Oletko koskaan toivonut että exäsi olisi taistellut vähän enenmmän sinusta?
Eikä vaan heti suhteen päättyessä olisi ollut tyyliin "no tämä oli kai sitten tässä, moi vaan"
Kommentit (13)
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 07:06"]No en helvetissä. Ensimmäisessä toistakymmentä vuotta kestäneessä suhteessa ex yritti jotain sinnepäin. Mä sanoin et kerää ittensä ja lähtee treffeille. Mä vahdin lapsia sillä aikaa. 5.5 vuotta on nyt haikaillut perään. Ei tunnu menevän ohi. Ex aviomiehelleni sanoin et nyt oikeesti vähän itsekunnioitusta että mä oon pettänyt. En todellakaan halua et "otetasn takas". En kai mä jumalauta olis pettänyt jos välittäisin. Nykyinen mies... ei olla erottu ihan kokonaan mutta erilleen ollaan koitettu päästä. Hän on minun elämäni suurin rakkaus, mutta jos hänestä eroaisin niin tiedän että hänestä ei tule perään haikailijaa.
[/quote]
Taidat olla kunnon namupala!
No todellakin! Mutta näin jälkeenpäin ajatellen, jos mies oli niin nössö niin olisinko halunnut olla hänen kanssaan pitempään? Todennäköisesti siitä ei olisi tullutkaan mitään.
Olisin. Ehkä olisimme vieläkin yhdessä, jos hän olisi halunnut taistella avioliittomme puolesta.
Mua ei pätkääkään kiinnostanut. Yritti se kyllä, että olisi palattu yhteen, mutta enhän mä mitään sarjamaksullistennussijaa nyt takaisin ollut ottamassa. Sen takiahan se ero tuli, kun paljastui mihin ne rahat meni. Eihän siihen voinut sekuntiakaan luottaa.
En, taisteli ja roikkui ihan tarpeeksi jo nytkin. Kun on eropäätöksen tehnyt niin se "taistelu" vaan lähinnä vituttaa. Olisi taistellut silloin kun ensimmäisen kerran kerroin olevani onneton suhteessa, silloin kelkka olisi ollut ehkä vielä käännettävissä.
Tietenkin. Oltais varmaan yhä yhdessä. Mutta miehet on niin tossuja.
En missään nimessä! Oli aivan ihanaa päästä hänestä eroon ja lopullisesti.
Aikoinaan erään kohdalla toivoin.. Viimeisin pitää niin tiukasti kiinni, että kohta alkaa varmaan omakin mielenterveys kärsimään.
Kyllä! Mutta minkä mä sille mahdoin etten ollut tarpeeksi tärkeä.
Joskus varsinkin jos itse olen mielestäni ollut "ylempitasoinen" mieheen verrattuna, niin ihmettelen jos hän ottaa eron kevyesti tai jopa itse ehdottaa sitä!
Tarkoitan tässä siis lähinnä sellaisempia kevyempiä deittailuja, ei niitä että ollaan pitkäaikaisesti yhdessä ja henkisesti kovin yhteenkuuluvaisia.
No en helvetissä. Ensimmäisessä toistakymmentä vuotta kestäneessä suhteessa ex yritti jotain sinnepäin. Mä sanoin et kerää ittensä ja lähtee treffeille. Mä vahdin lapsia sillä aikaa. 5.5 vuotta on nyt haikaillut perään. Ei tunnu menevän ohi. Ex aviomiehelleni sanoin et nyt oikeesti vähän itsekunnioitusta että mä oon pettänyt. En todellakaan halua et "otetasn takas". En kai mä jumalauta olis pettänyt jos välittäisin. Nykyinen mies... ei olla erottu ihan kokonaan mutta erilleen ollaan koitettu päästä. Hän on minun elämäni suurin rakkaus, mutta jos hänestä eroaisin niin tiedän että hänestä ei tule perään haikailijaa.