haluaisitko omat lapsesi homoparin lapsiksi??

Mikä luulet että on todennäköisyys että sinä kuolet ja miehesi löytää toisen miehen? Häviävän, olemattoman pieni. Ja tätä typerääkin typerämpää ajatusta hekumoiden haluat riistää sateenkaariperheiltä ihmisoikeudet. Juupa juu.

Tietenkin haluaisin että mieheni ja hänen uusi kumppaninsa voisivat adoptoina lapsemme, jos kuolisin. Jos kumppani olisi mies, ei se muuttaisi asiaa. Jos hän rakastaisi lapsiamme ja haluaisi olla heidän vanhempansa myös virallisesti, se olisi positiivinen asia.

Joka tapauksessahan lapsemme eläisivät isänsä ja tämän miesystävän kanssa.

Toivoisin myös, että jos kuolisin ja mieheni löytäisi uuden kumppanin, joka olisi nainen, joka haluaisi adoptoida lapsemme, niin tapahtuisi.

En ymmärrä miksi ei olemassa olevaa vanhempi-lapsi-suhdetta voisi virallistaa?

Ja minusta ap:n kaltaiset vanhoilliset huutajat ovat niitä friikkejä.

Ihan yhtä valmis kuin, että ex-mieheni uusi vaimo saisi olla huoltaja lapsilleni.

Mielestäni se joka on lapset synnyttänyt on niiden äiti, vaikka se kuolisi ja isä se joka ne on siittänyt. Isän uusi puoliso olisi huoltaja, mutta ei äiti tai isä. Vaikka tämä lapset adobtoisi.

Jos minä kuolisin ja mieheni ottaisin uuden kumppanin, niin toivoisin ennen muuta että hän olisi fiksu, oikeudenmukainen, hellä ja valmis rakastamaan lapsiani kuin omiaan - tai ainakin pyrkimään siihen.



Jos tämä kumppani sitten olisi mies, niin olisiko tuo niin kauheaa. Eipä minusta.

ja mieheni perustaisi uuden perheen miehen kanssa, niin olisin valmis antamaan lapseni tällä uudelle rakkaalle adoptoitavaksi sikäli kun tämä heitä edes haluaisi adoptoida. Pääasia, että lapsiani rakastetaan ja heistä huolehditaan, sukupuolella ei ole väliä.

Pääasia on, että Suomen lain edessä homot ovat tasa-arvoisia. Kirkko saa olla vanhoillinen mutta lain ei tarvitse olla.



t. homojen adoptioikeutta kannattava kirkkoon kuulumaton

lapsista kuolemani jälkeen, vaikka olisinkin eri mieltä hänen elämänsä ratkaisuista. Itse olen näitä monien kammoamia konservatiivisia kristittyjä, enkä ole sitä mieltä, että homoseksuaaleja voitaisiin kirkossa vihkiä, koska kristillinen avioliitto Raamatussa määritellään nimenomaan miehen ja naisen väliseksi.



Mutta en toisaalta usko, että kukaan meistä on täydellinen, tai synnitön, ja jos lasten isä olisi se sama turvallinen rakastava isä kuin nykyäänkin, olisi minusta itsestäänselvää, että isä lapsiaan hoitaisi.



Mutta jos olisin elossa, en todellakaan haluaisi, että lapseni adoptoisi joku toinen ihminen, ja suoraan sanottuna pidän vastenmielisenä sitä, että joku mies suostuu 'tekemään' lapsen jonkun naisparin kanssa, ja antaa sitten noiden adoptoida oman lapsensa. Siis en hyväksy sitä, että isä on valmis hylkäämään lapsensa.