Miesten avoimesti osoittama himo
Ensin kirjoitin himo-sanan kohdalle "kiinnostus", mutta himo kuvaa kaiketi paremmin tilannetta.
Toivon, että te miehet miettisitte kahdesti, ennen kuin ainakaan vaimojenne/tyttöystävienne/naispuolisten työtovereidenne ynnä muiden seurassa osoitatte kiinnostustanne jotain yhteisön naista kohtaan.
Kummallinen toive, vai?
Ei ole. Sillä minä olen todellakin joutunut ikäviin tilanteisiin asian myötä. Olen onnellisesti naimisissa, yhdessä ihanan miehen kanssa olemme kaiken kaikkiaan olleet jo kohta 20 vuotta, tutustuttiinhan jo parikymppisinä.
Mielestäni en ihmeemmin flirttaile miesten kanssa, mutta juttelen toki vapautuneesti niin naisten kuin miesten kanssa (tai siis näin tein vielä jokin aika sitten). M;ielestäni en ole myöskään mitenkään ylitsevuotavan kaunis tai fiksu vaan ihan normaali nainen.
Mutta jokin sähkö sitten minussa kai on. Sillä oli sitten kyse juhlista, joissa herrashenkilöt kenties humalapäissään puhuvat mitä sylki suuhun tuo tai ihan tavallisesta työpäivästä tai matkasta tai niin virallisesta kuin yksityisestä tilaisuudesta, pyörii ympärilläni miehiä.
Unelmatilanne - luulisi, eikö jokainen halua olla ihailtu ja haluttu. Vaan kun ei ole. Onhan se mukavaa, jos minulle on helppo puhua ja minuun seuraani hakeudutaan, mutta seurauksia ei tule useinkaan ajateltua.
Ensinnäkin miesten vaimot ja ystävättäret kokevat helposti tulleensa hylätyiksi tai ainakin väheksytyiksi, jos miehet täysin avoimesti naisten edessä selittelevät, kuinka Liisa sitä Liisa tätä ja minustakin tämä on kiusallista.
Mutta ennen kaikkea siitä on kauaskantoisiakin seurauksia: vaikka minulle ei tulisi mieleenikään aloittaa minkäänlaista peliä ko miesten kanssa, muut naiset pelkäävät näin silti käyvän ja niinpä huomaan aina vaan, että ainoastaan vahvimmalla itsetunnolla varustetut naiset jäävät lähipiiriini.
Muutama nyttemmin läheinen ystävätär avasi silmäni joskus vuosia sitten kertomalla, kuinka "vihasivat" minua alussa, kun olin kuin mehiläinen, jonka ympärillä miehet pörräsivät. Mutta että onneksi "en jättänyt" näitä nyt ystävättäriä yksin vihaansa vaan jaksoin aina vaan tulla heidän luokseen kunnes he oppivat tuntemaan minut paremmin ja huomaamaan, että olin ihan tavallinen kunnon ihminen, jolla ei ollut mielessäkään pettää ystävättäriään.
Minusta on todella surullista, että olemuksellani tai mikä se sitten onkaan, pelästytän naisia niin, että nämä eivät uskalla ottaa minua porukkaansa, kun pelkäävät miestensä puolesta.
Olkaa siis niin herrasmiehiä, että pitäkää ihailunne jossain syvemmällä sisällänne, sillä kauniit sananne ja katseenne eivät lämmitä vaan satuttavat kun näen, miten ne satuttavat naisianne.
Aiemmin pidin naista ja miestä seurassa "samanarvoisina" keskustelukumppanina, nyt olen joutunut ratkaisemaan ongelmani niin, että pyrin vain tilaisuuksiiin ja ryhmiin, missä on pelkästään naisia. Ja sekin on ajan mittaan melko yksipuolista.
