Vaellukselle raskaana?

on koko ajan elelty.



Miksi et voisi lähteä? En oikein ymmärrä kysymystäsi.

jolloin viikkoja on reilut 20. Reittiä muutetaan jos tuntuu liian raskaalta. Meillä tosin kulku melko helpossa maastossa tunturissa ja kuruissa. Vedet kiehautan varuiksi ennen juomista.

Tuolloin 1v3kk ikäinen esikoinen rinkassa ja hyvin meni.

Enkä ole siis mikään himourheilija enkä edes -liikkuja, tavallinen kävelylläkäyvä pulliainen.

kun odotin esikoistamme. Tosin raskaus oli vasta niin alkuvaiheessa, että sain tietää reissulaisen olemassaolosta vasta vaelluksen jälkeen. Jos kunto muuten kestää, miksei raskaanakin voisi vaeltaa.

Mä olin kesäkuussa ja elokuussa retkeilemässä, kun esikoinen syntyi sitten lokakuussa. Kesäkuu meni vielä ihan ok, en juurikaan kantanut rinkkaa, mutta teltassa nukkuminen ei ollut kovin mukavaa. Elokuussa en olisi kyllä kantanut rinkkaa enää muutamaa sataa metriä enempää ja nukkuminenkin alkoi olla aika tukalaa.

Eli sanoisinpa että viikoista riippuu ja ihan korpeen en kyllä lähtisi. Ja mahd vähän painoa kannettavaksi jokatapauksessa, eli mieluummin päiväretkliä jostain tukikohdasta kuin kunnon vaeltamista.

Maha pullahti edellisessä raskudessa esiin tosi aikaisessa vaiheessa. No sen näkee sitten kun reissu olis ajakohtainen.



Normaalisti emme ole keitelleen tai puhdistelleet vettä, mutta nyt pitäis ehkä ottaa vedenpuhdisyustabletit mukaan. Ja ruokailut pitää ehkä miettiä hieman tarkemmin. En taida laittaa puuroon muutaman päivän rinkassa kulkenutta voita tai leivälle metukkaa.



Ap

ja tekee mieli lähteä. Ruuan ja veden suhteen en olisi kovin huolestunut, mitään vedenpuhdistustabletteja en käyttäisi. Onko muiden lähtijöiden mielestä ok jos tulee muutoksia suunnitelmiin, esim. reitti, päivämatkan pituus, voivatko muut mahdollisesti kantaa enemmän kuin sinä, kaikkea tätä kannattaa miettiä?

T. Äiti tunturilapista