Hesarissa juttu Antonin ja isän diplomaatti-kuljettajasta. Se mies on mun mielestä

Oma urahan siinä karahti kiville mutta silti teki oikean teon.

kun lehdet lätisevät että mitä nyt tehdään kun Venäjältä tuli nootti, HUIjui, niin Stubb siihen, että vastataan kirjeeseen faktapohjalta niinkuin yleensäkin.



Antaa siis ymmärtää että Venäjä lähettäköön noottejaan, suomalaiset hakevat omat kansalaisensa kotimaahansa. Poika on suomen kansalainen, eikä hänellä venäjän kansallisuutta ole.

ei se Stubb ja muutkaan tehneet mitään konkreettista sen pojan suomeen saamiseksi. Vaikka olisi ollut syytä. Tuo diplomaatti teki.

äiti sai sen jotenkin puhuttua pojalle.

muut kaapatut lapset. Miksei suomi tee mitään noottia niistä.

sen äidin toinen 18-v poika halusi jäädä suomeen ja antonin isä siitäkin huolehtii.

isänsä kanssa?



Musta pienen lapsen kohdalla tärkeintä on aina sosiaalinen vanhemmuus ei viralliset seikat. Lapsi voi olla minkä tahansa maan kansalainen tai kenen tahansa virallisen huoltajuuden alainen, mutta jos hänellä on kiinteä kiintymyssuhde ja elämä jonkun toisen luona, täytyy tätä mielestäni aina tapauskohtaisesti kunnioittaa ja virallisia statuksia, esim. huoltajuutta, muuttaa sen mukaan.



Mikä on tässä jutussa tausta? Kumman vanhemman luona lapsi on asunut? Kumpi on hänelle se ensisijainen vanhempi? Jos lapsi raahataan kodistaan ja äitinsä luota vieraisiin ympyröihin, hän tuskin kokee, että "hei, mä pääsin KOTIIN, kun olenhan mä Suomen kansalainen, jolloin tämä on mun kotimaa".



Itselläni ei ole tietoa tämän tapauksen taustoista, joten en sano mitään mielipidettä. Sanonpahan vaan yleisesti, että byrokraattinen vanhemmuus on mielestäni aina alisteista lapsen konkreettiselle ja todelliselle kiintymys- ja vanhempisuhteelle.



Minunkin tokaluokkalaisella lapsellani on virallisesti kaksi vanhempaa. Toista hän ei ole nähnyt sitten puolivuotispäivänsä. Onko hän lapsen isä siinä, missä minä olen lapsen äiti? Ei ainakaan lapsen mielestä, jos asumisjärjestelyitä yht'äkkiä alettaisiin pistää uusiksi...

Anton on koko elämänsä tähän asti ollut äidin huollettavana, isä näki aikanaan poikaa Suomessakin vain viikonloppuisin.

Kamala kohtalo lapsella.

"kiltti" tammosissa tilanteissa ja antaa periksi.

hyva kun kerrankin loytyy rohkeutta tehda asioita ei ehka niin virallista tieta mutta niin etta suomalaisia todella konkreettisesti autetaan!

Stubb on myos erinomainen koska ei noyristele niinkuin tapana on.

toivottavasti sama malli jatkuu.

ei se Stubb ja muutkaan tehneet mitään konkreettista sen pojan suomeen saamiseksi. Vaikka olisi ollut syytä. Tuo diplomaatti teki.

Stubb (ja ketkä "muut"?), Suomessa ja maailmalla sukkuloiva ministeri, olisi voinut tehdä Antonin palauttamiseksi Suomeen. Realismia vähän kehiin! Diplomaatti oli paikan päällä Pietarissa, hänellä oli mahdollisuus auttaa ja hän auttoi.

Jos ministeri puuttuisi tuota konkreettisemmin asiaan, jutusta voisi tulla isompi kv. selkkaus. Stubb on diplomaatin pomo ja asettui selkeästi häntä tukemaan. Ja eri-aiheisia nootteja tulee Venäjältä Suomeen n. 10/ kk.

ei se Stubb ja muutkaan tehneet mitään konkreettista sen pojan suomeen saamiseksi. Vaikka olisi ollut syytä. Tuo diplomaatti teki.

