Kuinka paljon uusi parisuhde voi kestää?
Olen tavannut aivan ihanan miehen, jonka kanssa toivoisin yhteistä tulevaisuutta. Suhdetta kuitenkin rasittaa aika lailla muutamat asiat, esimerkiksi riidat exäni kanssa ja muutamat muut entiseen elämääni liittyvät asiat. Mies vakuuttaa, että jaksaa ja kestää eikä nämä asiat haittaa, mutta mua pelottaa hirveästi, että kuitenkin saa tarpeekseen ja lähtee. Ollaan kuitenkin ehditty seurustella vasta kolmisen kuukautta eli suhde on ihan aluillaan. Onko kellään kokemusta vastaavasta tai vinkkejä, joilla selvittäisiin vastoinkäymisistä?
Kommentit (15)
Meillä miehellä erittäin vaativa tausta, ensimmäiset 5-6 vuotta suhteestamme meni hänen tukemiseensa. Tiesin kuitenkin että olen juuri oikea henkilö siihen hommaan ja hän oli samaa mieltä. Yhteinen "vihollinen" hitsasti meidät tiukasti yhteen. Nyt asia on jo takanapäin ja olemme edelleen onnellisia yhdessä.
Meillä mies sanoo, että meillä on koko loppulämä aikaa tehdä asioita (kun joskus joudun perumaan suunnitelmia tän tilanteen takia) ja muutenkin tukee mua loputtomasti. En oo tottunut tämmöiseen ja siksi välillä pelottaa, ettei kukaan voi oikeasti olla noin ihana. Semmoinen tunne meillä kummallakin on, että ollaan nyt kohdattu se oikea eikä ihan pienestä luovuteta. Toivottavasti se kestää ja vaan vahvistuu!
ap
me oltiin seurusteltu vasta vajaa viikko ku mun nykyinen ihana aviomies joutu kohtaamaan mun exän silmästä silmään ja kestämään vielä sen ruikutusta, mutta ei jättäny mua, ku siksi hetkeksi, että kävin exän autosta hakemassa pari kakkuvuokaa, jotka se halus palauttaa mulle. Ja senkin siksi, ku exä halus jutella mun kans kaksin. Mä tiesin, että toinen odottaa mua ja luottaa ja siksi jaksoin pysyä lujana ite. Muutaman kerran senkin jälkeen exä ruikutti jotain ja ehdotti mm. että tekisin sen kans lapsen, se huolehtis elinkustannukset yms. kaiken tämän mun mies sai tietää heti ja kesti ja mentiin kihloihin parin kuukauden seurustelun jälkeen ja naimisiin ku oltiin oltu puoli vuotta kihloissa. Tätä nykyä meillä on kaks ihanaa lasta ja kolmas tulossa. Vielä joskus exä kummittelee mun unissa, mutta aina oon voinu sen sanoa. Ja siis jos mua kalvaa joku juttu sieltä kaukaa, ni aina mies kestää sen, että otan puheeks ja tukee mua..
Jos sun miehellä on aidot tunteet, se haluu luottaa ja kestätte takuulla kaiken entiseen elämään liittyen.. Oikea rakkaus ku pystyy antamaan anteeksi enemmän ku kukaan tajuaa :) Luota siihen ihanaan mieheen ja nauti elämästäs!
Kyllä mä oon sitä miettinyt, että ei kai kukaan olis tämmöistä kestänyt, ellei oikeasti olisi tosissaan ja vakavissaan. Mutta pelottaa silti ihan hirveästi. Olisiko kellään vinkkejä, jolla parisuhdetta voisi vahvistaa tämmöisessä tilanteessa? Itse olen pyrkinyt olemaan mahdollisemman avoin ja sanonut miehellekin, että saa ja pitää heti kysyä tai sanoa jos joku asia tässä tilanteessa jää mietityttämään.
ap
Keskustelkaa, se on tärkeintä, mutta älä ota sitä pakkomielteeksi:) 2
Mies on mulle sanonut, että mun tarttee suudella häntä vaan kerran ja samalla kaikki siihen mennessä eteen tullut kurjuus katoaa. Täytyy suudella varmaan vielä entistä enemmän. :) Ja ilmeisesti luottaa siihen, mitä mies sanoo.
ap
ja se kertoo siitä, että hyviäkin miehiä vielä on:) Missä tapasitte? 2
Yksi yhteinen puolituttu ihan vahingossa esitteli meidät toisilleen. Se oli menoa samantien, vaikka mun tilanne olikin silloin aivan kaoottinen eikä todellakaan millään tavoin hyvä aika aloittaa suhdetta.
ap
miehellesi kuinka paljon arvostat ja rakastat häntä. Kun muulla tavoin teet miehen elämästä ihanaa ja hän tuntee olevansa arvostettu tuestaan, niin kyllä jaksaa seistä rinnallasi vaikka välillä päähän potkitaan. Hyviä jatkoja teille Ap.
Mä en vaan voi millään uskoa, että tällaista miestä voi olla edes olemassa. Ja että mulla on käynyt näin uskomaton tuuri, että olen tällaisen vierelleni löytänyt. Tai että rakkaus voi olla tällaista ja selvitä lähes mahdottomasta tilanteesta.
ap
Olin raskaana ja lapsia oli 3. Luottotiedot olivat juuri menneet. Sukulainen teki perättömän lastensuojeluilmoituksen ja 6kk meillä kävi säännöllisesti 2 lastensuojelu työntekijää. Haastattelivat usein ja tiukasti miestäni. Meillä ei ollut koskaan vapaata koska lasten biologinen isä ei heitä tapaillut.
Kohta olemme olleet 20v yhdessä ja yhteisiä lapsiakin on.
Mikä teidät samanlaisessa tilanteessa olleet sai uskomaan siihen, että tämän ihmisen takia kannattaa jaksaa taistella? Ja oletteko jutelleet, miten miehenne ovat tilanteen kokeneet? Mikä sai heidät jaksamaan? Entä mitä olette mieltä, voiko se olla suhteelle myös hyväksi, että alku ei olekaan (pelkkää) ruusuilla tanssimista? Itsellä ainakin on sellainen olo, että yleensä suhteen alussa sitä yrittää näyttää itsestään vaan ne parhaat puolet ja tässä tilanteessa on tullut esille kyllä varmaan koko totuus eli sekä ne hyvät että huonot puolet minusta.
ap
vaikka oli (ja on)samoja ongelmia koko ajan.Mieheni on tehnyt ison työn kestäessään eikä taatusti anna periksi ikinä.Minä saatan olla se, joka uhkaa heittää lapaset tiskiin...kun voimat loppuvat. Silti hän jaksaa ja luotan siihen.