Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapset 7v, 3v ja 2v. Nyt täysin yllättäin raskaana (kierukka-ehkäisy ollut käytössä!)
15.05.2009 |
Tuntuu, että elämä heitti kerralla jalat alta.
Mies ei olisi halunnut kuin kaksi lasta. Minä halusin ison perheen. Sain miehen suostumaan kolmanteen, kun aikani hiillostin (käytännössä koko toisen raskausajan, koska halusin nimenomaan lyhyen ikäeron ja sitä tulikin lopulta 1v4kk)
Kolmannen jälkeen mies sanoi, ettei enää enempää, IKINÄ. Mitä enemmän asiaa mietin, sen varmempi olin asiasta itsekin. En kuitenkaan uskaltanut sterilisaatioon, koska olen niin nuori (nyt 28v). Kirukan piti olla varma ehkäisykeino.
Kolmas lapsi olikin sitten vaativa; on ollut korvakierteet, allergiat ja luonteeltaankin on sellainen herkästi suuttuva, vaativa, vauvana itkuinen, nykyisin hyvin voimakastahtoinen. Yöt on alkaneet viimein sujua, enää on sen 2-3 herätystä. Ekan 1,5v nukuin max 4t/yö ja joskus harvoin päiväunet päälle.
Halusin hoitaa lapset kotona. Nyt sain helmikuussa unelmatyön, soittivat oikeen kotiin että haluanko tulla. Suostuin ja aloitin huhtikuun alusta, 3 vkoa kuopuksen 2-v synttäreiden jälkeen. Oli huono omatunto, mutta lapset viihtyivätkin päiväkodissa hienosti ja itse nautin työstä. Kaiken piti olla hyvin. Mummot uskaltavat viimein hoitaa kuopustakin, koska allergiat helpottaneet. Olemme saaneet miehen kanssa paljon(!!) kaivattua parisuhdeaikaa.
Ja nyt, tämä, meille. Kävin tänään ultrassa, tiistaina jo kuulin raskaudesta. Olen vkolla 10, JO. Mies haluaa abortin. Tavallaan se olisikin järkevintä. Mutta en minä pysty. Vihaisin itseäni lopun ikääni. Ja kuitenkaan en halua rikkoa meidän perhettä. En halua aloittaa vauva-aikaa uudelleen, kun juuri ja juuri olen edellisestä selvinnyt. Mutta abortti.. en voi.
Miten tästä selvitään? Kellään samankaltaisia kokemuksia? Mihin ratkaisuun päädyitte? Kaduttaako?
Kommentit (8)
En tiedä mitä tekisin.
Onko mies AIVAN ehdoton? Mitä jos nyt päätät pitää lapsen. Mitä mies sitten tekee? Lähtee? Jää kuitenkin ja sopeutuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun mies olisi tyytynyt kahteen lapseen, mutta kolmanteen oli erittäin helppo ja nopea suostutella. Jos tulisin nyt vahingossa raskaaksi, en varmasti haluaisi aborttia, ja en pysty kuvittelemaan, että mieskään sitä minulta pyytäisi.
Kertomasi perusteella abortti varmasti jäisi vaivaamaan sinua, ja hiertäisi todennäköisesti myös parisuhdetta. Vaikeampi minun on kuvitella, että mies sitten lapsen synnyttyä olisi edelleen sitä mieltä, että kyllä tuosta olisi pitänyt eroon hankkiutua... Eikö hän suostuisi vielä harkitsemaan? Ja sterilisaatio sitten tämän nelosen jälkeen?
valmis eroamaan ja hoitamaan lapsesi yksin jos miehesi jättää sinut pidettyäsi lapsen. jos et, suosittelen aborttia.
en tiedä millainen suhteenne on, mutta ei minusta ole miehen asia painostaa aborttiin, koska se olet sinä joka kannat sitä loppuelämäsi taakkanasi. Ja jos vastentahtoisesti, edes vähän, suostut aborttiin, olen ihan varma että lopulta se pilaa kuitenkin parisuhteenne.
mutta,koitapa saada miehesi pöydän ääreen ja keskustelette kunnolla ja mietitte mitä neljäs lapsi merkitsisi,jaksatteko,kestääkö parisuhde jne. raskaus aika pitkällä,joten tehkää päätös nopeasti,koittakaa päästä yhteisymmärrykseen! Jaksamisia teille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli kaksi lasta tosin, enempää ei ollut tarkoitus tehdä. Hommasin pillerit, sitten mut soitettiin töihin. Hermoilin lasten hoitoon menosta, mutta se sujuikin hyvin. Nuorempi oli 2v silloin. No, pari kk töissä oltuani huomasin epäilyttäviä oireita, myös eräs vanhempi työtoveri huomautti, että et kai vain ole raskaana. Ostin testin, ja plussahan sieltä pärähti.
Mies kysyin ensimmäisenä, mitä meinaat sille tehdä. Vähän väliä puhui siitä, kuinka nyt viimeinkin olisi elämä alkanut helpottaan ja sitten kaikki pitää taas aloittaa alusta. Itsekkin olin kauhuissani tulevasta. Mutta en missään nimessä milloinkaan voisi tehdä aborttia, ja sen myös miehelle tein selväksi. Raskaus eteni, ja koitin tsempata itseäni ja miestäni, että ihana se vauva sitten kuitenkin on. Eikähän se ole kuin hetken vauva ja kasvaa sitten. Kuitenkin pelkäsin tulevaa vauva aikaa niin, että synnytyskin pitkittyi toista vuorokautta kestäväksi.
Kun vauva sitten syntyi, hän valloitti ensi hetkestä heti meidät kummatkin. Mikä ihana, suloinen pikku mies! Ja niin rakas myös isille! Näyttää olevan lapsista ainoa, joka on myös erittäin kiinnostunut isänsä työstä, ja on potentiaalinen jatkaja hänen uralle. Ja mikä vielä ihmeellisempää MIES oiskin halunnut tehdä lapsia sitten vielä lisää, ennen kuin vauva täytti vuottakaan! En kuitenkaan jaksanut silloin.
Mutta vaikka miltä tuntuu nyt, niin varmasti tulette yllättymään itsekkin sitten, kun vauva syntyy kaikesta siitä ihmeellisestä, johon pääsitte osalliseksi, vaikka ette olisi sitä itse halunneetkaan, kun ette tulevaa edes tietäneet.
Voimia teille! Kyllä se vauva pitää huolen siitä, että ette voi olla häntä rakastamatta!
Alue: Aihe vapaa
Et varmaan pystyisi tappamaan jo olemassa olevia, miksi kohdussasi olevan elämä olisi arvottomampi?