Miksi naiset vaittavat seksielaman parantuneen synnytysten jalkeen, kun taas miehet sanovat seksin joko huonontuneen radikaalisti tai loppuneen kokonaan?

meillä seksielämälle ei ole käynyt mitään, ei ole muuttunut parempaan eikö huonompaan:)

mutta eipä tuota pahemmin ollut ennen raskauttakaan... ei saanut kunnolla harjoitella, kun heti tärppäs ;)

entiseen tahtiin mentiin.



Toista odottaessani haluni hävisivät jo raskausaikana ja haluttomuutta kesti siis yhteensä yli vuoden. Oli vaikeaa aikaa, varsinkin miehelleni. Rakastelimme kyllä, mutta tunne puuttui. Imetyksen loputtua haluni palautuivat ja periaatteessa seksielämämme on taas ennallaan, tosin nykyään ei rakastella ihan niin usein kuin silloin ensimmäisinä vuosina ;)

Hyvin nukkuvan vastasyntyneen kanssa meidän seksielämä kukoisti (toi lause on nyt hieman pervo, mutta eiköhän jokainen tajua mitä tarkoitan). Nyt kun vauva on 8kk niin ei enää jaksa :( Imee kaikki mehut ja alkanut nousta niin aikaisin aamulla että illalla ei ole enää mielessä kuin nukkumaanmeno :( Jospa se tästä taas paranisi..

Mitä jos teet johtopäätöksiä vasta kun juttelet parin kanssa jotka on keskenään! Siis pariskunnan mieheltä ja naiselta. Jos mies sanoo et ei oo hyvä ja tän miehen nainen sanoo et on hyvä niin joko toinen juksaa, toiselle oikeesti seksi on tyydyttävää tai toinen vähättelee..



Meiltä jos mieheltä kysyy saako riittävästi se sanoo: ei. Se haluis olla kimpussa kokoajan, musta määrä on taas hyvä. Asennot, kesto ja muu vaikuttaa myös siihen miltä tuntuu.



Koska oon tehny jumppaa alapäähän niin paikat alkaa oleen paremmassa kunnossa kuin ennen synnytystä.

Raskaudet on ainakin mulla lisänny kropan tuntemustani.. ;)

Ainoo mikä mua harmittaa on venynyt iho joka pitäis saada palautuun, toivon mieheltä enempi positiivista palautetta ulkonäöstä ni kehtais taas useempaa asentoo.



Jos kysyy miehiltä ja naisilta jotka ei oo pareja niin aina löytyy miehiä jotka ei oo tyytyväisiä ja ajattelee et se synnytyksessä 10 senttiä venynyt alatie ei muka palaudu, ajattelee et on löysä aina tai sitten nainen ei tee töitä ja antaa paikkojen pysyä velttona.



Sekava teksti, mutta mää ainakin väitän että oon palautunu.. ;) Se 10 senttiä palautuu tosi nopeesti muutenkin! Se ei jää tunneliksi..

kun väsymykseltä jaksoi harvoin. Minä taas olin kovasti tyytyväinen kun paikat jotenkin " herkkeni" , orgasmit oli valtaisan upeita =)))



Lasten kasvaessa se on tasaantunut siitä suuntaan ja toiseen, eiköhän nyt olla molemmat ihan perustyytyväisiä.

Imetyksen päättymisen jälkeen minulla on halut nousseet ihan pilviin, mutta mies pihtaa, eikä jaksa kiinnostua seksistä. Omalta osaltani voisin sanoa, että oma seksielämäni on parantunut (kiihotun helpommin, alapään tunto on parantunut, O tulee helpommin... ), vaikkakin mies ei kyllä ole siihen osallistumassa niin usein kuin toivoisin. Hänen näkökulmastaan seksielämä on siis lähes olematonta, kun ei itse halua sen enempää (tai hoitelee itse itsensä, jos/kun minä en kiinnosta :(



Imetysaikana kaikki oli just toisinpäin: itseäni ei kiinnostanut, mutta miestä sitäkin enemmän.

Siis valittavatko ap:n miespuoliset ystävät hänelle huonoa seksielämäänsä?



Onneksi meillä parit keskustelevat seksielämästä ensisijaisesti keskenään. Sitä kautta niitä asioita korjaillaan, jos korjattavaa on, ei kaverin vaimon kanssa.

Samaa olen ihmetellyt minäkin.



