Lue keskustelun säännöt.
Esikoinen PERÄTILASSA?!
28.05.2009 |
Joku varmaan muistaakin, kun tätä eilen illalla kyselin ja olinkin saanut vastauksia. Kerkesin ne aamulla lukea, mutta nyt viestiketju onkin sitten hävinnyt.
Eli minulla varmaan edessä valinta, synnytänkö alakautta perätilassa olevan esikoisen vai haluanko sektion.
Joku kyseli, että mikä on lääkärin kanta. Olen siis käynyt vasta yksityisellä naistentautien ja synnytysten erikoislääkärillä, joka siis korvaa neuvolan viimeisen lääkärikäynnin. Onneksi kävin yksityisellä, jossa siis ultralaite, koska lääkäri arvioi käsikopelolla lapsen olevan oikein päin. Ultralla vasta vahvistui tämä perätila. Nyt sitten lähete synnytyssairaalaan ja katsotaan mitä en ovat siellä mieltä.
Kivoja vastauksia sain, sain vahvistusta ajatukselleni, että ehken halua synnyttää alakautta perätilassa olevaa, koska kyseessä esikoinen. Tuntuu, että olen jotenkin "mamari", jos vaadin sektiota, mutta aika moni oli kyllä edellisessä viestiketjussa sektion kannalla.
Vauva on siis pieni kokoinen, joten se liikkuu ihan hirveästi vielä ja kerkeää varmaan kääntyileen monet kerrat miten päin vain. :) Toivottavasti kääntyy oikein päin itsekseen. Mutta jos edelleen perätilassa, kun synnytyskäynnistyy, niin sitten haluan kyllä sektion, näin ajattelen nyt.
Kommentit (28)
Siinä voi revetä lapselta kaulahermot, ja seurauksena esim. pysyvä vaurio käsissä, jolloin kädet eivät toimi kunnolla tai lainkaan.
Miksi ottaisit turhia, isoja riskejä, kun voit mennä suunniteltuun sektioon ja vauva pääsee turvallisesti ulos ja sinä säästyt pahemmilta vaurioilta.
Yleensä suunnittellussa sektiossa kaikki menee suunnitellusti, joka tarkoittaa sitä, että selviät leikkauspäivän kipuilulla ja sen jälkeen olet täysin valmis hoitamaan vauvaa. Maito nousee aivan normaalisti, joten mistään ei tarvitse huolehtia.
Suomessa vallitsee edelleen ajatus, että yksittäisen naisen synnytystapa on koko yhteiskunnan asia ja kaikkien yhteisesti määrättävissä, mutta niinhän asia ei ole. Kyseessä on yksilöllinen tapahtuma, juuri sinä ja juuri sinun lapsesi. Mieti teidän parasta, äläkä suhtaudu sektioon kuin se olisi rikos.
Raskaudessa ja synnytyksessä tärkeintä on ennakointi, ja vaurioiden ehkäisy, joten leikkaus on kaikkea muuta kuin "mamoilua". Synnytys ei ole paikka osoittaa ns. rohkeutta tai uhmaa, siinä on kyse kahden elämän säästymisestä. Extreme-urheilut, benji-hypyt, tarantellan syömiset ja kuoleman uhmaamiset ovat ihan oma lajinsa. Niillä ei ole mitään tekemistä oman lapsen saamisen kanssa. Uhoaminen kannattaa jättää miehille ja tyhmille naisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meille tuli esikoinen sektiolla koska oli perätilassa. Ultrattiin vielä juuri ennen sektiota. Ja 1,5v jälkeen synnytin toisen lapsen normaalisti alakautta. Päätöksen vaikutti suurimmilta osin juuri lapsen etu.
Kuulin, että joku nuori nainen oli kysäissyt lääkäriltä (mieheltä), että montakos lasta tämä on synnyttänyt perätilassa kun oli kehunut kuinka hyvin perätilasynnytykset menevät...
Minulla oli esikoinen perätilassa. Raskausajan lääkäri ylipuhui minut synnyttämään, mutta sitten kun synnytys lähti käyntiin se venyi ja venyi. Vuoron vaihtuessa tuli onneksemme järkevä lääkäri, joka sanoi ettei missään nimessä anna minun synnyttää alakautta. Hyvä niin, lapsella oli monta kertaa napanuora kaulan ympärillä ja se oli myös huomattavasti suurempi kuin kokoarvio.
Sektio meni hyvin. Tsemppiä ja onnea synnytykseen, miten sitten päädyttekin!
