Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Siis miksei taivas muka voisi pudota?

Vierailija
24.07.2015 |

Tahtoisinpa kuulla selityksiä

Kommentit (54)

Vierailija
1/54 |
25.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 00:45"]Mitä sieltä voisi pudota?
[/quote]
No sitä taivasta? :D Marsiin on pudonnut mutta onk maan pinnalle?

Vierailija
2/54 |
25.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Käsittääkseni taivas putoaa vasta sitten niskaamme, kun avaruus alkaa tiivistyä eikä enää laajene. Tai voihan se aurongon kuolemakin olla taivaan niskaan putoaminen. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/54 |
25.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

siis auringon

Vierailija
4/54 |
25.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mietitkö ap usein myös, kumpi voittaa kun Kumpi ja Kampi tappelevat?

Tuli vain sellainen dejavu tästä jankkauksestasi...

Vierailija
5/54 |
25.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 00:05"]

[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 00:01"]Painovoima, painovoima. Jos painovoima katoaa, ilmakehä sinkoutuu avaruuteen eikä putoa niskaan. Myös sinä sinkoudut, mutta et onneksi tiedä sitä, sillä menetät tajuntasi aika pian hapen lähdettyä ilmakehästä lätkimään. Avaruudella - eikä maapallolla - ei ole ylä- ja alapuolta, joten siinäkään mielessä mikään ei voi pudota mihinkään. Taivas ei ole sinistä ilmaa, vaan päivänvalolla se näyttää sinisellä, koska auringonvalosta ilmakessä siroaa muut värit pois ja sininen jää jäljelle. Nyt jos katsot taivaalle, se on lähes musta, sillä aurinko ei paista. [/quote] Siis mitenniin ei ole ylä ja alapuolta? Selitä tämä. Miten sitten voimme kulkea ylä ja alamäkeen ja pudota esim. sängystä tai talon katolta?

[/quote]

Se on edelleen se painovoima. Sen painovoiman vuoksi pysyt maan pinnalla siinä missä australialaisetkin tuolla pallon toisella puolella. Koska kartoitetun historian kehitys on lähtenyt Euroopasta, esitetään kartta niin, että me eurooppalaiset ollaan pallon "yläosassa" mutta yhtä lailla kartta voidaan esittää Australian näkökulmasta "väärinpäin".

Se painovoima myös saa sen tunteen ylä- ja alamäestä, sillä niissä teet työtä painovoimaa vastaan tai kohti. Tasaisella kulkiessa painovoima vaikuttaa samalla tavalla joka kohdassa.

Vierailija
6/54 |
25.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 00:10"][quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 00:08"][quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 00:02"][quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 00:00"]Kyllä se putoaakin, paikoissa joissa lämpötila toisinaan laskee alla kaasukehän jäätymispisteen.
[/quote]
Siis mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Osaatko sanoa jotain yksittäisiä valtioita joihin taivasta on pudonnut. Ja putoaako se paloina vai miten?
[/quote] oletko tyhmä vai esitätkö?
[/quote]
Te jotka keskusteluun kirjoitatte voisitteko vastata!?
[/quote] Periaatteessahan taivas on jo tippunut koska taivas on ilmaa ja ilmaa maapallolla.
Törmäätkö sinä muka ilmaan?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/54 |
25.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 00:11"]Taivasta kannattelee maailmanpuu.
[/quote]
Mikä se on? Jotain uskonto hömppää :D

Vierailija
8/54 |
25.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Juu no ylä tai alapuolella jos ajattelet koko avaruutta jossa on planeettoja niin se "taivas" eli avaruus on ihan siinä ympärillä ja edelleen se maan vetovoima aiheuttaa sen että maassa jotakin tippuu ylhäältä alas eli kohti maapallon sisusta mutta avaruudessa ei näin ole vaan siellä leijutaan

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/54 |
25.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 00:12"][quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 00:05"]

[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 00:01"]Painovoima, painovoima. Jos painovoima katoaa, ilmakehä sinkoutuu avaruuteen eikä putoa niskaan. Myös sinä sinkoudut, mutta et onneksi tiedä sitä, sillä menetät tajuntasi aika pian hapen lähdettyä ilmakehästä lätkimään. Avaruudella - eikä maapallolla - ei ole ylä- ja alapuolta, joten siinäkään mielessä mikään ei voi pudota mihinkään. Taivas ei ole sinistä ilmaa, vaan päivänvalolla se näyttää sinisellä, koska auringonvalosta ilmakessä siroaa muut värit pois ja sininen jää jäljelle. Nyt jos katsot taivaalle, se on lähes musta, sillä aurinko ei paista. [/quote] Siis mitenniin ei ole ylä ja alapuolta? Selitä tämä. Miten sitten voimme kulkea ylä ja alamäkeen ja pudota esim. sängystä tai talon katolta?

