lukuunottamatta.

Miten teillä menee nykyään?

4 lasta, naimisissa, maatila, minulla ei ole kodin ulkopuolista työpaikkaa kylläkään, ammatti sentään on.

Pari autoa, koira ja kissa :)

Olen yh jolla kolme lasta ja koira.

Asutaan vuokralla kerrostalossa. Oma auto löytyy.

Töihin tai kouluun aion palata aikaisintaan vuoden päästä kun kuopus on vähän vanhempi...

Miestä ei ole, eikä tule

Yks lapsi, 3v

miehelle 2 lasta entuudestaan 12v j 7v

omistusasunto etsinnässä

mies vakituisessa työssä ja opiskelee päälle

itse olen vailla ammattia vielä ja rahaton joka tanssii illat kun mies hoitaa silläaikaa lastamme.

Sanokaa nyt vielä että " oletpa huono äiti,häpeä!" ;)

Näin meillä...

,mutta hepan omistan minäkin! :) tosin en voi sietää hevosia..isä sen minulle osti ja en ole yhtään kiitollinen edes.

avioliitossa kolmatta vuotta

2 lasta, 2,5v ja 6kk, ihanampia kuin olisin ikinä osannut kuvitella :)

125m2 omistusasunto, lainaa tosin maksamatta vielä n. 18 000¿

gradu tehtynä, vakituinen työsuhde odottamassa

mies tj:nä AV-firmassa

olemme onnellisia :)

vaikkeivät niin olennaisia kait olekaan mainita ;)

- Takana kolme vuotta avioliittoa rakastamani miehen kanssa, yhteensä viisi yhteistä vuotta.

- Ei ole lapsia, vaikka onkin jo pitkään toivottu.

- Emme ole oikein asettuneet minnekään vaan muutelleet paljon. On asuttu parissa eri maassa ja muuteltu maiden sisälläkin paljon miehen työn vuoksi, ja sama tulee toistaiseksi jatkumaan.

- Urahaaveet ovat vähän jääneet. Olen opiskellut kyllä kiintoisalle alalle, mutta työt eivät jaksaisi innostaa ja motivoida.

- Eletään aika itsekästä (?) lapsettoman pariskunnan elämää, missä on mukavat puolensa.

6

-Naimisissa ollu reilu 4v

-3 lasta

-vakipaikka, minne palata äitiyslomalta, tai oikeastaan vasta hoitovapaan jälkeen meen takas töihin.

-ammatti siis löytyy, mutta uuden opiskelut kiinnostaa

-omistusauntoa etsitään vielä

-tila-auto

Tunnen itseni vanhemmaksi, kuin useimmat ikäiseni, aika harvalla saman ikäisellä tutullani on lapsia.

Mun jokaisella lapsella on eri isät, kaksi eks miestä ulkomaalaisia, 1 suomalainen. He ei pidä yhteyttä lapsiinsa.



Asumme vuokralla kaupungin asunnossa.



Mulla ei ole ammattia, mutta aattelin mennä jollekin työkkärin kurssille.



Meillä ei ole autoa, eikä hevosta myöskään :)