Lue keskustelun säännöt.
Jotkut äidit eivät osaa rentoutua, jos lapsia on läsnä.
03.06.2009 |
Täällä palstalla näkee vähän väliä aloituksia, joissa ihmetellään, miksi jotkut "raahaavat" lapsiaan kutsuille/konsertteihin/lomamatkoille/ravintolaan. Ihmetellään, miksi lapsia otetaan "aikuisten paikkoihin" pilaamaan niiden vanhempien hauskanpitoa ja rentoutumista, jotka ovat hommanneet omille lapsilleen lapsenhoitajan.
Nyt en ala väitellä siitä, millainen paikka on ok lapsille tai miten vaikeaa itse kunkin on hommata hoitajaa.
Mutta minusta on merkittävää se, miten nämä aikuiset suhtautuvat lapsiin. Väitän, että heille vanhemmuus on suorittamista ja lapsikeskeisyys on mennyt jossakin määrin överiksi. Lapsia halutaan pitää jotenkin lasikuplassa, erillään muusta elämästä ja perheen elosta. Kaikki, joka ylittää Huvitutin, päiväkodin, leikkipuiston ja ruokakaupan on Pahasta ja ennen kaikkea rasittavaa aikuisten mielestä.
Lapset siis koetaan rasitteeksi, josta on päästävä eroon silloin, kun vanhemmat hoitavat parisuhdettaan ja rentoutuvat.
Sellaiset vanhemmat todennäköisesti kokivat myös perhevapaalla olon rasittavaksi, koska (kuten edellä kuvasin), lapsia piti Hoitaa ja kaiken piti toimia lasten ehdolla. Herranen aika, jos olisi joskus vaikka käyty ravintolassa syömässä, eihän siitä voi aikuinen OIKEASTI nauttia...
Kommentit (52)
On eri asia juhlia aikuisten kesken kuin perhekunnittain.
Meillä on tapana juhlia samalla lailla perhekunnittain kuin aikuistenkin kesken. Syödään hyvää ruokaa ja juodaan viiniä. Kukaan ei örvellä, muttei myöskään koe, että lasten takia pitäisi olla jotenkin erilainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä vain muutama esimerkki, miksi en voi rentoutua lasten läsnä ollessa (siis muiden lasten). Tietysti tässä on mukana myös ammattitautia, sillä työskentelen päiväkodissa. Mutta siis pointti on se, että yllättävän monet vanhemmat EIVÄT vahdi omia lapsiaan, eli siihen ei todella voi luottaa!
Olet aivan oikeassa siinä, että kaikki eivät kasvata lapsiaan hyviin tapoihin. Mutta miksi otat paineita siitä, että karjaiset kakarat (=heidän lortit vanhempanasa) ruotuun? Jos ei kielto tehoa, älä kutsu toiste.
ap
meillä on viisi lasta ja lapset aina mukana, kun ei ole paikkaa, mihin yhdenkään heistä jättäisi. Hulluksihan sitä olisi näissä vuosikymmenissä tullut, jos ei koskaan rentoutuisi, ja kun on aina lasten kanssa, niin siitä sitä on pitänyt omat tavat kehitellä. Tutuissa on sitten kuitenkin niitä, jotka eivät edes yhden lapsen kanssa pysty menemään minnekään, kaikki on aivan mahdottoman hankalaa ja kun on jollekin joskus sanonut, että ota lapsi mukaan, kun ei ole hoitajaa jonkun kivan jutun ajaksi, niin kyseinen henkilö on aivan ihmeissään kun ei ole edes tullut mieleen että lapsenkin kanssa voisi lähteä jonnekin.
Harvoin mulla on erityisen kivaa lasteni seurassa. En tiedä mistä se johtuu. Ehkä se on sitäkin, että minä nautin yksinolosta ja nautin tehdä sellaisia asioita, joihin lapset eivät vain yksinkertaisesti SOVI (esim. joku konsertti tai kirjan lukeminen).
Tämähän on vain luonnekysymys! Olen myös hyviin tunnollinen enkä jätä lapsia "omille teilleen". Tottakai henkilö joka ei vahdi lapsia, voi tulla tänne kerskumaan kuinka osaa rentoutua vaikka lapsetkin pyörivät ympärillä! Niin se lasten vahtiminen kai jää sitten muiden kontolle... Näitäkin näkee...
eri asioita jos lapsia on mukana. Ei kaiken aikaa, mutta jos lapset istuvat samassa pöydässä ei tee hirveästi mieli puhua jostain synkistä aiheista (esim. sodat, nyt tämä lentokoneturma, pedofiilit jne jne). Lasten aknssa vierailut kestää yleensä myös vähemmän aikaa (nukkumaanmenoaika on aikaisempi), ja keskeytyksiä tulee jatkuvasti (vaipanvaihtoa/pyyhkimistä, jollain on nälkä, joku kompastuu, joku väsyy jne jne).
Eli lyhyesti: aikuisten eksken puheenaiheita ei rajoita oikeastaan mikään, keskusteluun voi syventyä eri tavalla eikä lapset määrää aikataulua.
Meillä on tapana juhlia samalla lailla perhekunnittain kuin aikuistenkin kesken. Syödään hyvää ruokaa ja juodaan viiniä. Kukaan ei örvellä, muttei myöskään koe, että lasten takia pitäisi olla jotenkin erilainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harvoin mulla on erityisen kivaa lasteni seurassa. En tiedä mistä se johtuu. Ehkä se on sitäkin, että minä nautin yksinolosta ja nautin tehdä sellaisia asioita, joihin lapset eivät vain yksinkertaisesti SOVI (esim. joku konsertti tai kirjan lukeminen). Tämähän on vain luonnekysymys! Olen myös hyviin tunnollinen enkä jätä lapsia "omille teilleen". Tottakai henkilö joka ei vahdi lapsia, voi tulla tänne kerskumaan kuinka osaa rentoutua vaikka lapsetkin pyörivät ympärillä! Niin se lasten vahtiminen kai jää sitten muiden kontolle... Näitäkin näkee...
on myös olemassa äitejä, jotka sekä vahtivat ja kasvattavat lapsiaan että kokevat sen ok-jutuksi, josta ei oteta stressiä...