Oikeastihan suurin osa esim. rv 37 perätilassa olevista kääntyy vielä raivotarjontaan ennen synnytystä. Näin myös minulla vaikka sektiolla jo peloteltiin rv 24 lähtien...
koska lääkärit suosittelivat sitä minulle. Kaikki kriteerit täyttyivät, eli lapsi oli pieni ja lantioni tilava yms. TAYSissa tehdyn tutkimuksen mukaan valikoituihin perätilasynnytyksiin ei liity suurempaa riskiä kuin ns. tavalliseen synnytykseen. Paikalla oli paljon lääkäreitä, ponnistin toimenpideasennossa, väliliha leikattiin. Kaikki meni tosi hyvin ja nopeasti. Kaikin puolin hyvä ja voimaannuttava kokemus. Lapsi sai 9 apgarpistettä. Jos kaikki edellytykset kunnossa, suosittelen alatiesynnytystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lääkäri juuri siksi että se on riskisynnytys. Se vaatii hyvää ennakointia ja jatkuvaa valvomista että homma sujuu.
Olet saanut hyviä vastauksia, sujuneista sektioista ja alatiestä, eli nyt kannattaa tunnustella sitä omaa oloa. Kukaan muu ei tunne omia voimavarojasi kuten sinä. Itse tiedät mihin olet valmis.
Sen verran lisään vielä, että suunniteltua sektiota ei kannata pelätä. Sektiolla pelotellaan, koska sitä vastaan käydään koko yhteiskunnan mittaista propagandaa. On olemassa huimasti vaativampia leikkauksia, joita vähätellään potilaalle, eli aina puhutaan sen ajatuksen puolesta, mitä halutaan luotsata.
Meillä kolme lasta, joista kaksi ensimmäistä olleett perätilassa. Molemmat synnytin alateitse. Lantio mitattiin sekä vauvoista otettiin normaalia enemmän painoarvioita. Turvallinen tunne oli koko synnystysten ajan, koska lääkärit olivat paikalla. Itseasiassa kolmannen lapsen synnytys oli kaikkein vaikein vaikka lapsi olikin "oikeinpäin".
Tsemppiä sulle mitä ikinä päätäkin tehdä. Ja voihan se vaaveli vielä kääntyäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivan järkyttävät kivut pari viikkoa leikkauksen jälkeen. Ensimmäiset kolme yötä oli ihan järkyttäviä, ei pystynyt nukkumaan ku selältään ja puoli istuvassa asennossa.
Jos vaan uskallat, ja jos kerran vauva pienikokoinen suosittelen alatie synnytystä. Minulla on molemmista kokemus ja synnyttäisin vaikka kymmenen lasta ilman kivunlievitystä, yhden sektion 5rinnalla.
Sulla oli vaan huonoa tuuri ja tavallista kivuliaampi sektio. Minulla on kaveripiirissä itseni mukaan lukien tehty 3 sektiota ja kaikki men ollaan ihmetelty miten nopeaa toipuminen oli, miten vähän aikaa tarvi syödä särkylääkettä (kotona ei enää ollenkaan). Yksi kaveri jopa sanoi, että sektiosta toipui nopeammin kuin alatiesynnytyksestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
todella helppo tapa saada lapsi.Ylös vaan heti leikkauspäivänä ja pieniä kävelymatkoja ja kipulääkettä, se on siinä.
joka huomattiin kun lapsivesi meni Kättärillä.
Tarkastivat heti ultralla ja totesivat että lantio riittää alatiesynnytykseen. Kovasti suosittelivat sitä ja suostuin.
Paikalla oli anestesialääkäri, sairaalan johtava lääkäri sekä synnytyslääkäri kaikkien kätilöiden ja kätilöopiskelijoiden lisäksi, eli henkilökuntaa TODELLAKIN tarpeeksi. Anestesialääkäri aina paikalla, koska jos jotain menisi mönkään, pystyy nopeasti laittamaan tajun kankaalle.
Ilokaasua ja epiduraalin sain. Välilihaa ei leikattu, pari tikkiä ja paikat palautuivat hyvin.
Lapsella lonkkaluksaatio, joka huomattiin sairaalassa ja hoitui nopeasti lonkkalastalla.