Kommentit (23)
Ei ole mikään lumoavan kaunis vaan ihan normaali nainen. Todella mukava ihminen, iloinen jne. Pahinta oli että mieheni ihastui/rakastui tähän naiseen minun ollessa raskaana. Enpä minä siitä ystävääni syyttänyt vaan miestäni.
Mun on myös vaikea tutustua naisiin, koska he ovat lähtökohtaisesti torjuvia mua kohtaan. Toisaalta tunnen oloni rennommaksi miesseurassa, sillä olen ollut lapsena aika poikatyttö ja pyörinyt poikaporukoissa. Veljiäkin mulla on riesaksi asti. ;)
Teini-iässä huomasin vaan yhtä-äkkiä, että jokainen miespuolinen kaverini ihastui muhun jossain vaiheessa. Osan kanssa päästiin yhteisymmärrykseen ja pysyttiin kavereina, osan kanssa ei normaalista kanssakäymisestä tullut enää mitään. :( Tyttöjen kanssa elämä oli tuolloin erittäin vaikeaa. :( Aikuiset miehet alkoivat kiinnittää muhun kiusallista huomiota siinä 15 vuoden paikkeilla ja siihen piti tottua. yhdessä vaiheessa vihasin ja halveksin miehiä heidän huomionsa takia.
Nyt vanhemmiten elämä on helpottunut. Aikuisilla naisilla on enemmän itsetunto kohdillaan, ja minä olen oppinut vetäytymään kuoreeni, kun tunnistan sen tietyn miestyypin, joka ei osaa pitää ihailua omassa päässään. Joskus en tajua sitä ajoissa ja se johtaa kiusallisiin tilanteisiin. :( Onneksi mieheni ei ole ollenkaan mustasukkainen tyyppi, ja toisaalta sen verran fiksu, että tiedostaa itsekin tämän "vammani". On siitä ylpeäkin, koska tietää mun olevan uskollinen.
En mä voi kieltää, ettenkö toisaalta nauttisikin miesten huomiosta, mutta vain silloin kun se on viatonta ihailua, johon ei liity ketään sorsittua osapuolta.
mutta minä en viitsi enkä jaksa taistella naisten "vihaa" vastaan, kateus olisi varmaan parempi ilmaisu.
Tulen toimeen miesten kanssa ihan ystävä pohjalta, en kaipaa heitä sänkyyni koska siellä on rakkaani.
Minun mielestä osa naisista osoittaa oman "tyhmyytensä" sulkemalla minut piirinsä ulkopuolelle, mutta enpä kaipaakaan kateellisia naisia lähelleni.
Samanlaisia kokemuksia sillä erolla, että en todellakaan usko kaikkien minulle puhumaan tulevien miesten ihastuneen minuun =))) vaikka puhuisivatkin jopa siihen suuntaan, kunhan yrittävät.
t. oikeasti kaunis ja mukava
Niin mukava, että voit väheksyä meidän muiden kokemuksia? Ja otaksua ne automaattisesti vääriksi?
En väitä, että jokainen mies muhun ihastuisi. Mutta on vaikea otaksua jotain muuta, jos ihminen tulee suoraan sanomaan "olen ihastunut suhun" tms yhtä päivänselvää. :) Tai ehkä se on vaan mun omahyväisyyttäni. Samaten kun se, että naiset tulevat polttamaan tupakalla käsivartta baarissa, koska heidän poikaystävänsä on katsonut mua liikaa. :/ Mutta nämä on tietenkin aika äärimmäisiä esimerkkejä.
T: Oikeasti kaunis ja mukava, mutta hitusen arpeutunut nainen.
Mene Tekniikan maailmalle tms purkautumaan...
sain monta vuotta myöhemmin kuulla, että yritin iskeä miehiä ja annoin seksuaalisia signaaleja miehille. OLin ihan suu auki, että TÄH!
Kuulemma olin sekoillut sanoissa (ollut siis heidän mielestään ihastunut). Ja kuulemam flirtaillut (pyöritellyt pitkiä hiuksiani heidän edessään, heillä siis lyhyt hiukset).
