Onko imettäminen kivaa?
Itselleni ei ole oikein avautunut tämä ihanuus.
Hyvä, että lapsi saa ruokaa ja onhan se perin kätevää, kun on hygieenistä, oikeanlämpöistä ja terveellistä ruokaa mukana kätevässä pakkauksessa mutta... suurimmaksi osaksi se on mielestäni todella rasittavaa ja tylsää.
On liikuttavan näköistä katsoa, kun pieni imee, mutta liikutus kestää noin minuutin, loput ajasta venailen, milloin lapsi on saanu tarpeekseen.
Siispä kysyn, onko imettäminen oikeasti jonkun mielestä kivaa?
Kommentit (26)
Onhan tää kätevää, kun voi vaikka hillua täällä av:llä samalla. ; ) Mutta sellaista "venailuahan" tämä muuten kyllä on.
Onneksi tämä poika on nopea syömään, 15 min maksimissaan yleensä tissittelee.
Minä muuten samalla myös putsailen pojan korvia (vanhaa puklaa, ihanaa), juttelen kahden vanhemman lapseni kanssa joutavia, katselen ulos, luen lehteä tai vaan haahuilen. Ihan rentouttavaahan tämä oikeastaan on. : )
Nyt poika lopetti, jes!
Hoksasin alkaa lukemaan imetyksen aikana. Luen kasapäin hyviä romaaneja ja vauva-lehtiä imettäessäni ja aika kuluu kuin siivillä :)
myöhemmin sitovaa, mutta toisaalta myös hyvin antoisaa.
Sitä nukkuu hyvin yönsä, kun lapsi imee vieressä omatoimisesti. Välillä on mukavaa imettää. Olen oppinut esim olemaan täällä av:lla, kun imetän, jotta aikani ei kävisi niin pitkäksi.
Siis olen niin änkyrä, kun imetän että säälittää muut lapset. Nyt ajattelin imettää siihen asti että kesälomareissu on tehty ja sitten saa riittää.
Sinällään harmi, kun maitoa riittää.
Mutta pakko ajatella muita lapsia ja miestä.
Ainakaan ihan alkuajan jälkeen. Kaksi lasta löytyy ja molempia olen vuoden imettänyt. Vastasyntyneen kanssa tietysti oli hieman hankalampaa, mutta kun vauva kasvoi, niin kyllä sitä imettämistä ihan mukavaksi puuhaksi pystyi sanomaan. Ja imettäessä pystyy tosiaan samalla vaikka lukemaan tai surffaamaan netissä, ellei sitten lapsi ole sellainen joka vaatii imiessäänkin kaiken huomion.
Inhoan sitä. Lapsia on kolme, imettänyt sen "toipumiskuukauden", mutta sitten lopettanut. Jos lisää lapsia tulee, sama homma.
Ja imettäessä pystyy tosiaan samalla vaikka lukemaan tai surffaamaan netissä, ellei sitten lapsi ole sellainen joka vaatii imiessäänkin kaiken huomion.
ei myöskään suostu syömään makuulla. Ja lisäksi mulla niin isot bosat, että täytyy painaa littaan, että lapsi saa kunnolla henkeä, muuten lopettaa...
T:ap
Mutta ihan mukavaa minusta ja muuttuu entistä mukavammaksi kun vauva kasvaa ja osaa jo syödä helpommin. Kahta ensimmäistä imetin 2vuotta ja 1vuotiasta kuopusta imetän yhä.
mutta sitten se rupesi sujumaan ja tykkäsin lopulta tosi paljon! Lapsi rakasti sitä ja se oli tosiaan sellainen kiva, lämmin hetki. Ja minäkin luin muuten aina kirjaa.
Mutta loppujen lopuksi imettaminen oli kivaa.
Mullakin on isot tissit, joten ihan joka asennossa se ei onnistunut ja tosiaan tissia piti paibnaa jotta vauva sai hyvin hengitettya.
