Pikkupojallamme tänään nimipvä, kukaan ei muistanut, ei mummot, ei kummit :(
vähän odottelimme kahvillekin jonkun piipahtavan, olin leiponutkin, mutta kai se sitten on niin että olisi oikein erikseen kutsut pitänyt esittää. Nykyään ei enää kukaan tule ns. yllätyskylään vai aina odottavat kutsua.
Kommentit (31)
En juurikaan tunne ihmisiä, joille nimipäivä olisi mitään. Ainoat, joille sillä on muka merkitystä ovat muutenkin henkisesti "maalaisia".
Useimmille ei nimipäivät vaan ole kovin tärkeitä. En itse edes tiedä omien lasteni tai mieheni nimipäivää, saati sitten huomaa muiden ihmisten nimipäiviä. En oikein tajua niiden pointtia.
Hyvää nimipäivää pikkuiselle. Halikaa toisiannne ja juokaa iltamehut herkkujen kanssa.
[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 20:29"]
Olen pari kertaa erehtynyt lapsenlapsia tervehtimään etukäteen ilmoittamatta ja vastaus on ollut sama: meille ei ole syytä tulla, jos ei ole erikseen kutsuttu. Asia selvä, ei sitten.
[/quote]auts, olen pahoillani onpa törkeää. Meille olisi mummi aina tervetullut!
Ei meillä ole koskaan välitetty nimipäivistä. En edes tiedä kenenkään ns. juhlivan nimipäiviä. Johan tässä sais jatkuvasti olla muistamassa jotakuta, ei jaksa.
Pitää aina esittää kutsu. Mieti miten noloa on tulla kitsumatta käymään jos perhe ei vietäkkään nimppareita, ei niiden viettäminen ole mikään selviö. Juntti-AP!
Onnea Jaakko! Ei niitä kuitenkaan ole tarkoitus nykypäivänä enää juhlia. Tekstarionnittelu riittää.
Eikä tosiaan tulla toiselle kylään kutsumatta! PÄTEE ERITYISESTI MUMMEIHIN!!! Tämä on meidän kotimme, ei mummien! Ei tänne voi tulla kuin omaansa.
Jaakko, Jaakoppi, Jaakob, Jimi - onnittelut!
Syön tässä tekemääsi kakkua virtuaalisesti.
Meillä ei ole kenenkään nimipäiviä juhlittu, tuskin edes muistetaan milloin nimipäivä on.
Aika harva nykyään välittää nimipäivistä. Joillakin vanhoilla ihmisillä on tapana kahvitella ihan omien ystäviensä kanssa, mutta eipä juuri muuten. Omalla pojalla on nimipäivä myös, mutta en muistanut, kutsuin muuten vaan syömään, usein viikonloppuna käy, opiskelija, joka ei asu kovin kaukana. Aikuinen poika, meillä oli jälkkärinä vehnätöntä suklaakakkua. Äsken sitten laitoin viestin, että onnea nimipäivästä, sait sentään kakkua.
Näin heinäkuussa on vähän turha olettaa että ihmiset muistavat arkirutiineja. :) Moni on mökillä, menossa, lomailee, ei lue lehtiä, hyvä jos muistaa mikä viikonpäivä on. Yhdellä lapsistamme on heinäkuun lopussa syntymäpäivä ja ollaan jo opittu, että jos ei erikseen muistutella, niin menee monilta ohi ihan vahingossa. Kaverisynttäritkin järjestetään pitkälti elokuun puolella, koska ei heinäkuussa ole ketään kotosalla ja vaikka kutsuttaisiin juhlimaan, niin eivät muista tulla paikalle. Heinäkuussa se ihmisille suotakoon ja me vanhempina sitten huolehdimme siitä, että lapsella on kivaa ja aikuiset muistavat - eli muistutamme, kutsumme kahveelle ja juhlimme.
Meillä on aina juhlittu nimipäiviä, jopa saatettu muistaa pienestä toisen nimen nimipäivänä! :D Mutta ap, ei kukaan nykypäivänä tule kutsumatta kylään, eikä ihmiset juurikaan muista enää nimipäiviä kun kalentereiden tilalla on kännykät, joissa ei nimipäiviä ole lueteltu.
Kiitos teille jotka onnittelitte tässä ketjussa, tuli hyvä mieli:) . Aikaisempina vuosina ne kummit ja mummit ovat muistaneet edes kortilla tai tekstarilla, nyt ei sitten mitään. Joo, mutta kyllä kai me "juntit" tästä toivutaan. t. äiti ja Jimi
Mua lähinnä ärsyttää mun nimipäivähössötykset. Suku ollut aina sellainen-jokasesta asiasta ostetaan lahjoja ja kortteja. Onnittele itse omaa poikaasi ja anna vaikka pusu poskelle. Mulle se olisi riittänyt.
Nimipäivä on mun mielestä paras juhla ikinä! Hyvä suomalaiset, jotka olette sellaisenkin keksineet! Multa myös onnittelut Jimille!
Älkää äidit tehkö näistä nimppareista, synttäreistä, äitien- ja isänpäivistä, jouluista ja muista elämää suurempia asioita. Siten säästätte myös lapsenne ahdistukselta ja pettymyksiltä.
Olen pari kertaa erehtynyt lapsenlapsia tervehtimään etukäteen ilmoittamatta ja vastaus on ollut sama: meille ei ole syytä tulla, jos ei ole erikseen kutsuttu. Asia selvä, ei sitten.