Tosi asiassanämä seksuaaliset signaalit ja ihastuminen merkit olivat minun tapani hakea rohkeutta omasta minästäni. Ja näin toin ilmi oman epävarmuuteni
Ja kuulemma aina juhlien jälken (ei munun aikaan, kaiki ylistivät minua naisilleen). Ja en, en pitänyt asiasta yhtään kun kuulin mitä selkäni takana ajatellut/tapahtunut)
Niin mukava, että voit väheksyä meidän muiden kokemuksia? Ja otaksua ne automaattisesti vääriksi? En väitä, että jokainen mies muhun ihastuisi. Mutta on vaikea otaksua jotain muuta, jos ihminen tulee suoraan sanomaan "olen ihastunut suhun" tms yhtä päivänselvää. :) Tai ehkä se on vaan mun omahyväisyyttäni. Samaten kun se, että naiset tulevat polttamaan tupakalla käsivartta baarissa, koska heidän poikaystävänsä on katsonut mua liikaa. :/ Mutta nämä on tietenkin aika äärimmäisiä esimerkkejä. T: Oikeasti kaunis ja mukava, mutta hitusen arpeutunut nainen.
Kuten totesin, kyllä minullekin tullaan suoraan sanomaan ihastumisesta, mutta en korvaani lotkauta siihen. Olen aivan normaalisti, kuten siihenkin asti. Kyllähän kaikki ihmiset joilla on hiukan enemmän ihmistuntemusta tietävät, että tietyt miehet yrittävät kaikilla tavoilla saada *sitä* ja itsetunnottomimmat lankeavat lepertelyihin =).
t. oikeasti kaunis ja mukava, sekä myös itsetunnoltaan hyvä =)
Ensin kirjoitin himo-sanan kohdalle "kiinnostus", mutta himo kuvaa kaiketi paremmin tilannetta. Toivon, että te miehet miettisitte kahdesti, ennen kuin ainakaan vaimojenne/tyttöystävienne/naispuolisten työtovereidenne ynnä muiden seurassa osoitatte kiinnostustanne jotain yhteisön naista kohtaan. Kummallinen toive, vai? Ei ole. Sillä minä olen todellakin joutunut ikäviin tilanteisiin asian myötä. Olen onnellisesti naimisissa, yhdessä ihanan miehen kanssa olemme kaiken kaikkiaan olleet jo kohta 20 vuotta, tutustuttiinhan jo parikymppisinä. Mielestäni en ihmeemmin flirttaile miesten kanssa, mutta juttelen toki vapautuneesti niin naisten kuin miesten kanssa (tai siis näin tein vielä jokin aika sitten). M;ielestäni en ole myöskään mitenkään ylitsevuotavan kaunis tai fiksu vaan ihan normaali nainen. Mutta jokin sähkö sitten minussa kai on. Sillä oli sitten kyse juhlista, joissa herrashenkilöt kenties humalapäissään puhuvat mitä sylki suuhun tuo tai ihan tavallisesta työpäivästä tai matkasta tai niin virallisesta kuin yksityisestä tilaisuudesta, pyörii ympärilläni miehiä. Unelmatilanne - luulisi, eikö jokainen halua olla ihailtu ja haluttu. Vaan kun ei ole. Onhan se mukavaa, jos minulle on helppo puhua ja minuun seuraani hakeudutaan, mutta seurauksia ei tule useinkaan ajateltua. Ensinnäkin miesten vaimot ja ystävättäret kokevat helposti tulleensa hylätyiksi tai ainakin väheksytyiksi, jos miehet täysin avoimesti naisten edessä selittelevät, kuinka Liisa sitä Liisa tätä ja minustakin tämä on kiusallista. Mutta ennen kaikkea siitä on kauaskantoisiakin seurauksia: vaikka minulle ei tulisi mieleenikään aloittaa minkäänlaista