Pikkusiskoni 15v on ihan mahdoton

Käyttääkö tuo kyseinen teinityttö päihteitä?

Ensimmäisenä tietenkin vakava keskustelu ja teinin kuunteleminen. Teini pitäisi saada ymmärtämään perinpohjaisesti, mitä hänen käytöksensä saa aikaan muissa ihmisissä. Samalla pitäisi teinin saada ulos itsestään selitys käyttäytymiselleen. Tämä pitäisi hänestä keskustelemalla ja kyselemällä saada esiin. Mieluiten niin, että koko perheen kaikki aikuiset jäsenet varaavat yhteistä aikaa keskustelulle vaikkapa salin pöydän ääressä. Kun kaikki aikuiset (äiti, isosisko/isosiskot, isä) ovat paikalla kuuntelemassa ja keskittämässä huomionsa teiniin, tämä viestii sen, että a) kaikki ovat vakavissaan; b) kaikki haluavat vilpittömästi kuunnella teiniä. Keskustelu kannattaa käydä ihan maalaisjärjellä, jokainen saa suunvuoron ja muut kuuntelevat. Kaikki puhuvat vuorollaan tärkeistä kysymyksistä ja kertovat oman näkökantansa, omat tuntemuksensa ja mielipiteensä. Jokaisella on aikaa puhua ilman että kukaan toinen keskeyttää.

Tässä keskustelussa olisi tärkeää tehdä selväksi perheen käyttäytymissäännöt teinille ja perin pohjin selittää, mistä ne johtuvat. Tämän jälkeen täytyisi sopia yhdessä teinin kanssa, mitä häneltä odotetaan käyttäytymisen ja tekemisten puolesta. Jos teinillä on esitettävänään uskottava syy, miksi hän tekee / jättää tekemättä asian X, on se tietenkin otettava huomioon.

JOS keskustelu kotona menee huutamiseksi tai teini ei kerta kaikkiaan siihen suostu, täytyy hänelle tehdä selväksi, että seuraava keskusteluyritys tapahtuu ammatti-ihmisen, nuorisopsykologin tai sosiaalityöntekijän juttusilla. Täällä hänen on pakko suostua yhteistyöhön edes yhden keskustelun verran.

Jos teini vakavan keskustelun tai keskustelujen jälkeen rikkoo yhteisymmärryksen ja yhdessä sovitut asiat, tulee häntä rangaista tiukastikin, esimerkiksi viemällä tietokone ja puhelin, sekä rajoittamalla ulkona liikkumista. Mutta vasta keskustelun/keskustelujen jälkeen.

Hankkikaa apua sossusta. Heillä on kyllä keinot hankalia lellipentuja varten :)

Voisko vaikka koulukuraattorille varata yhteisen ajan, jotta asioista voisi keskustella ilman raivareita tavallaa erotuomarin edessä..?

lastensuojelu ilmoitus. herää ehkä vanhempasi ja teini todellisuuteen. Teinillä taitaa olla melko paha olla. :/

[quote author="Vierailija" time="07.07.2015 klo 21:07"]

Voisko vaikka koulukuraattorille varata yhteisen ajan, jotta asioista voisi keskustella ilman raivareita tavallaa erotuomarin edessä..?

[/quote]  

Siskoni koulussa oli ainakin ennen sama kuraattori kuin minun aikanani. Hänestä ei koskaan ollut mitään apua. Jäi hermolomalle jonkin aikaa sitten joten en tiedä kuka hänen sijallaan nykyisin on.

[quote author="Vierailija" time="07.07.2015 klo 21:10"]lastensuojelu ilmoitus. herää ehkä vanhempasi ja teini todellisuuteen. Teinillä taitaa olla melko paha olla. :/
[/quote]. Ja mikähän olisi ilmoituksen syy? Vanhempien uupumus,luvaton kotoa lähteminen?

