Inspiroiko kumppanisi sinua?
Mitä teet työksesi ja mitä kumppanisi tekee? Koetko puolisosi inspiroivaksi? Esimerkiksi: Oletko oppinut jotain merkittävää itsestäsi/elämästä yhdessäolonne aikana? Aiotko yrittää tähdätä ammatissasi vieläkin korkeammalle tai onko hän saanut sinut kiinnostumaan joistain täysin uusista asioita tai kenties menemään uudelleen kouluun?
Mua kiinnostaa tää nimittäin. Itse opiskelen, mies tekee "duunari"hommia. Mulle on aika sama mitä hän tekee, jos on vaan niin onnellinen.. mutta kun ei ole. Työ on hyvin kuormittavaa fyysisesti mutta niin myös henkisesti. Tylsää tosin ja yksitoikkoista, olen itsekin ollut samalla työpaikalla tekemässä kesätöitä.
Joskus toivon salaa että miehellä olisi enemmän sitä ns. intohimoa; uskallusta tehdä asioita ja kokeilla uutta. Elää isolla E:llä. Itse kehittelen koko ajan kaikenlaista ja matkustelenkin (teemme sitä toki myös yhdessä). Joskus olisi kiva tunne että kumppani olisi välillä se, joka meinaa räjähtää kun on niin innoissaan tekemässä jotakin mielestä juttua (puhun nyt siis ihan harrastuksista, en välttämättä työstä). Tai vaikka keräisi postimerkkejä ja unohtuisi niiden pariin ihmettelemään elämää.
Lempeillä mielin olen tsempannut toki häntä opiskelemaan, mutta en tietenkään pakota. Rakastan häntä sellaisena kuin hän on! Mutta jos jotain ns negatiivista koen suhteessamme olevan, se on tämä. Saan kovin vähän kannustusta näihin asioihin. Mietin joskus, millaista olisikaan jos olisi kumppani joka olisi yhtä intohimoinen elämän suhteen kuin minä.
Kuulostan nyt varmaan jollekin joltain ihme nirppanokalta tms. Ei, ja olen kyllä suht tyytyväinen suhteeseemme. Meillä on paljon kaunista ja hyvää, mutta kyllä meillä jokaisella aina välillä pyörii negatiivisetkin jutut mielessä.
Kommentit (7)
Ei inspiroi. Minä olen kyllä kehunut häntä, luonut häneen itsevarmuutta ja inspiroinut, mm. ottamaan vastaan hyväpalkkaisen työn toisella puolella maailmaa. Mieheni on sanonut, ettei haittaa, vaikka jäisin kotiin, vaikka lapsia hän ei edes nähtävästi halua. Olen korkeastikoulutettu ja valmistelemassa toista tutkintoa. Hän suuttuu, jos luen liian ahkerasti tenttiin, enkä huomioi häntä. Olen kovasti yrittänyt saada töitä jo pitkän aikaa, mutta luovuttanut hiljalleen työn hakemisen. Mies on päässyt lannistamaan minua salakavalasti :( Silti valittaa, jos joutuu auttamaan vuokran maksussa.
Kyllä. Olen uskaltanut ryhtyä yrittäjäjsi ja muutenkin nähdä potentiaaliani paremmin.
Itse olen kaupan alalla, mies it-alalla. Ei kyllä inspiroi kauheesti, uraohjus-tykki oikein, naimisissa työnsä kanssa. Olisi oikein kiva jos joskus vaikkalähtisi mun kanssa lenkille eikä olisi aina töissä tai sitten kotona väsyneenä makaamassa.
Itse opetusalalla ja mies johtoasemassa eräässä tekniikan yrityksessä. Olen oppinut mieheltäni paljon esimerkiksi esiintymisestä ja puheen pitämisestä. Sinnikkyydestä ja siitä ettei koskaan kannata luovuttaa.
Mies on työtön, mä teen freelancerina valokuvausta. Kyl tässä alkaa oleen piuhat kireellä kun toista kiinnostaa vaan seuraava rööki/kalja....
Ei tee mitään ihmeellistä työtä mutta sillä on kivat harrastukset jotka kompensoi sitä duunia; kalastaa, flowparkkaa, matkailee jne