Vertaistukea kaivataan - imetyksen epäonnistuminen
Poden niin huonoa omaatuntoa, koska joudun todennäköisesti siirtymään imetyksestä korvikkeeseen tämän toisen vauvan kanssa heti alussa. Esikoisen kanssa imetys onnistui heti ja imetin noin puoli vuotta. Esikoinen sai heti hyvän ruoka- ja unirytmin ja kasvoi hienosti.
Kakkonen on vasta vajaan viikon vanha. Jo laitoksella oli rinnalla koko ajan ja itki nälkäänsä. Annoin imetysten jälkeen öisin hieman korviketta (15 ml riitti), jonka jälkeen nukkui. Kotiin tultuamme elämä on ollut painajaista. Maito on noussut rintoihin hyvin, mutta vauva ei malta tai jaksa imeä kuin sen alkuveden ja ehkä hieman keskimaitoa. Rasvaiseen, ravitsevaan maitoon ei ikinä kärsivällisyys riitä. Imemisotekin hänellä on kateissa, enkä ole saanut rintaa kunnolla suuhun, koska on niin nälissään ja kärsimätön. Olen imettänyt molemmista rinnoista, yrittänyt uudelleen toista rintaa, mutta vauva saa raivareita. Hän ei tunnu osaavan imeä "pehmeästä" nännistä. Hän nukahtelee rinnalle, mutta ei pysty nukkumaan kuin tunnin, pari, jonka jälkeen on taas nälkä. Yöt ovat menneet rinnalla ja itkiessä. Vatsavaivojakin on ollut, mutta ne näyttävät nyt onneksi häipyneen Disflatylin avulla.
Korviketta olemme nyt antaneet iltaisin ja öisin siinä vaiheessa, kun ei enää jaksa yrittää muuta - eli noin 2 h imetyksen jälkeen. Viime vuorokauden aikana vauva nukkui ainoastaan 8 h, kaikki muu aika meni syömiseen tai sen yrittämiseen. Tällä menolla vauva ei kasva, vaan sairastuu.
On vain niin surullinen olo. Tiedän että korvikkeella kasvaa ihan yhtä terveitä lapsia, mutta jotenkin olen esikoisen jälkeen ollut siinä uskossa, että imetys ei olisi meillä ongelma.
Kommentit (7)
pumppaaminen ei minulta onnistu, maitoa ei heru kuin muutama tippa.
Todennäköisesti maitoa tulee liian nopeasti alussa, koska rinnat ovat niin täynnä. Pitääkin selvittää tuo kielijännepuoli, koska vauva ei halua imeä sellaisesta pullostakaan, jonka kanssa pitäisi tehdä enemmän töitä. Tosin tällä hetkellä hän on varmasti niin nälkäinen ja väsynyt parin päivän rääkin jälkeen, että haluaa sen ruokansa vain mahdollisimman nopeasti.
Olen jo keskustellut neuvolan kanssa ja sieltä annettiin "siunaus" imetyksen lopettamiseen. Nyt on jo paljon huojentuneempi olo, kun vauva on nukkunut hyvin koko aamupäivän - herännyt syömään ja ollut hereillä ollessaankin paljon virkeämpi (eli jaksaa tarkkailla ympäristöään ja nostella päätään).
Itsellä on 2kk ikäinen vauva.
Ja nyt kun muistelen niin ensimmäiset 2-3vkoa oli yhtä hel..tiä, vauva oli tyytymätön, itkunen, koko ajan rinnalla, otteet päin h..tiä, rinnanpäät alko olee arat ja todellakin mietin annanko korviketta. Näin mentiin ja rinnalla annoin olla, imi mitä imi. Nyt on kaikki helpottunu, ajan kanssa imu ote parani, malttaa olla tissillä.
Tiedän kuinka turhauttavaa tuo on mutta tsemppiä.
Tosi monella on vaikeaa imetyksen kanssa. Siitä ei vaan puhuta, kun naisia hävettää ja tuntuu huonolta äidiltä jo kättelyssä...
