Miten rajatilapersoonallisen ihmisen kanssa tulee toimia arjessa?
Pitääkö olla hihna tiukalla vai antaa olla? Kun ei sillä tunnu mitään rajaa olevan eikä todellisuudentajua. Ja ero ei ensimmäinen ratkaisu. Auttakee!!
Kommentit (8)
Selkeät rajat
Sopimuksissa pysytään, ei löysiä
Ei anneta manipuloinnin vaikuttaa
Ei pelästytä uhkailua, kiristystä
Ei lähdetä mukaan mielistelyyn
Vaatii toiselta liikaa voimavaroja, jos kyseessä tosiaan rajatilapersoonallisuus. Milloin ei tiedä, mistä tuulee ja miten päin olla. Rajat pitäisi asettaa, mutta onko se sinun tehtäväsi? Terapiaan!
On surullista, mutta loppuelämästi muodostuu todennäköisemmin huomattavasti tasapainoisempi ja antoisampi. Jos haluat lapsia, ethän oikeasti halua niitä noin vaikeasti oireilevan ihmisen kanssa, jonka kanssa antoisa parisuhde on kertakaikkiaan mahdoton?
mihin pyoritykseen lapset tuossa joutuvat, jos "lasten takia" olet paattanyt jaada suhteeseen rajatilapersoonan kanssa. Tama tekee sinusta todella huonon aidin.
on melkeimpa saantona etta rajatilapersoonan kanssa parisuhteessa oleva sairastuu masennukseen ennemmin tai myohemmin. Ja sina haluat yllapitaa suhdetta lasten takia. Kumpi sinulle on tarkeampaa, tukea aikuista joka ei edes tunnusta olevansa avun tarpeessa ja tekee teidan kaikkien elamasta helvettia. Vai lapset, joilla ei ole mitaan mahdollisuutta paasta pois tuosta kotihelvetista ilman sinun apuasi. Tietysti on olemassa lastensuojelu, mutta ei sieltakaan tule aina apua silloin kun sita tarvitsisi.
Epävakaat persoonallisuudet tekevät koko perheen elämästä helvettiä. Missään ei ole mitään logiikkaa kun tunnelmat heilahtelevat äärilaidasta toiseen ilman mitään selvää syy-seuraus suhdetta. Miten ajattelit lapsen kasvavan tasapainoideksi tällaisen vanhemman kanssa.
Tee palvelus sekä itsellesi että lapselle ja kohtaa todellisuus. Lähde kävelemään, muuta teitä ei ole.
... sillä kaikesta huolimatta rakastan rajatilasyndroomasta kärsivää, hyvin monikerroksellista ja moniulotteista vaimoani.
Olin naimisissa rajatilapersoonallisuuden kanssa ja hän teki minulle palveluksen jättämällä minut!Ymmärrän nyt kuinka väsynyt olin hänen kanssaan ja totta kai se heijastui myös lapsiin.
Elämä lasten kanssa yksin on paljon HELPOMPAA!
Näin asia ratkesi meillä. Itse en varmaan olisi koskaan saanut otettua hänestä eroa.