peliä ko miesten kanssa, muut naiset pelkäävät näin silti käyvän ja niinpä huomaan aina vaan, että ainoastaan vahvimmalla itsetunnolla varustetut naiset jäävät lähipiiriini. Muutama nyttemmin läheinen ystävätär avasi silmäni joskus vuosia sitten kertomalla, kuinka "vihasivat" minua alussa, kun olin kuin mehiläinen, jonka ympärillä miehet pörräsivät. Mutta että onneksi "en jättänyt" näitä nyt ystävättäriä yksin vihaansa vaan jaksoin aina vaan tulla heidän luokseen kunnes he oppivat tuntemaan minut paremmin ja huomaamaan, että olin ihan tavallinen kunnon ihminen, jolla ei ollut mielessäkään pettää ystävättäriään. Minusta on todella surullista, että olemuksellani tai mikä se sitten onkaan, pelästytän naisia niin, että nämä eivät uskalla ottaa minua porukkaansa, kun pelkäävät miestensä puolesta. Olkaa siis niin herrasmiehiä, että pitäkää ihailunne jossain syvemmällä sisällänne, sillä kauniit sananne ja katseenne eivät lämmitä vaan satuttavat kun näen, miten ne satuttavat naisianne. Aiemmin pidin naista ja miestä seurassa "samanarvoisina" keskustelukumppanina, nyt olen joutunut ratkaisemaan ongelmani niin, että pyrin vain tilaisuuksiiin ja ryhmiin, missä on pelkästään naisia. Ja sekin on ajan mittaan melko yksipuolista.
sain monta vuotta myöhemmin kuulla, että yritin iskeä miehiä ja annoin seksuaalisia signaaleja miehille. OLin ihan suu auki, että TÄH!
Kuulemma olin sekoillut sanoissa (ollut siis heidän mielestään ihastunut). Ja kuulemam flirtaillut (pyöritellyt pitkiä hiuksiani heidän edessään, heillä siis lyhyt hiukset).
Tosi asiassanämä seksuaaliset signaalit ja ihastuminen merkit olivat minun tapani hakea rohkeutta omasta minästäni. Ja näin toin ilmi oman epävarmuuteni
Mulla on vähän sama, oon epävarma itsestäni enkä pidä itseäni kauniina tai erityisen mukavana. Viihdyn ihmisten seurassa ja olen sosiaalinen, mutta myös epävarma itsestäni. Muutamalta ihmiseltä olen kuullut, että olen kamala flirtti. Olen yrittänyt analysoida omaa käytöstäni ja olen kyllä yleensä vieraille ihmisille ystävällinen, avoin, katson silmiin ja hymyilen. Toisaalta saatan välillä katsoa maahan ja hakea sitä kautta varmuutta tai sitten pyörittelen hermostuksissani hiuksia tai koruja. Sanoissa sekoilen nyt muutenkin. Jos joku vieras tulkitsee minun olevan hyvin itsevarma, niin varmasti käytökseni voidaan tulkita flirttailevaksi.
En todellakaan kuvittele kenenkään tulevaan iskemään minua, jos tulee juttelemaan. Tämä on sitten johtanut ikäviin väärinkäsityksiin, kun mies onkin ollut iskuaikeissa. Kerran onnistuin sotkemaan exäni ja tämän parhaan kaverin välit, kun en tajunnut kaverin yrittävän iskeä mua vaan olin yhtä ystävällinen sille kuin muillekin.
Muutenkin on tosi jännää, että muutama mies on julistanut mun olevan hänen elämänsä rakkaus todella lyhyen tuttavuuden jälkeen. Se on lähinnä pelottavaa.
Mistäs niin varmaan tiedät, että ne miehet sut sänkyynsä tahtoisivat vaimonsa tilalle!?!? HÖH!