Luottaisin asiantuntijoiden neuvoihin, vaikka esikoista en ehkä minäkään lähtisi synnyttämään perätilassa alakautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
21 v sitten.. Äitini on sitä mieltä että oli helpompi synnytys kuin pää edellä tulleen pikkuveljen. Olin siis esikoinen ja kaikki meni hienosti. Olin 3200g. ei tästä varmaan apua ole mutta ajattelin kertoa yhden hyvän kokemuksen perätilasynnytyksestä:)
Nyt on menossa rv 36 ja todellakin voi kääntyä vielä itsekseenkin tämä liikkuvainen vauveli. :)
Raskaus on mennyt todella hyvin ja nyt onkin sitten vähän pahamieli, kun tällainen "takapakki" tuli tähän loppuun. Eihän tämä silti iso asia ole, mutta on se minulle sillai isoa asia, että odotan esikoista ja ei ole oikein kokemuksia noista synnytyksistä, eikä siis tiedä mitä päättäisi, jos minulta sitä kysyvät! No toivotaan, että vauva kääntyy vielä. Aikaa kuitekin on 4 viikkoa.
terveisin ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minullakin oli esikoinen perätilassa, mutta onnistuneen kääntöyrityksen jälkeen syntyi normaalisti nassu edellä.. vauva oli alle kolmikiloinen syntyessään ja perätilassa viikolle 36 asti, sanoivat ainakin minulle nkl:lla että on harvinaista että itsestään kääntyy enää joten suostuin kääntämiseen, mikä oli kyllä hiukan kivuliasta sekin..
Sitä ehkä kannattaisi kokeilla ensimmäiseksi. Joskus vauvat kääntyvät helpostikin pää alaspäin pienellä avulla. Lääkärin kanssa varmasti kannattaa keskustella perätilasynnytyksestä. Hän kun osaa suositella juuri SINULLE parasta vaihtoehtoa. Mikäli tietyt kriteerit täyttyvät (vauva ei ole iso, lantiossa hyvin tilaa, äiti motivoitunut), on perätilasynnytys aivan yhtä turvallinen kuin alatiesynnyskin.
esikoinen kääntyi perätilaan viikolla 38, kuopus silloin siitä pois ;-)
Esikoista yritettiin kääntää oikein päin, kun oli pienikokoinen, mutta ei käääntynyt. Helppo suunniteltu sektio, jossa paljastui, että lapsella oli pitkä napanuora, ja se olisi voinut kiertyä kaulan ympäri tms. Päätin, että ei toista käännösyritystä meille tehdä.
Toiseskin jo odotettin sektiota perätilan vuoksi, mutta kääntyikin oikein päin. Aloitettiin alakautta sit, mutta ei syntynytkään ja taas tuli sektio... molemmista niistä toivuin tosi hyvin ja nopeasti.
Mutta en synnyttäisi alakautta perätilla, pientäkään enkä antaisi kokeilla käännöstä- kun koskaan ei voi tietää mitä siinä sattuu, vaikka se ultrataankin.
Mulla olleet lapset tuollaisia asennonvaihtajia, koska kohtuni on hertan mallinen. Eli esikoista synnyttäessä sitä ei vielä voi tietää mitenkään. Viikolla 38 päätetään sitten siitä sektiosta, jos sen haluat tai olet siihen valmis. Mulla oli synnyspaikkana Tammisaari, luomulaitos, jossa ylilääkäri sanoi, ettei synnytetä alakautta. Vaikka muuten luomua siellä suosivat, ottavat myös huomioon riskitilanteet täysillä.
silläkin on siis väliä missä synnytät ja kuinka lähellä hätätilantessa apu vauvalle on.
että asiasta ei ollut minkäänlaista "dataa" saatavilla. Sairaalasta kovasti kyselin tilastoa esimerkiksi siitä, kuinka moni perätilasynnytys päätyy kuitenkin sektioon (verrattuna tavallisiin synnytyksiin) ja muita vastaavia tietoja, mutta mitään ei ollut. Tee siinä sitten päätöstä!
Päädyin itse sektioon, perusteluna se, että esikoisen normaali alatiesynnytys oli ollut hirmuinen. Ilmeisesti minulla on jotenkin joustamattomat kudokset tai jotain, sillä vaikka tilaa periaatteessa piti olla hyvin, pihdeillä pientä sieltä vedettiin moneen kertaan ja melkoisen tuskallisesti. Miten siinä olisi sitten käynyt toisella kerralla ja perätilaisen vauvan kanssa, en halunnut selvittää.
kirjoitin ed.vastauksen, eli meillä lonkkaluksaatio ja painoarvio heitti hurjasti.6vk lonkkalastalla eleltiin ja lääkäri huokaisi helpotuksesta että leikattiin.Olin itse kyllä valmis synnyttämään "väärien tietojen"perusteella, onneksi ei tarvinnut.