[quote author="Vierailija" time="07.07.2015 klo 21:10"]

lastensuojelu ilmoitus. herää ehkä vanhempasi ja teini todellisuuteen. Teinillä taitaa olla melko paha olla. :/

[/quote] 

Mitä tällöin tapahtuu? En halua rikkoa lisää perheeni välejä ja satuttaa äitiäni.

Haluaisin, että asialle saataisiin tehtyä jotakin perheen kesken ilman, että tilanne kärjistyy kauheaksi viranomaisten tullessa väliin.

[quote author="Vierailija" time="07.07.2015 klo 21:13"]

[quote author="Vierailija" time="07.07.2015 klo 21:10"]

lastensuojelu ilmoitus. herää ehkä vanhempasi ja teini todellisuuteen. Teinillä taitaa olla melko paha olla. :/

[/quote] 

Mitä tällöin tapahtuu? En halua rikkoa lisää perheeni välejä ja satuttaa äitiäni.

[/quote]

Ottavat sosiaalitoimistosta vanhempiisi yhteyttä ja pitävät palaverin mikä on vikana ja tarvitsevatko tukea teinin kanssa.

Jotain keskusteluapua kuitenkin koko perheelle, vaikkei kuraattori olisi sopiva. Tosiaan teinilläkin varmaan joku hätänä ja pää pyörällä, purkautuu aggressiona. Ulkopuolista apua kannattaa hakea ja tekisi ädillekin hyvää päästä keskustelemaan jonkun kanssa. Ymmärtää ettei ole ollut huono äiti ja ainoa "hirviöteinin" kanssa kamppailija. Perhetyöntekijä?

Rahahanat kiinni,se tehoaa joissakin tapauksissa. Huoneen sotkuisuus on teineillä tavallista,ei erityisen huolestuttavaa. Vanhemmat voisivat muutaman kerran hakea nuoren kotiin,jos on luvatta lähtenyt. Tapahtuman nolous voi toimia pelotteena jatkossa. Lastensuojelua en lähtisi vielä asiaan sotkemaan,ellei sitten ole huolta päihteidenkäytöstä.

... Vähemmän se tilanne kärjistyy jos on ulkopuolinen erotuomari neuvottelutilanteessa. Ei teinit kehtaa huutaa "@###%&--@@@" vieraiden kuullen niin helposti.

Minä olin ikävä kyllä kuin siskosi tuon ikäisenä. (Ja ikäero isosiskoonkin on suunnilleen sama). Lohdutuksena, joillekin ikä saattaa tuoda järkeä päähän, vaikka ei tuollaista käytöstä tietenkään tarvitse hyväksyä. 

Oma käytökseni tuolloin johtui puhtaasti pahasta olosta ja kyvyttömyydestä purkaa niitä tunteita millään järkevällä tavalla. 16-vuotiaana aloitin käynnit nuorisopolilla ja siitä se sitten tasoittui, jossain vaiheessa. 

Ihana, kun kuulostat niin järkevältä! Niin oli isosiskonikin. 

Joku syy käytökselle on. Miten pärjää koulussa?

Minäkin olin tuollainen ja siksi täällä kannatan ulkopuolista apua. Oli tosi tärkeää itse saada puhua ulkopuoliselle (meillä ihana koulukuraattori) ja vanhempien saada jostain kuulla, etteivät ole yksin tai epäonnistuneet. Ja kuten 13 jo sanoi, myyös minun käytös johtui todella pahasta olosta. Ja siinä iässä omaa pahaa oloa oli myös tosi vaikea ymmärtää. Muutamassa vuodessa meni ohi :)

T. Kommentoija numero 3, 10 ja 12

[quote author="Vierailija" time="07.07.2015 klo 21:00"]

Kaipailisin apua teini-ikäisen pikkusiskoni kanssa. Olen itse 21v ja asun poissa kotoa. Siskoni käytös on ihan mahdotonta. Ei kunnioita vanhempiani ollenkaan, haluaa kaikkea, mutta mitään ei anna takaisin. Ei edes hyvää käytöstä. Vanhemmillani ei ole sanavaltaa hänen menemisistään muuten alkaa kauhea raivoaminen, haukkuminen ja kiroilu. Lopuksi lähtee ulos omin lupinensa.