Meillä kävi näin. Poika nukahteli rinnalle, otti pari imua ja alkoi hoseltaa jotain muuta. kiehnäsi, pyöri ja ähisi rinnalla, mutta imemisestä ei tullut mitään. Ei sairaalassa eikä kotona. Olin tosi stressaantunut ja itkuinen. Pumppasin ja hörpytimme maitoa pikkumukista (=lääkemitasta), jotta vaiva sai tarpeeksi ruokaa.
Sitten päätin, etten edes yritä väkisin tunkea tissiä suuhun (eikö se ole pienellekin ihmiselle stressaavaa), vaan annettiin suosiolla lypsettyä maitoa mukista. Kovasti oltiin iholla ja halittiin. Poika kasvoi hitaasti, mutta varmasti. Kolme viikkoa käytiin painokontrollissa, koska oli laihanlainen (vaikka poika siis sai ruokaa niin paljon kuin halusi).JOssain kahden-kolmen viikon paikkeilla imetys alkoi sujumaan. Hörpytimme siihen asti ja välillä koitin tarjota rintaa.
Nyt tuo pieni poika on 6 viikkoa ja täysimetyksellä. Taisi olla vaan hidas oppimaan...
Eli neuvoni sinulle. Hiljaa hyvä tulee. Luota omiin vaistoihisi, älä tee imetyksestä maailman isointa asiaa. Älä pakota lasta imemään.
Korvikkeiden sijaan kannattaa kyllä pumpata, jotta maidontuotantosi pysyy käynnissä. Kannattaa myös kokeilla sitä, että pumppaa ensin ja sitten antaa rintaa, jolloin vauva pääsee heti kermamaitoon.
Kyllä se jollain lailla lähtee sujumaan- ja jos ei. Niin tosiaan korvikkeellakin kasvaa ihania lapsia (ja aikuisia).
Ei muuten kannata verrata esikoista ka kuopusta keskenään, koska noi vauvat on niin arvaamattomia ja yksilöitä jo pienestä pitäen. Se, mikä toimi esikoisella, ei välttämättä toimi seuraavalla.
Onnea pienestä ihmisestä!
eli että jatkaisin vain sitkeästi. Sitten kuulin sukuaisvauvasta, joka oli joutunut tiputukseen saatuaan liian vähän ravintoa - oli kyllä imenyt, mutta sai vain sitä alkumaitoa, joka ei riittänyt painonnousuun.
ap
Itsellä on 2kk ikäinen vauva.
Ja nyt kun muistelen niin ensimmäiset 2-3vkoa oli yhtä hel..tiä, vauva oli tyytymätön, itkunen, koko ajan rinnalla, otteet päin h..tiä, rinnanpäät alko olee arat ja todellakin mietin annanko korviketta. Näin mentiin ja rinnalla annoin olla, imi mitä imi. Nyt on kaikki helpottunu, ajan kanssa imu ote parani, malttaa olla tissillä.
Tiedän kuinka turhauttavaa tuo on mutta tsemppiä.
Sillä tavalla tietäisit saako vauva tarpeeksi maitoa??
Itsellä ei vastaavia ongelmia ole ollut (mulla onkin vasta yksi lapsi), mutta kavereillani on. Se imetyksen epäonnistuminen on monille tosi iso juttu. Onko teidän neuvolassa tavattavissa jotain imetystukihenkilöä?
Toi on vähän kakspiippuinen juttu, mitä selität. Ilmeisesti vauva siis syö mieluummin pullosta kuin tissistä. Voisit siis ihan hyvin lypsää maitoa ja antaa sitä, mutta toisaalta voi sitten olla ettei vauva totu tissiin lainkaan. Oletko muuten varma, ettei rinnoistasi tule maitoa liian nopeasti? Mitä jos yrittäisit niin, että lypsäisit vähän ja antaisit sen vauvalle pullosta ensin ja sitten siirtäisit rinnalle ja yrittäisit korjata imuotetta? Jos siis tekisitkin toisin päin, antaisit ensin vauvalle voimia imeä ja sitten imettäisit.
Oletko muuten varma, että vauvan kielijänne ei ole liian kireä? Se kuulemma voi vaikuttaa.