[/quote]

Se on edelleen se painovoima. Sen painovoiman vuoksi pysyt maan pinnalla siinä missä australialaisetkin tuolla pallon toisella puolella. Koska kartoitetun historian kehitys on lähtenyt Euroopasta, esitetään kartta niin, että me eurooppalaiset ollaan pallon "yläosassa" mutta yhtä lailla kartta voidaan esittää Australian näkökulmasta "väärinpäin".

Se painovoima myös saa sen tunteen ylä- ja alamäestä, sillä niissä teet työtä painovoimaa vastaan tai kohti. Tasaisella kulkiessa painovoima vaikuttaa samalla tavalla joka kohdassa.
[/quote]
Mutta kun karttaa kuvataan Australiasta sitä kuvataan silti alhaalta päin.

Vierailija
10/54 |
25.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 00:15"][quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 00:12"][quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 00:05"]

[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 00:01"]Painovoima, painovoima. Jos painovoima katoaa, ilmakehä sinkoutuu avaruuteen eikä putoa niskaan. Myös sinä sinkoudut, mutta et onneksi tiedä sitä, sillä menetät tajuntasi aika pian hapen lähdettyä ilmakehästä lätkimään. Avaruudella - eikä maapallolla - ei ole ylä- ja alapuolta, joten siinäkään mielessä mikään ei voi pudota mihinkään. Taivas ei ole sinistä ilmaa, vaan päivänvalolla se näyttää sinisellä, koska auringonvalosta ilmakessä siroaa muut värit pois ja sininen jää jäljelle. Nyt jos katsot taivaalle, se on lähes musta, sillä aurinko ei paista. [/quote] Siis mitenniin ei ole ylä ja alapuolta? Selitä tämä. Miten sitten voimme kulkea ylä ja alamäkeen ja pudota esim. sängystä tai talon katolta?

[/quote]

Se on edelleen se painovoima. Sen painovoiman vuoksi pysyt maan pinnalla siinä missä australialaisetkin tuolla pallon toisella puolella. Koska kartoitetun historian kehitys on lähtenyt Euroopasta, esitetään kartta niin, että me eurooppalaiset ollaan pallon "yläosassa" mutta yhtä lailla kartta voidaan esittää Australian näkökulmasta "väärinpäin".

Se painovoima myös saa sen tunteen ylä- ja alamäestä, sillä niissä teet työtä painovoimaa vastaan tai kohti. Tasaisella kulkiessa painovoima vaikuttaa samalla tavalla joka kohdassa.
[/quote]
Mutta kun karttaa kuvataan Australiasta sitä kuvataan silti alhaalta päin.
[/quote]
Ja Eurooppa on ylhäällä. Niinhän se maapallossa menee.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/54 |
25.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 00:16"][quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 00:15"][quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 00:12"][quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 00:05"]

[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 00:01"]Painovoima, painovoima. Jos painovoima katoaa, ilmakehä sinkoutuu avaruuteen eikä putoa niskaan. Myös sinä sinkoudut, mutta et onneksi tiedä sitä, sillä menetät tajuntasi aika pian hapen lähdettyä ilmakehästä lätkimään. Avaruudella - eikä maapallolla - ei ole ylä- ja alapuolta, joten siinäkään mielessä mikään ei voi pudota mihinkään. Taivas ei ole sinistä ilmaa, vaan päivänvalolla se näyttää sinisellä, koska auringonvalosta ilmakessä siroaa muut värit pois ja sininen jää jäljelle. Nyt jos katsot taivaalle, se on lähes musta, sillä aurinko ei paista. [/quote] Siis mitenniin ei ole ylä ja alapuolta? Selitä tämä. Miten sitten voimme kulkea ylä ja alamäkeen ja pudota esim. sängystä tai talon katolta?

[/quote]

Se on edelleen se painovoima. Sen painovoiman vuoksi pysyt maan pinnalla siinä missä australialaisetkin tuolla pallon toisella puolella. Koska kartoitetun historian kehitys on lähtenyt Euroopasta, esitetään kartta niin, että me eurooppalaiset ollaan pallon "yläosassa" mutta yhtä lailla kartta voidaan esittää Australian näkökulmasta "väärinpäin".