Meillä ei muuttunut huonompaan, mutta ei myöskään parempaan. Olemme olleet yhdessä jo 15 vuotta ja rakastamme toisiamme edelleen kovasti, toinen (ja viimeinen) lapsi tulossa. Seksielämä on ollut todella hyvää kaikki nämä vuodet.



Lapsen tulo muuttaa asiaa ehkä hieman, aikaa on vähemmän toisilleen, tilaisuudet vähissä, yövalvomiset väsyttävät molempia. Mutta joitakin kuukausia lapsen syntymän jälkeen (meillä sektio) alkoi jo elämä palautua normaaliuomiin eikä tämän asian suhteen ole ollut ongelmia, vaikka kerrat ehkä hieman ovat vähentyneet, nyt seksille aikaa n. kerran viikossa ja se on laadukasta aikaa se:-)



Älä huolehdi ap liikaa, jutut täällä ovat mitä ovat. Ihmiset ovat aina yksilöitä ja liioittelijoita löytyy miehistä ja naisista. Hyvä vinkki olisi jutella muutaman tutun parin kanssa erikseen ja katsoa, onko käsitykset todellakin PARIEN kesken näin ristiriitaisia. Näinhän joku neuvoikin, hyvä neuvo mielestäni.



T: 2.5 vuotiaan äiti, toinen tulossa

ei meillä ainakaan mennyt parempaan suuntaan. 2kkikäiset kaksoset, toisella kovasti ilmavaivoja. siihen vielä 3v esikoinen. pitävät kyllä huolen että aikaa ei jää, ja jos jää, molemmat ovat rättiväsyneitä. laadullisestikaan seksi ei ole entisellään. aina täytyy olla niin kovin hiljaa jotteivat lapset herää/kuule. seuraavan kerran seksi kukoistaa todennäköisimmin vasta lasten muutettua maailmalle.

Seurustelun alussa oli aivan erilaista seksiä kuin nyt. Lapsia meillä 4. Mutta ap puhutteko kaverien/ystävien ja sukulaistenkin kanssa noin avoimesti seksistä, että tiedät sanoa noin tarkkaan onko parantunut vai ei? Siis eihän seksi mikään tabu ole. Mutta meillä on kyllä asiat näin, että kavereille eikä ystäville eikä sukulaisille tulisi mieleenkään kertoa millaista meidän seksielämä on. Kyllä me hoidetaan oma seksielämä kahdestaan keskustelemalla. Noin niinkuin yleisellä tasolla voidaan keskustella ystävien kanssa seksistä, mutta mitään meidän kahdenvälisiä ei vatvota muiden kanssa

Eli naiset, jotka puhuu seksielämän parantuneen, puhuvat omista tuntemuksistaan, itsellänikin orgasmit muuttuivat kovemmiksi ja kokonaisvaltaisemmiksi, joten alateisynnytykset on olleet hyvä juttu siltä kannalta.



Mutta se seksin määrä...okei, ei meillä mieskään laita tikkua ristiin seksielämän virkistämiseksi, mutta rehellisyyden nimissä, eipä sitä seksiä ole ollut kuin 1-2 krt/kk kuopuksen syntymän jälkeen. Mutta ollaan kyllä puhuttu, että ehkä se tästä vielä jonain päivänä...

miehet.

Tottakai se sitten vaikuttaa, jos vaimo on kovin väsynyt jne. Eihän silloin jaksa paljon seksiä ajatella, puhumattakaan että olisi kovin innokkaasti mukana. Että perhekohtaista, todellakin.

kun jokainen tietää sen olevan vale.



Seksin YKSITTÄISTEN KERTOJEN laatu voi parantua, mutta muuten se ei tyydytä, koska

- sitä ei saa niin usein kuin haluaisi

- spontaanius katoaa lasten myötä

- ääniä pitää hillitä lasten takia

- väsymys painaa

- ym ym



Miehet on siis enemmän oikeassa.

Huonosti nukkuva vauva vie paljon voimia, väsymys on niin valtava, ettei seksiin yksinkertaisesti riitä energiaa. Monesti siihen ei edes riitä kiinnostusta, vaikka energiaa vähän olisikin. Monesti ei viitsi käyttää sitä päivän ainoaa vapaahetkeä (vauvan päiväunia) seksiin.



Aina pitää varoa, ettei vauva herää. Monesti herää silti ääniin, tai muuten vain nälkäänsä tmv, niin kuin vauvat heräilee.