Mistäs niin varmaan tiedät, että ne miehet sut sänkyynsä tahtoisivat vaimonsa tilalle!?!? HÖH!
Joko alkuperäinen on taitava provoilija tai sitten ei ja tulee kohta itkemään, että taas naiset ovat käsittäneet hänet väärin ja ovat kateellisia = D
mutta minusta se johtuu siitä, että niin monet miehet eivät oikeasti saa kontaktia naisiin, eivätkä osaa jutella heidän kanssaan.
Oikeasti kaikki miehet eivät tunne olevansa vaimojensa kanssa läheisiä - ja päinvastoin. Monet pariskunnat jopa ajattelevat, ettei se ole mahdollista.
Sitten kun nämä miehet ehkä ensimmäistä kertaa elämässään juttelevat mutkattoman tuntuisen naisen kanssa, joka on kiinnostunut heidän jutuistaan, he ovat aivan pyörällään päästä. Varsinkin jos omassa suhteessa ei enää ole niin kipinää.
Monessa suhteessahan on alussa kipinää ja miehelle riittää, että nainen on nätti. Monessa suhteessa sen alun kipinän jälkeen tapahtuu lamaannus. Nainen ei enää halua seksiä lainkaan ja torjuu miehen, sekä henkisesti että fyysisesti. Tossuttaa ja alistaa julkisesti, esim. siinä toivossa, että mies alkaisi ripustaa kauniimmin sukkia ja saada isompaa palkkaa näiden nolausten jälkeen. Monilla naisilla näet on prinsessasyndrooma, jota he eivät itse tajua lainkaan.
No niin, se onkin otollinen tilaisuus ihastua ihan kehen tahansa kivan oloiseen naiseen (ja naisella mieheen).
Totta on se, että näille miehille usein riittäisi sekin, että heidän oma vaimonsa kiinnostuisi heistä uudestaan, mutta se on vaikeaa, koska he ovat ahdistuneita ja masentuneita, kuten noin 90% suomalaisista naisista muutenkin, siis kroonisesti.
Pitäisi kai sitten olla se harmaa hiirulainen tai jotain vastaavaa jos nyt kerran oikein provoilemaan aletaan ;-) Onneksi on kuitenkin olemassa myös niitä miehiä ja naisia jotka on varustettu terveellä itsetunnolla ja joiten kanssa voi keskustella ilman pelkoa selkään puukotuksesta ja niin että voi olla oma itsensä.
Mun mies on erittäin sosiaalinen ja tulee toimeen niin miesten kuin naistenkin kanssa, eikä se häiritse mua yhtään, mun mielestä se on vaan ihailtavaa. Itse olen vähän pidättäytyväisempi enkä niin "avoin".
No, me oltiin baarissa ja mieheni antoi huomiota myös tälle naiselle ja olin siinä vieressä ja niin oli muitakin, ei se mua häirinnyt tippaakaan, kyllä mun mies saa puhua kenen kanssa haluaa, niin vakavia kuin hauskojakin asioita. Tää nainen oli sitten vetänyt sen johtopäätöksen että mun mies oli iskemässä sitä.
Me naurettiin kaverin kanssa naisen typeryydelle. Jos se nainen olis mun miehen kanssa yhdessä, niin se liitto ei kauan kestäisi ja syy olisi naisessa. Sehän pitäisi kaikkia mien naisiin kohdistuvia jutteluja lähentelyinä.
Mistäs niin varmaan tiedät, että ne miehet sut sänkyynsä tahtoisivat vaimonsa tilalle!?!? HÖH!
Eihän kyse ollutkaan ap:n tekstissä siitä, että miehet haluaisivat ehdoin tahdoin mennä sänkyyn ap:n kanssa, vaan että _vaimot pahoittavat mielensä_, koska miehet antavat ap:n kauneudelle liikaa arvoa ja huomiota vaimojen nähden!