Siskoni haukkuu alati vanhempiani mitä ilkeimmillä sanoilla ja saa äitini itkemään. En ymmärrä mitä siskoltani mukamas puuttuu. Meillä on huoltapitävät ja rakastavat vanhemmat. Siskolla oma huone ja tarpeeksi omaa tilaa ja vapautta. Lisäksi on oma läppäri, iPhone, ja skootteri sekä kavereita. Vanhempani eivät todellakaan vaadi paljoa. Omaa huonettakaan sisko ei saa pidettyä siistinä vaan äitini siivoaa hänen sotkunsa mm. levälleen jätetyt tiskit, vaatteet ja roskat. Kiitokseksi saa vain haukkumista. Hävettää kun huuto kuuluu naapuriin asti.

Olen sanonut vanhemmilleni, että jos sisko joskus laitettaisiin kunnolla arestiin, otettaisiin mukavuudet kuten läppäri ja puhelin pois niin ehkä käytös muuttuisi. Mutta tilanne on aina sama. Viimeksi tänään puhuin äitini kanssa ja hän oli taas itkenyt siskoni vuoksi. 

Mitä tällaisen teinin kanssa oikein täytyy tehdä? Onko käytös teille tuttua? 

[/quote]

Ehkä se ongelma on tässä. Siskolla on kavereita ja kaikkea tarvittavaa, mutta on annettu liikaa periksi. Ei äidin tarvitse siivota teini-ikäisen sotkuja. Nyt jyrkkä stoppi tuollaiselle lellimiselle ja kotitöihin!

Ei aina tarvitse ekana ehdottaa jotain ulkopuolista tahoa, joka voisi hoitaa asian, vaan vanhempien homma se on. Nyt on pahin uhma päällä ja vanhempien asettamia rajoja tarvitaan enemmän kuin koskaan.

[quote author="Vierailija" time="07.07.2015 klo 21:22"]

Minä olin ikävä kyllä kuin siskosi tuon ikäisenä. (Ja ikäero isosiskoonkin on suunnilleen sama). Lohdutuksena, joillekin ikä saattaa tuoda järkeä päähän, vaikka ei tuollaista käytöstä tietenkään tarvitse hyväksyä. 

Oma käytökseni tuolloin johtui puhtaasti pahasta olosta ja kyvyttömyydestä purkaa niitä tunteita millään järkevällä tavalla. 16-vuotiaana aloitin käynnit nuorisopolilla ja siitä se sitten tasoittui, jossain vaiheessa. 

Ihana, kun kuulostat niin järkevältä! Niin oli isosiskonikin. 

[/quote]

Mukavaa kun joku kirjoittaa samankaltaisista kokemuksistaan. Olen yrittänyt puhua pikkusiskoni kanssa, mutta syvällistä keskustelua on todella hankala saada aikaan sillä hän sulkeutuu eikä vastauksista saa melkeinpä mitään irti. :( On niin ikävä sitä iloista, hymyilevää pellavapäistä siskoa jonka muistan hänen joskus olleen. Toivon, että sekä hänen, että perheeni tilanne helpottuisi pian.

Yleensä tuossa on jostain asiasta johtuva paha olo taustalla. Ei se välttämättä johdu perheestä, vaan ihan koulusta, kavereista tai vastaavasta. Itse ainakin teininä olin melko kapinallinenkin välillä ja uhmasin kaikkea, mutta menin kuraattorille, ja löysimme yhdessä ainakin helpotusta. Voisi auttaa?

[quote author="Vierailija" time="07.07.2015 klo 21:25"]

Joku syy käytökselle on. Miten pärjää koulussa?

[/quote]

Siskoni on hyvin älykäs. Koulussa saa hyviä arvosanoja kuten me kaikki perheen neljä siskoa. Varsinkin matemaattisesti pikkusiskoni on lahjakas.