Sitten kun vauva alkaa olla isompi, reilun vuoden ikäinen, energiaa jo taas olisi paremmin, niin ainoa hetki seksille on silloin, kun lapsi menee yöunille (koska päivällä suurin osa miehistä on töissä, tai jopa äiti itsekin). Illalla ei monesti sitten enää jaksa, päälle yksivuotias vie jo hurjasti äidin energiaa päivän mittaan ;) Monesti illalla väsyneenä ei edes tee mieli seksiä, ainakaan mun, vaikka periaatteessa jaksaisikin. Sitten aamulla herätessä tekisi seksiä mieli, mutta kun lapsi herää jo ennen seitsemää, ei itse tee mieli herätä jo kuudelta tai ennenkin harrastamaan seksiä. Meillä ainakin seksielämä ajoittui aina aamuun (silloin kun lapsia ei vielä ollut), eikä oikeastaan muulloin seksiä harrastettukaan sen jälkeen kun yhteen muutettiin ja suhde oli jo " vakiintunut" . Nyt kun aamuseksiin ei ole enää mahdollisuutta, eikä iltaseksi jaksa kiinnostaa, ei seksiä ole juuri milloinkaan :P



Laadullisesti seksi on myös huonompaa, kun väsyttää aina niin kovasti iltaisin. Mitään uutta ei jaksa kokeilla, eikä vaihtelua, haluaa vain saada O:n mahdollisimman nopeasti. Seksi on vähän tylsää. Seksipaikkanakaan ei voi käyttää juuri mitään muuta kuin lukittua makuuhuonetta, koska esikoinen saattaa yöllä herätä ja tulla vanhempien luokse (matkalla kulkien mm. olkkarin ja keittiön läpi / ohi).



Että kyllähän se fakta on, että lapsen syntymä vaikuttaa seksielämään erittäin monella tapaa, kenellä mitenkin. Mä kanssa luulen, että seksielämä kukoistaa seuraavan kerran vasta sitten kun lapset muuttaa pois kotoa... Tai sitten kun ovat pari vuotta isompia, niin kesälomilla ym. kun ovat mummoloissa tmv ;)

olla entistä tyytyväisempi. Minusta sillä jo on itseisarvoa.

Vierailija:

Ihan oikeasti, minulla on paljon miespuolisia ystäviä ja tuttavia, eikä YKSIKÄÄN perheellinen ole kertonut (minulle tai miehelleni) että olisi tyytyväinen seksielämäänsä, saati että se olisi jotenkin parantunut lasten tulon myötä (aika hassu ajatuskin). Naiset taas väittävät - ainakin täällä nettimaailmassa - että seksi on niiiin paljon parempaa ja kaikki ovat tyytyväisiä.

Perhekohtainen juttuhan tämä on ja absoluuttista totuutta ei ole. Mietin vaan miten miesten ja naisten kertomat eroavat niin radikaalisti toisistaan, vääristeleekö jompi kumpi totuutta vai haluavatko isät ja äidit täysin eri asioista ja puhuvat eri kieltä?

T. Huolestunut esikoistaan odottava

Ensin seksi ei kiinnostanut yhtään. Imetyksen aikana oli kivuliasta, vaikka käytettiin liukastusvoidetta. Noin vuosi synnytksen jälkeen seksielämä koki uuden nousun ja on ollut sen jälkeen parempaa, kuin ennen synnytystä. Orgasmit tulee helpommin ja voimakkaammin kuin ennen ja oma suhtauminen kroppaan on muuttunut myönteisemmäksi.

Ensimmäinen vuosi lapsen syntymän jälkeen on lähes poikkeuksetta varmaan suurimmassa osassa parisuhteita selibaatin aikaa. Imetys, väsymys ja löystyminen sekä kaikki synnytyksen aiheuttamat repeämät yms ovat tähän suurimpana syynä.



Sen jälkeen kun näistä edellä mainituista toivutaan, on taas aikaa panostaa parisuhteeseen ja seksikin alkaa maistua.



Meillä kävi näin ja nykyisin saan orgasmin paljon helpommin kuin ennen synnytystä.



Jos mieheltäni kysyttäisiin nyt 2v synnytyksestä millaista meidän seksielämä synnytyksen jälkeen on ollut, hän varmaan vastaisi kysymykseen ensimmäisen vuoden perusteella, kun taas itse ajattelisin kokonaisuutta ja vastaisin nykyhetken perusteella mieluummin.

rinnat muuttui, ja vauva teki niin väsyneeksi, ettei mieskään enää halua....