Moni 18-vuotias muuttaa muutenkin pois kotoaan, monet juuri ulkomaille. Totta kai se 18-vuotias haluaa mieluummin asua Suomessa, jossa on parempi elintaso ja esim. koulutusmahdollisuudet.



Tässä taas Suomen sankarit hakee lapsen äidiltään pois. Haluaisin ihan oikeasti kuulla Antonin kokemuksen asiasta. Yleensä kun ne pienet lapset haluavat olla LÄHIvanhempansa luona. Siis sen vanhemman - yleensä äidin - kanssa, jonka kanssa muutenkin ovat kasvaneet.

Venäjä ei ole sitä hyväksynyt, joten yhteisiä pelisääntöjä ei ole. Lähtökohta oli, että suomen kansalainen, jonka isällä oli huoltuus, kaapattiin Venäjälle, eivätkä Venäjän viranomaiset ottaneet oikeuslaitosten päätöksiä huomioon omissa tekemisissään. Äiti sai lapselle kyseenalaisin keinoin Venäjän kansalaisuuden ja tehtailemalla rikosilmoituksia sai aikaan sen, että isä ei voinut oleskella Venäjällä, mutta ei päässyt poiskaan.



Muistellaanpa tapausta, missä suomalaisäiti kaappasi kaksi lastaan USAsta Suomeen, vaikka huoltajuus oli määrätty isälle. Äitiä pidettiin vapauttajana ja isää pahiksena. Ehkä Suomellakin olisi hieman parantamisen aihetta suhtautumisessaan.

Hän pelasti kaksi suomalaista hädän hetkellä. Venäjä ei jatkanut isän viisumia. Myöskin poika sai venäjän kansalaisuuden kepulikonstein uudestaan. En tiedä miten ja miksi se myönnettiin. Äiti haki sitä uudestaan, vaikka venäjän oikeudessa se peruttiin väärin perustein hankittuna.



Lapsi oli asunut ennen kaappausta koko ikänsä Suomessa ja oli isällään 3 päivää viikossa. Äiti kaappasi lapsen tuntemattomaan maahan, jos ei ollut hänen sukulaisiaan. Sukulaiset asuvat Virossa. Äiti jätti silloisen alaikäisen lapsen puille paljaille. Tämä lapsi oli naisen ensimmäisestä liitosta.



Hienoa, että Suomessa on isiä, jotka haluavat olla sydämestään asti isiä. Myös Stubb teki miehen työn olemalla sanoissaan jämäkkä. Arvostan häntä myös. Presidentiltä olisin kaivannut jämäkämpää otetta, hän vain mumisi jotain haastatteluissa. Se on sitä ystävyyspolitiikkaa.



Nyt vasta ensimmäistä kertaa ymmärrän minkälainen maa Venäjä on ja sen minkälaisen työn sotaveteraanit ovat tehneet aikanaan. Kiitos heille!

Mitähän lapsipsykologit tuohon tapaukseen sanoisivat? Jos äiti on edes joten kuten tolkullinen kasvattaja eikä kyse ole lastensuojelutapauksesta, seuraukset eivät voi olla hyvät. Poika on tosiaan elänyt koko ajan äitinsä kanssa, joten äkillinen erottaminen lähivanhemmasta on ehdottomasti vastoin lapsen etua.

Äiti ei tässä tapauksessa ilmeisesti ollut mitenkään tolkullinen kasvattaja, kun raahasi pojan syvälle Venäjälle jonkin uskonlahkon huomaan... Pojalla on isän luona hyvä olla ja sanonpahan vaan, että Stubb sai kerralla minun sympatiani, kun uskalsi sanoa mielipiteensä nootista eikä nöyristellyt Venäjää! Kerrankin suoraselkäinen suomalainen poliitikko!

että lapsi pelastettiin takaisin kotiin.

