Epämääräinen huoli naapurin lapsesta - onko perusteita?

Talvella muutettiin ja tutustuttiin 5-v. naapurin tyttöön, joka on myös samassa tarhassa omien lasten kanssa. Alusta asti tyttö on kiukutellut paljon minulle ja ollut välillä jopa agressiivinen minua ja välillä myös miestäni kohtaan. Nyt kiukuttelu meille vieraille aikuisille on ehkä vähän laantunut. Tyttö on koko ajan ollut todella paljon itsekseen ulkona ja hakee päivittäin meidän lapsia ulos. Lasten leikeissä tulee usein ongelmia tytön agressiivisen käytöksen vuoksi. Pulmatilanteissa lapset hakevat aina apua meiltä, myös tämä tyttö tulee vaikka pimpottamaan, jos emme ole itse ulkona. Tytön vanhempia ei juuri näy ulkosalla, he eivät koskaan tsekkaa lasten ulkoleikkien sujumista, anna lapsille leikkivälineitä jne. Vanhemmat vaikuttavat kuitenkin suhteellisen mukavilta. Vanhempien kun olen pari kertaa nähnyt komentavan tyttöä, tämä uskoo puolesta sanasta, vaikka muille aikuisille vänkää todella paljon vastaan (tämän olen huomannut myös tarhayhteyksissä).



Hm, taisi tulla vähän sekava selitys, mutta pointti on se, että vähän mietityttää, onko naapurin lapsen elämässä kaikki oikein kunnossa, kun turvautuu tosi paljon muihin aikuisiin kuin vanhempiinsa ja myös kiukuttelee paljon vieraille aikuisille.