Jos on sairastunut jo useamman kerran masennukseen niin onko elämä ohi?
Työelämä ainakin on. Kukaan ei ota enään tosissaan. Saa huonompaa palkkaa ja joutuu ehkä tekemään loppuelämän lyhyempää päivääkin. Kiva katsoa vierestä kun muut porskuttaa ja itse laahaa perässä vaikka tervehtyisikin.
Onko millaisia kokemuksia. Koen että elämäni on ohi ja huonontunut kun sairastuin.
Kommentit (9)
[quote author="Vierailija" time="19.05.2015 klo 21:18"]
Minä olen parantunut useamman sairaalahoitojakson vaatineesta masennuksesta. Oireeton jo 4 vuotta ja elämä on onnellisempaa kuin koskaan. :) minua auttoi ehkä eniten muutto toiselle paikkakunnalle, opiskelu omalta tuntuvalla alalla ja mukavan miehen löytyminen. Voimia ja tsemppiä teille kaikille! Uskaltakaa tehdä muutos, kun ei ole mitään menetettävääkään.
[/quote]
Noi muutokset onnistuu varmaan parhaiten silloin kun ei ole kuvioissa lapsia joihin se vaikuttaa.
ap
[quote author="Vierailija" time="19.05.2015 klo 21:21"][quote author="Vierailija" time="19.05.2015 klo 21:18"]
Minä olen parantunut useamman sairaalahoitojakson vaatineesta masennuksesta. Oireeton jo 4 vuotta ja elämä on onnellisempaa kuin koskaan. :) minua auttoi ehkä eniten muutto toiselle paikkakunnalle, opiskelu omalta tuntuvalla alalla ja mukavan miehen löytyminen. Voimia ja tsemppiä teille kaikille! Uskaltakaa tehdä muutos, kun ei ole mitään menetettävääkään.
[/quote]
Noi muutokset onnistuu varmaan parhaiten silloin kun ei ole kuvioissa lapsia joihin se vaikuttaa.
ap
[/quote]
Niin. Mitäpä sitä yrittämään. Aina löytyy syy, miksi ei voi parantua, edes yrittää parantua.
Juuri tämän takia olen taktikoinut toistuvan vaikean masennukseni kanssa. Äitiyslomat esimerkiksi ovat hyvää aikaa vajota pohjalle ja käydä terapiassa. Töihin paluun aikoihin alkaa sitten olo olla jo siedettävä, eikä jää aukkoja CV:hen. Nyt juuri tällä hetkellä mulla on aivan käsittämättömän paska olo, masennus on nostanut päätään jo ehkä vuoden verran. Lykkään sitä erilaisilla konsteilla, mutta ongelma on, että nyt on lapsiluku täynnä enkä tiedä, miten ehdin enää missään välissä vajota. Vähän hirvittää.
[quote author="Vierailija" time="19.05.2015 klo 21:24"]
Juuri tämän takia olen taktikoinut toistuvan vaikean masennukseni kanssa. Äitiyslomat esimerkiksi ovat hyvää aikaa vajota pohjalle ja käydä terapiassa. Töihin paluun aikoihin alkaa sitten olo olla jo siedettävä, eikä jää aukkoja CV:hen. Nyt juuri tällä hetkellä mulla on aivan käsittämättömän paska olo, masennus on nostanut päätään jo ehkä vuoden verran. Lykkään sitä erilaisilla konsteilla, mutta ongelma on, että nyt on lapsiluku täynnä enkä tiedä, miten ehdin enää missään välissä vajota. Vähän hirvittää.
[/quote]
Saako työpaikallasi lomarahat vaihdettua vapaaksi kesäloman yhteyeen? Vuorotteluvapaa, opintovapaa, osa-aikaisuus lasten varjolla? Jos pientä helpotusta saisit jotenkin.
[quote author="Vierailija" time="19.05.2015 klo 21:32"][quote author="Vierailija" time="19.05.2015 klo 21:24"]
Juuri tämän takia olen taktikoinut toistuvan vaikean masennukseni kanssa. Äitiyslomat esimerkiksi ovat hyvää aikaa vajota pohjalle ja käydä terapiassa. Töihin paluun aikoihin alkaa sitten olo olla jo siedettävä, eikä jää aukkoja CV:hen. Nyt juuri tällä hetkellä mulla on aivan käsittämättömän paska olo, masennus on nostanut päätään jo ehkä vuoden verran. Lykkään sitä erilaisilla konsteilla, mutta ongelma on, että nyt on lapsiluku täynnä enkä tiedä, miten ehdin enää missään välissä vajota. Vähän hirvittää.
[/quote]
Saako työpaikallasi lomarahat vaihdettua vapaaksi kesäloman yhteyeen? Vuorotteluvapaa, opintovapaa, osa-aikaisuus lasten varjolla? Jos pientä helpotusta saisit jotenkin.
[/quote]
Vaihdoin juuri työpaikkaa, eli mikään vapaa ei nyt onnistu. Ei ole edes kesälomaa. Pitää vaan koittaa selvitä jotenkin, vaikka jokaisen päivän eka ja vika ajatus on se, että tapan itseni.
Mulla on takana 5-6 masennusjaksoa. Keskivaikeita kaikki. Kun lääkitys saatiin kohdilleen ja kävin parin vuoden terapian, elämä on hymyillyt vastoinkäymisistä huolimatta. Lääkitys jatkuu loppuelämän, mutta se nyt on pieni hinta hyvästä elämästä.
Mun elämä on myös. Odotan vain kuolemaa.
Minä olen parantunut useamman sairaalahoitojakson vaatineesta masennuksesta. Oireeton jo 4 vuotta ja elämä on onnellisempaa kuin koskaan. :) minua auttoi ehkä eniten muutto toiselle paikkakunnalle, opiskelu omalta tuntuvalla alalla ja mukavan miehen löytyminen. Voimia ja tsemppiä teille kaikille! Uskaltakaa tehdä muutos, kun ei ole mitään menetettävääkään.