Eikä ole, oli yhteishuoltajuus ja lapsi asui vuorotellen molempien vanhempien luona. Äitihän on aiheuttanut tilanteen jossa lapsi erotetaan lähivanhemmasta, ensin isästä ja sitten äidistä. Jos äiti palaisi Suomeen niin saisi olla poikansa kanssa. Aluksi varmaan valvotusti koska on syyllistynyt kaappaukseen. Mistä päättelet että äiti olisi edes joten kuten tolkullinen? Ilmeisesti oli lähtenyt venäjälle liittyäkseen johonkin uskonlahkoon. Ei siis ole sieltä kotoisin vaan Virosta, jossa asuvat kaikki sukulaiset. Ja jätti 17v. poikansa Suomeen lähtiessään.

[

Mitähän lapsipsykologit tuohon tapaukseen sanoisivat? Jos äiti on edes joten kuten tolkullinen kasvattaja eikä kyse ole lastensuojelutapauksesta, seuraukset eivät voi olla hyvät. Poika on tosiaan elänyt koko ajan äitinsä kanssa, joten äkillinen erottaminen lähivanhemmasta on ehdottomasti vastoin lapsen etua.

sisältää pari selkeää ideologista lähtökohtaa ja pohjavirtausta:



Ensinnäkin tapaukseen kietoutuu selkeää ryssävihaa, ja myös poliittista propagandaa Venäjää vastaan. Enkä mitenkään puolusta tässä venäläisiä, totean vain tosiasian.



Lisäksi taustalla on naisvihaa, joka purkautuu tämän tapauksen kautta. Meille on paukutettu vuosikausia päähän, että isiä sorretaan huoltajina ja naiset ovat tähän syypäitä. Tätä toistavat kaikki kuin papukaijat, vaikka selkeitä faktoja asian tueksi ei ole tietääkseni esitetty. Päinvastoin: ymmärtääkseni valtaosa vanhemmista sopii huoltajuudesta yhdessä, ja muissa tapauksissa puntit asettuvat suurin piirtein tasan. Korjatkaa, jos olen väärässä.



Eli taustalla on mielestäni vahva patriarkaalinen ja naisvihamielinen liike, jonka tarkoituksena on heikentää naisten, äitien ja äitiyden arvostusta sekä asemaa. Ja oppi on mennyt hyvin perille, myös naisille itselleen...



Vielä kolmentena juonteena, joka liittyy ryssävihaan, on selkeä nationalismi. Sen mukaan Suomi ja suomalaiset ovat aina oikeassa, varsinkin isoa pahaa karhua vastaan. Konsulaatin työntekijää juhlitaan uutena kansallissankarina, vaikka diplomaattisen koskemattomuuden turvin tehtyä salakuljetusta voi syystä pitää myös kyseenalaisena tekona.



Nyt hurrataan sitä, miten Stubb näytti ryssälle närhen munat. Rautaa rajalle vaan - järkyttävää oikeistolaisuhoa.

Ihan sama reaktio, ehkä vielä voimakkaampi, olisi ollut jos se isä olisi kaapannut lapsen venäjälle. Jos sekä suomalainen, että venäläinen oikeuslaitos määräsi lapsen huoltajuuden isälle, niin tuskin se nyt ihan ihanneäityli on. Parempi varmaan näin. t:vasuri

Lapsi oli Suomen kansalainen, jonka uskonnolliseen liikkeeseen hurahtanut äiti salakuljetti Venäjälle vastoin isän tahtoa, piilotteli siellä ja hankki kyseenalaisin keinoin lapselle Venäjän kansalaisuuden. Hän tehtaili myös rikosilmoituksia lapsen isää vastaan niin, että hän joutui tilanteeseen, jossa ei voinut oleskella Venäjällä mutta ei olisi päässyt sieltä poiskaan. Venäjä ei lisäksi ole muun Euroopan lailla sitoutunut lapsikaappaussopimukseen, jolloin ei ole ohjattuja käytäntöjä ratkaista asia virallisia teitä.