Ja vaimot ovat näköjään (vastauksista päätellen) mustasukkaisia, koska kuvittelevat, että miehet todellakin haluavat ap:n kanssa sänkyyn ja olisivat valmiita sen tekemään! Sekä olettavat luonnollisesti, että ap kauniina naisena olisi valmis hetimiten hyppäämään sänkyyn juuri heidän kultamussukkansa kanssa?
Hei pysytäänkö asiallisina, joohan!
Ei ole kyse siitä, ottaako miehen sanat tosina vaan siitä, mitä heidän sanansa ja eleensä saavat aikaan muissa naisissa.
Minustakin olisi vallan hienoa, jos vain voisin suhtautua tyyliin "hällä väliä", mutta kun näen, että muut naiset kärsivät ja pahoittavat mielensä.
Ja tuolle tyttöselle, joka käski mennä purkamaan mieltä Tekniikan Maailman palstoille sanoisin, että oletan Vauva-palstalla olevan hyvinkin paljon miehiä niin lukemassa kuin kommentoimassakin tekstejä; niin ja myös kirjoittavat omista ajatuksistaan ja ongelmistaan. Vai oletteko te tätä epäilevät naiset siis itse asiassa asialla ja kommentoitte siis miehinä omia tekstejänne?
Niin mukava, että voit väheksyä meidän muiden kokemuksia? Ja otaksua ne automaattisesti vääriksi? En väitä, että jokainen mies muhun ihastuisi. Mutta on vaikea otaksua jotain muuta, jos ihminen tulee suoraan sanomaan "olen ihastunut suhun" tms yhtä päivänselvää. :) Tai ehkä se on vaan mun omahyväisyyttäni. Samaten kun se, että naiset tulevat polttamaan tupakalla käsivartta baarissa, koska heidän poikaystävänsä on katsonut mua liikaa. :/ Mutta nämä on tietenkin aika äärimmäisiä esimerkkejä. T: Oikeasti kaunis ja mukava, mutta hitusen arpeutunut nainen.
Kuten totesin, kyllä minullekin tullaan suoraan sanomaan ihastumisesta, mutta en korvaani lotkauta siihen. Olen aivan normaalisti, kuten siihenkin asti. Kyllähän kaikki ihmiset joilla on hiukan enemmän ihmistuntemusta tietävät, että tietyt miehet yrittävät kaikilla tavoilla saada *sitä* ja itsetunnottomimmat lankeavat lepertelyihin =). t. oikeasti kaunis ja mukava, sekä myös itsetunnoltaan hyvä =)
miehet kehuivat usein ja ihastuivat ja ystävät hyväksyivät sen, tai joskus sitten tulivat hieman kateellisiksi ja eivät hyväksyneet. Nyt vanhempana ja hyvin säilyneenä ja ammatillisen itsetunnon kohennuttua miehet eivät enää haluakaan antaa minkäänlaisia kehuja vaan lähinnä haukkua ilman mitään syytä. Luulevat kenties ylimieliseksi vaikka sellainen en todellakaan ole. Muita naisia sitten oikein kehuvat kilpaa kun olen läsnä ja tarkkailevat reaktioitani kun eivät vahingossakaan kehu itseäni. Mutta eipä se minua haittaa:) Huonoitsetuntoisten ihmisten seura on vain todella raskasta.
että kaunis nainen ei saa tiedostaa olevansa kaunis, eikä herättävänsä miehissä mitään reaktiota. Eli kaunis saa olla, mutta sitä ei saa itse myöntää. Ja kauneudesta ei saa myöskään kärsiä, koska se olisi väärin vähemmän kauniita kohtaan.
Jos nainen myöntää olevansa omastakin mielestään kaunis, ja kertoo miesten huomioivan häntä kiusallisuuteen asti, on todennäköisesti itserakas narttu ja vähän huorahtavakin. 8) Tai ei ainakaan _oikeasti_ mukava ihminen...
ollut monesti samanlaisia tuntemuksia