Kun taktiikan oppii pystyi samaan aikaan ihan hyvin lukemaan tms.. musta oli kiva potkotella, imettaa vauvaa ja lueskella itse tai sitten lukea esikoiselle kirjaa
Mulla oli hyvä imetystyyny, jonka päällä vauva köllötteli. Itse surffasin netissä, neuloin, luin kirjaa, katsoin tv:tä jne.
Se on alussa ihan hirveää ja tylsää ja aikaavievää (15 h/vrk), eikä siinä ohessa pysty mitään tekemään. Yli puolivuotiaan kanssa alkoi sujua surffailu netissä samanaikaisesti ja alkoi helpottaan. Tosin olen kokenut todella todella työlääksi imettämisen (vaikkei ole olllut oikein mitään suurempia ongelmia siinä), mutta olen silti imettänyt pitkään. Yli vuoden toista ja lähes puolitoistavuotta toista.
En tiedä olenko muuten mikään ihmeellisen hyvä äiti, mutta tässä asiassa kai sitten :)
JA en mä mitään ajattele siitä.. Ihan normaali toimenpide siinä missä mikä muukin mitä teen....
Tapa ruokkia vauvansa terveellisesti.. Ei erityisen kivaa/ei erityisen kamalaa/ei mitään siltä väliltäkään
Ihan tavallinen arkitoimenpide kuten tiskaaminen tai vaatteiden pukeminen lapselle tai nenän niistäminen....
tosin sen jälkeen vasta kun rinnat tottuu siihen.
Ensimmäistä imetin vain 4,5kk kun alko rintaraivarit ja ei suostunut syömään rinnasta. Ekakertalaisena en älynyt vain olla sinnikkäämpi. Tosin ei sitämaitoakaan tullu niin paljoa.
Toista imetin 1v1kk ja olisin imettäny kauemminkin mutta piti mennä töihin...:( Jos saadaan kolmas niin aion imettää niin kauan kuin vain voin ja NAUTIN joka hetkestä...
koska se oli kerrankin täysin hyväksyttävä syy vain olla ja levätä. Ei ollut yhtään sellainen olo että nytkin pitäisi tästä nousta ja alkaa tehdä kotitöitä...
Tokan kohdalla ei enää erityisen ihanaa, kun sitä ei koskaan pystynyt tekemään rauhassa, vaan aina oli esikoinen vieressä tarvitsemassa jotain. Imetin paljon seisaaltaan ja kävellen, samalla isompaa lasta hoitaen.
Ihanaa. Ainutlaatuista. Mikään muu ei luo samanlaista läheisyyttä vauvaan kun imetys.
Kolme lasta olen imettänyt yli vuoden ikään ja joka kerta kun olen imetyksen lopettanut on ollut suru puserossa.
lähinnä siis oli ihana katsella sitä vauvelia, mutta itse imetys sattui ja oli hankalaa. Sitten kun vauva kasvoi niin olivat ihania lämpöisiä hetkiä, jolloin liikkuvaiset vauvamme jaksoivat hetkeksi tulla syliin levähtämään ja rauhoittumaan. Itse tuo imeminen ei sitten myöhemmin tuntunut juuri miltään, mutta tuo läheisyys ja yhteys oli ihanaa.
Kaikkia kolmea lastani olen imettänyt ja nuorimmaista edelleen, joka on 1v 8kk. Käyn töissä ja se ei todellakaan ole este imettämiselle.
Alussa olivat rinnat verillä ja sitten kun se tuska loppui, alkoivat rinnat täyttyä liikaa ja se särky oli jotain ihan kamalaa.
Paita kastui heti kun joku vieraskin lapsi itki jossain ja toisaalta en päässyt koskaan roskista kauemmas yksin kun lapselle ei kelvannut muu kuin tissi. 8 kk sitä touhua riitti, toista lasta en sitten imettänytkään. Mutta siihen imettämättömyyteen oli kyllä sitten liuta muitakin syitä kuin em. asiat.