Komppaan viiden lapsen äitiä, se on tottumiskysymys. Jos lapset on aina kyörätty mummolaan kun äiti ja iskä rentoutuvat, niin onhan se hankalaa tosiaan pitää hauskaa lasten kanssa!
eri asioita jos lapsia on mukana. Ei kaiken aikaa, mutta jos lapset istuvat samassa pöydässä ei tee hirveästi mieli puhua jostain synkistä aiheista (esim. sodat, nyt tämä lentokoneturma, pedofiilit jne jne). Lasten aknssa vierailut kestää yleensä myös vähemmän aikaa (nukkumaanmenoaika on aikaisempi), ja keskeytyksiä tulee jatkuvasti (vaipanvaihtoa/pyyhkimistä, jollain on nälkä, joku kompastuu, joku väsyy jne jne). Eli lyhyesti: aikuisten eksken puheenaiheita ei rajoita oikeastaan mikään, keskusteluun voi syventyä eri tavalla eikä lapset määrää aikataulua.
Meillä on tapana juhlia samalla lailla perhekunnittain kuin aikuistenkin kesken. Syödään hyvää ruokaa ja juodaan viiniä. Kukaan ei örvellä, muttei myöskään koe, että lasten takia pitäisi olla jotenkin erilainen.
samoista asioista oli lapset läsnä tai ei. Eivät lapset edes notku pöydän ääressä, leikkivät omiaan muualla. Jos keskeytyksiä tulee, juttu jatkuu myöhemmin. Satunnaiset valvomiset ovat ok.
Taaperoiden kanssa tietysti on asia eri, koska heitä pitää valvoa tiiviimmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pedofiielistä ym. oman 4-vuotiaani kuullen. Ja kun tuttavaperheiden kaikki lapset on 0-5-vuotiaita niin vierialut koko perheellä ja vain aikuisten kesken eroaa kyllä huomattavasti.
samoista asioista oli lapset läsnä tai ei. Eivät lapset edes notku pöydän ääressä, leikkivät omiaan muualla. Jos keskeytyksiä tulee, juttu jatkuu myöhemmin. Satunnaiset valvomiset ovat ok. Taaperoiden kanssa tietysti on asia eri, koska heitä pitää valvoa tiiviimmin.
Kuuntelin just eilen kaverin vuodatusta siitä, miten ei voisi kuvitellakaan matkustavansa minnekään lasten kanssa. Hänellä on kaksi lasta, 4 ja 5 vuotta.
Meillä taas on matkusteltu aina. Kohteet ja tahti on mukautettu lapsiin, mutta aidosti voin sanoa, että en koe sitä riesaksi.
Kai se on siis näkökulmakysymys. Jos arvostaa vain sitä, mitä teki ennen lapsien syntymää ja haikailee baarikierroksia, niin eihän sitä voikaan nauttia siitä, että retkeilee lasten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pedofiielistä ym. oman 4-vuotiaani kuullen. Ja kun tuttavaperheiden kaikki lapset on 0-5-vuotiaita niin vierialut koko perheellä ja vain aikuisten kesken eroaa kyllä huomattavasti.
samoista asioista oli lapset läsnä tai ei. Eivät lapset edes notku pöydän ääressä, leikkivät omiaan muualla. Jos keskeytyksiä tulee, juttu jatkuu myöhemmin. Satunnaiset valvomiset ovat ok. Taaperoiden kanssa tietysti on asia eri, koska heitä pitää valvoa tiiviimmin.
onko pedofiilit jotekin koko vierailun kestävä teema teillä? Meillä ei ole. Jos jostain syystä tulisi pedofiileistä puhe, juteltaisiin niistä sillä välin, kun kersat leikkivät lasten huoneissa.
Ollaan tosin toimittajia/opettajia/lääkäreitä kaveripiiriltämme, joten voi olla, että puheenaiheemme voivat olla ronskimpia noin luonnostaankin. Puhutaan sodista ja yhteiskunnallisista ongelmista joskus aivan kotipiirissäkin, lapsille.
Meillä lapsia 4 ja ovat kulkeneet aina matkassa. Ovat kyllä oppineet käyttäytymään sen myötä joka paikassa.
Nykyään kun ovat kaikki koululaisia niin heidän kanssaan on jopa hilpeän hauskaa reissata. Monesti sanonkin kun tullaan jostain, että kylläpä teidän kans on tosi mukava olla reissussa. Aika kuluu hyvin teidän juttuja kuunnellessa.
meillä on viisi lasta ja lapset aina mukana, kun ei ole paikkaa, mihin yhdenkään heistä jättäisi. Hulluksihan sitä olisi näissä vuosikymmenissä tullut, jos ei koskaan rentoutuisi, ja kun on aina lasten kanssa, niin siitä sitä on pitänyt omat tavat kehitellä. Tutuissa on sitten kuitenkin niitä, jotka eivät edes yhden lapsen kanssa pysty menemään minnekään, kaikki on aivan mahdottoman hankalaa ja kun on jollekin joskus sanonut, että ota lapsi mukaan, kun ei ole hoitajaa jonkun kivan jutun ajaksi, niin kyseinen henkilö on aivan ihmeissään kun ei ole edes tullut mieleen että lapsenkin kanssa voisi lähteä jonnekin.
helpompaa ilman muuta isompien lasten kanssa ; )
sp