Lääkärit, kivoin toimenpide?
Mikä on mielestänne mukavin toimenpide tehdä? Vai löytyykö lääkäreiltä omia ns. suosikki-toimenpiteitä tai -tutkimuksia?
Kommentit (92)
Joku heitti vitsillä "tuseeraus", mutta kyllä nuo peräaukon vaivoihin liittyvät toimenpiteet on itselläni aika suosikkeja, lähinnä siksi että potilas on usein kärsinyt niistä jo pitkään häpeissään, ja usein niissä on kyse aika pienistä ja viattomista jutuista, jotka on helppo hoitaa.
Maksalääkärin homma on paras - ei kun vaan maksuja keräämään, muusta viis.
Vierailija kirjoitti:
Hauskin toimenpide on tuseerata aiheettomasti sairaslomaa hakeva.
Näköjään meidän työterveys lääkäri on kirjoittanut tänne. Hänelle peräaukkoni on tutumpi näky kuin kasvoni.
Mun lempihommaa on paiseiden puhkaisu. Siinä on jotain tosi palkitsevaa, kun saa paiseen auki ja märkä tyhjenee ja potilaan oire helpottaa heti.
Inhokkihommaa on nenäverenvuodon hoito. Sotkuista ja hankalaa.
t. terveyskeskuslääkäri (ja ei, en palstaile töistä vaan äitiyslomalta)
Vierailija kirjoitti:
Mun lempihommaa on paiseiden puhkaisu. Siinä on jotain tosi palkitsevaa, kun saa paiseen auki ja märkä tyhjenee ja potilaan oire helpottaa heti.
Inhokkihommaa on nenäverenvuodon hoito. Sotkuista ja hankalaa.
t. terveyskeskuslääkäri (ja ei, en palstaile töistä vaan äitiyslomalta)
Tykkäätkö sinäkin tuseerata niinkuin näköjään suurin osa lääkäreistä täällä?
Kivoin toimenpide on päästää kynnen alle syntyneestä ja paineista kipua aiheuttavasta verenpurkaumasta veri pois. Kuumennan vaikka paperiliittimen ja työnnän kynteen helposti kuin voihin. Veri pirskahtaa kynnen alta ulos ja potilaan kipu lakkaa heti.
Ihan erilainen temppu on hoitaa masentunutta potilasta psykoterapiassa. Aika usein tulee silloin tunne, että potilaalla on mieltään painamassa jokin (häpeää aiheuttava) salaisuus, josta mielen alakulo kiikastaa. Kun saan hänet avautumaan salaisuudestaan, asia muuttuukin vähemmän araksi, kun siitä voi puhua toisen kanssa. Potilaassa vapautuu voimavaroja ja itsetuhoisuus häviää. On sitä mukava seurata. Harvoin tosin tavallinen lääkäri pääsee tällaista kokemaan, mutta olenkin psykiatri.
Vierailija kirjoitti:
Terveyskeskuslääkäreillä ainakin tuntuu olevan: Näkemiin. Koko 15min vastaanottoaika tuijotetaan tietokoneenruutua ja mumistaan jotain epämääräistä eikä oteta mitään kantaa potilaan esittämiin kysymyksiin. Jokakerta tuntuu yhtätyhjältä koko lääkärireissu.
Täytyy tietysti keskittyä kirjaamiseen. Jos kysyis sitten lopuksi mitä mielen päällä on?
Vierailija kirjoitti:
Kivoin toimenpide on päästää kynnen alle syntyneestä ja paineista kipua aiheuttavasta verenpurkaumasta veri pois. Kuumennan vaikka paperiliittimen ja työnnän kynteen helposti kuin voihin. Veri pirskahtaa kynnen alta ulos ja potilaan kipu lakkaa heti.
Ihan erilainen temppu on hoitaa masentunutta potilasta psykoterapiassa. Aika usein tulee silloin tunne, että potilaalla on mieltään painamassa jokin (häpeää aiheuttava) salaisuus, josta mielen alakulo kiikastaa. Kun saan hänet avautumaan salaisuudestaan, asia muuttuukin vähemmän araksi, kun siitä voi puhua toisen kanssa. Potilaassa vapautuu voimavaroja ja itsetuhoisuus häviää. On sitä mukava seurata. Harvoin tosin tavallinen lääkäri pääsee tällaista kokemaan, mutta olenkin psykiatri.
Hieno temppu tuo masennuksen karkottaminen. Mutta ei kyllä käytännössä mene ollenkaan noin, ainakaan masennuspotilaan näkökulmasta. Mutta ymmärrän kyllä, että on omaa egoa rauhoittaakseen seliteltävä itselleen pystyvänsä tuohon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauskin toimenpide on tuseerata aiheettomasti sairaslomaa hakeva.
Näköjään meidän työterveys lääkäri on kirjoittanut tänne. Hänelle peräaukkoni on tutumpi näky kuin kasvoni.
Oliko lääkäri samaa vai eri sukupuolta kuin sinä?
Lääkäri oli ihastuksissaan kun aivastin ison klöntin lattialle punkteerauksessa, sanoi että " tulipa hyvä saalis"