Valemuistot

Jani Kaaron tuore kirjoitus kertoo mm. kiusaamisesta, jota hyväksikäytöstä epäiltyjen perheenjäsenet ovat saaneet osakseen:

http://rapport.fi/rapport/artikkeli.php?aid=225350

On järkyttävää, jos perheiden lapsetkin saavat osakseen kiusaamista. Itse jutussa mietitytti se, kun eräs tuttuni kävi terapeutilla, joka toimi aika samalla tavalla kuin tuossa jutussa. Hän meni ihan muun syyn takia terapiaan, mutta sitten terapeutti alkoi väittää, että hänen täytyy olla lapsena tullut hyväksikäytetyksi, koska oireet eivät voi kuulemma selittyä muutoin. Henkilö kävi asiaa läpi pitkään, kyseli lapsuudessa itsensä kanssa olleilta ihmisiltä, voisiko sellainen olla mahdollista yms., ja tuli tulokseen, että näin asia ei voi olla. Hän vaihtoi terapeuttia, eikä uusi terapeutti enää moisia väitteitä sitten esittänytkään, vaan asiasta kysyttäessä sanoi, että mikään ei viittaa sellaiseen. Järkyttävää on sekin, että Ruotsissa joku alkoi terapeutin vastaanotolla käytyään uskoa murhanneensa 30 ihmistä:

http://www.hs.fi/tiede/a1393824977243

Missä on tällaisten terapeuttien vastuu, jotka uhriuttavat potilaitaan, ja tekevät näiden perheenjäsenistä kiusattuja niin netissä kuin netin ulkopuolella? Oikeat uhrit ovat oikeita uhreja, mutta on kamalaa, jos pätevien terapeuttien seassa toimivat jotkut kyseenalaiset terapeutit suggestoivat lisäuhreja.