Olen viallinen

Ymmärrän, että eka teksti voi näyttäytyä ruikuttamisena. Minulle se on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun avaudun asioista kenellekkään/mihinkään ongelmistani. Itse koen että laitoin vihdoin itseni kirjoittamaan asiat ja katsomaan niitä ns. face to face, sen sijaan kun olisin ohittanut, niin kuin yleensä on ollut tapana. 

Kohadallani kyse ei ole vain "huonoista puolista", vaan elämää haittaavista ja estävistä ongelmista. Tämmöinen elämä ei ole normaalia. Olen tiedostanut ongelmani ja siksi olenkin nyt terapiaan hakeutumassa, vaikka ajatuksena se ei miellytäkkään.

Keskittymisen ongelmat tällä hetkellä voi olla kytköksissä mahdolliseen masennukseen. Muuten ei oppimisen tms kanssa ole ollut ongelmaa. 

Btw, olen opiskelijana parhaillaan. Valmistun joulukuussa ammattitutkintoon. Toivottavasti tällä kertaa menee hommat loppuun saakka.

Oletkohan masentunut?

Lapsuudellasi on varmasti tekemistä asian kanssa. Aika luuserimeininkiä on kyllä.

Kyllä voit! Todellakin voit vielä olla tyytyväinen itseesi. Kirjoitat hyvin, ajattelet varmaan paljon. Olet analyyttinen, luova, fiksu, anna palaa!

Vaimomateriaalia, mistä päin Suomea olet?

Onko sulla elämässä läheisiä?

Oon 32v mies lähes vastaavassa tilanteessa. Jakaisin elämäni mielelläni jonkun toisen luuserin kanssa. Ehkä kaksin siitä saisi jopa tehtyä vähän parempaa.

Kiitos 4.! Luin moneen kertaan tekstisi, koska sitä oli niin mukava lukea. :) 2. Olen pohtinut että voisikohan kyse olla jonkunmoisesta masennuksesta. Sitä vaan on hankala myöntää itselleen jos niin on. Toisaalta, silloin olisi oika syy tälle nykyselle touhulle. 6. On läheisiä kyllä, mutta ei riittävästi. 7. Kiitos mutta olen vakaassa parisuhteessa ihanan miehen kanssa. Enkä muutenkaan usko että kaksi pohjalla olevaa tekisi toisilleen hyvää.

Kukapa ei olisi viallinen?

Voisitko olla ADHD?

Viallisuudella tarkoitan että olen viallinen tähän Suomen vaatimaan yhteiskuntaan. Ja eipä vapaita bloginnimiäkään ole ihan liikaa tarjolla. ;)

Jos sinulla on mies, niin on sekin nyt jo aika paljon. Et ole miettinyt lasten hankkimista? Jo yksi lapsi tai vielä enemmän suurperhe toisi ihan eri tavalla sisältöä ja tarkoitusta elämään sekä "hyväksytyn paikan" yhteiskunnassa.

Olen kyllä miettinyt ja haluankin lapsen. Puolisoni vain ei tiedä haluaako hän koskaan lapsia. Tämä tuli yllätyksenä keväällä, koska ennen sitä hän oli varma että haluaa lapsia. Muutti siis kantansa täysin yllättäen. Kuitenkin tekee asialle sentään jotain ja on aloittanut terapeutilla käymisen, jotta saisi selvitettyä ajatuksiaan. Tuleva vuosi on ratkaiseva että miten meille käy tämän asian suhteen. Ikää alkaa kuitenkin olemaan niin senkin puolesta tässä ei ihan hirveästi ole aikaa odotella. Kaipaan kieltämättä hälinää ympärilleni, eli senkin puolesta lapsi olisi tervetullut. :)

[quote author="Vierailija" time="03.08.2015 klo 20:19"]

Viallisuudella tarkoitan että olen viallinen tähän Suomen vaatimaan yhteiskuntaan. Ja eipä vapaita bloginnimiäkään ole ihan liikaa tarjolla. ;)

[/quote]

Sori nyt, mutta kylläpä oli ärsyttävää ruikuttamista tuossa blogitekstissä. Tarkoitan tuota "sori kun olen olemassa" -henkistä mussutusta. Kaikki ovat jollain tavalla viallisia, ja oman viallisuuden kanssa elämään opettelu on todella vaikeaa mutta se on tehtävä (on opittava arvostamaan itseään ja sietämään huonoja puoliaan, joskus jokapäiväistä taistelua itsensä kanssa. Ainoa ihminen, jonka kanssa sinun on pakko viettää loppuelämäsi, olet sinä itse - arvosta siis itseäsi ja tule itsesi kanssa toimeen). Tunnistan tekstistäsi ajatuksia jonka kaltaisia itsellänikin on ollut kun olin masentunut; että en ole tarpeeksi "mitään" ja en ikinä tule olemaankaan koska olen rajallinen ja keskinkertainen, ruma ja kelpaamaton otus jolla ei ole sitä kunnianhimoa joka pakottaisi eteenpäin (ja kyllä, minultakin löytyy taustalta koulukiusaamista ja alkoholiongelmainen vanhempi plus muuta "kivaa"). Sinulla taitaa olla tarkkaavaisuuden/keskittymisen ongelmia/ADD-taipumusta?? jolloin on helppo aloittaa mutta usein asiat jäävät kesken kun kiinnostus loppuu eikä kukaan pakota jatkamaan loppuun.

Kun tiedostat omat huonot puolesi, pystyt tekemään niille jo jotain. Esimerkiksi opiskelu tulee vaatimaan tietoista sitoutumista aikatauluihin ja ponnistelua, mutta uskon että pystyt siihen.  Tsemppiä elämässä eteenpäin :)

Kaksi pohjalla olevaa (varsinkaan samalla tavalla olevaa) harvoin tekevät toisilleen hyvää.