Se painovoima myös saa sen tunteen ylä- ja alamäestä, sillä niissä teet työtä painovoimaa vastaan tai kohti. Tasaisella kulkiessa painovoima vaikuttaa samalla tavalla joka kohdassa.
[/quote]
Mutta kun karttaa kuvataan Australiasta sitä kuvataan silti alhaalta päin.
[/quote]
Ja Eurooppa on ylhäällä. Niinhän se maapallossa menee.
[/quote]
Eikun siis Pojoisnapa on ylimpänä

Vierailija
12/54 |
25.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voisiko joku nyt kertoa mihin sitä taivasta on pudonnut?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/54 |
25.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Taivasta kannattelevat ylöspäin nousevat pierut, jotka tökkivät taivaankantta osuessaan siihen. Pohjantähden kohdalla on naulanreikä, josta pierut lopulta karkaavat avaruuteen. Niin kauan, kuin on elämää, on tarpeeksi pieruja tökkimään taivaankantta ylöspäin. Varjelkaa luontoa, jottei pierujen määrä vähene ja taivas putoa niskaan. Ja syökää kaalia ja palkokasveja.

Vierailija
14/54 |
25.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 00:19"]Taivasta kannattelevat ylöspäin nousevat pierut, jotka tökkivät taivaankantta osuessaan siihen. Pohjantähden kohdalla on naulanreikä, josta pierut lopulta karkaavat avaruuteen. Niin kauan, kuin on elämää, on tarpeeksi pieruja tökkimään taivaankantta ylöspäin. Varjelkaa luontoa, jottei pierujen määrä vähene ja taivas putoa niskaan. Ja syökää kaalia ja palkokasveja.
[/quote]
No tämä nyt on täyttä humpuukia! Varmaan vitsi?
Haluan tieteellisen selityksen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/54 |
25.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mähän sanoin. Mammat ei ymmärrä tiedettä. Yhtään tyhjentävää vastausta ei ole tullut :)

Vierailija
16/54 |
25.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 00:12"]

[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 00:00"]Kyllä se putoaakin, paikoissa joissa lämpötila toisinaan laskee alla kaasukehän jäätymispisteen. [/quote] Voisitko vielä kertoa minne taivasta on pudonnut ja miten se tapahtui?

[/quote]

http://janus.astro.umd.edu/front/pages/links/Mars1.html

 

Vierailija
17/54 |
25.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

No eikaikki tiedettä tuntevat silti tiedä kaikke esim avaruudesta. Koska on muitakin tieteenaloja kuin luonnontieteen ja tähtitiede tms

Vierailija
18/54 |
25.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 00:21"] No tämä nyt on täyttä humpuukia! Varmaan vitsi? Haluan tieteellisen selityksen.

[/quote]

Sinulle on esitetty jo tieteellinen selitys populaaritasolla, mutta et tunnu ymmärtävän sitä. Sinun pitäisi vähän kerrata perusfysiikkaa (mekaniikkaa) sitä varten. Sen opettaminen tämän palstan välityksellä ei oikein onnistu.

Luonnontieteissä on se ikävä ominaisuus, että tieto on ikään kuin kerroksellista. Jos ei hallitse alemman kerroksen tietoa, ei voi omaksua ylemmän kerroksen tietojakaan.

Vierailija
19/54 |
25.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 00:24"][quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 00:12"]

[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 00:00"]Kyllä se putoaakin, paikoissa joissa lämpötila toisinaan laskee alla kaasukehän jäätymispisteen. [/quote] Voisitko vielä kertoa minne taivasta on pudonnut ja miten se tapahtui?

[/quote]

http://janus.astro.umd.edu/front/pages/links/Mars1.html

 
[/quote]
Mutta onko taivasta pudonnut maapallolle? Marsiin ilmeisesti on.

Vierailija
20/54 |
25.07.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="25.07.2015 klo 00:25"]No eikaikki tiedettä tuntevat silti tiedä kaikke esim avaruudesta. Koska on muitakin tieteenaloja kuin luonnontieteen ja tähtitiede tms
[/quote]
Tähdet kuuluvat oleellisesti abaruuteen. Miten nekin muuten pysyvät siellä? Nehän voivat pudota. Esim pyrstötähdet ja tähdenlennot.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kolme yksi