Onko teille joskus kostettu joku asia?

vaan enemmänkin toisinpäin. :D Useita eri juttuja, en minä unohda. ;D

En päässyt jokunen vuosi sitten appiukon 65-vuotisjuhliin (perhepiirissä vietetyt juhlat) oman työmatkani takia. Olin asiaa pahoitellut etukäteen, hankkinut yhdessä mieheni kanssa lahjan ja luulin sen olevan ok (muu perhe kyllä oli juhlissa), kunnes tuli oma syntymäpäiväni liki vuoden kuluttua. Koko 14-vuotisen liittomme aikana appivanhemmat ovat joka vuosi soittaneet tai lähettäneet kortin tms, nyt oli vain syvä hiljaisuus. Ihmettelin asiaa ensin ja tulin sitten siihen tulokseen, että minulle näin kostettiin, kun en tullut juhliin. Seuraavana vuonna kyllä taas tuli kortti.



En sano tätä mielelläni, mutta appiukko on sen laatuinen ihmisenä, että tuollainen toiminta olisi hänelle todella luontaista.

vaan enemmänkin toisinpäin. :D Useita eri juttuja, en minä unohda. ;D

Ystävä miehineen ovat ainoita lapsia, eikä pahemmin edes serkkuja heillä ole. Kun aikanaan saimme esikoisen ja pyysimme sikoani ja miehin veljeä avokkeineen kummeiksi, ystävä suuttui verisesti. Miehen veljen avokki oli kuulemma liikaa, sisarukset vielä jotenk kuten ymmärsi. Minun kummiutunei ja samalla ystävyytemme peruttiin.

paneskelimme ja vietimme aikaa. Molemmilla oli omakin elämä (ja treffisivut).

Kävin sitten viime vuoden huhtikuussa "yökylässä" entisellä koulukaverillani...

Tämä hyypiö kävi sitten joulukuussa nykäisemässä yhtä eukkoa. Vasta sen jälkeen suhteemme muuttui vakavaksi. Halusi ilmeisesti kostaa ennenkuin voisi aloittaa suhteen. Nyt kai olemme tasoissa...

Parannus koski vain siis sen osaston toimintaa, jolla olin. Pomo koki tämän hänen arvostelukseen. Niinpä kiva messumatka peruttiin minun osaltani viikkoa ennen matkan alkua ja tilalle otettiin toinen työntekijä.



Jälkeenpäin ymmärsin, että moni juttu taisi mennä koston piikkiin pomollani. Kuten se, että sain olla hauduttamassa hänelle alvariinsa yrttiteetä ja lämmittämässä porkkanapiirakoita. Minut siihen hommaan valittiin vajaan 10 hengen työryhmästä lähes päivittäin.



Turha kai sanoa, että lähdin työpaikasta ja päädyin ennen pitkää tilanteeseen, jossa tämä pikkutyranni oli alempana organisaatiokaaviossa. Olin asiallinen ja ystävällinen, mutta todennäköisesti en kovin lämmin.

Onnistuin tuottamaan lievää haittaa eräälle uudelle ystävälleni tietämättäni. Toimeni olivat siis ihan rehellisiä mutta niistä seurasi vaivaa tälle ystävälle, sellaista jota en olisi etukäteen voinut tietää ja ystävänäkin oli itse sitä aiheuttamassa. Pyysin anteeksi ja luulin että asia jää siihen, että ystäväni on vähän aikaa vihainen ja leppyy sitten, niin kuin normaalit ihmiset yleensä. Yhtäkkiä hän olikin katkaissut kaikki yhteydet minuun, ei vastannut viesteihini, sulki minut pois mesestä, ei kutsunut juhliin tms. joihin tuli paljon yhteisiä tuttuja. Kaupungilla jos törmättiin ei ollut näkevinään. Paitsi jos paikalla oli muita tuttuja, silloin jutteli kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan ja oli oikein ystävällinen.

Outoa ja lapsellista käytöstä aikuiselta. Olisi voinut edes sanoa että on niin vihainen ettei halua olla tekemisissä enää, ja jättää tuon muiden edessä tehtävän teeskentelyn pois. No hyvä vaan että selvisi minkälainen ihminen on kyseessä, ettei tarvinnut montaa vuotta ystävyyttä tuhlata häneen

Onnistuin tuottamaan lievää haittaa eräälle uudelle ystävälleni tietämättäni. Toimeni olivat siis ihan rehellisiä mutta niistä seurasi vaivaa tälle ystävälle, sellaista jota en olisi etukäteen voinut tietää ja ystävänäkin oli itse sitä aiheuttamassa. Pyysin anteeksi ja luulin että asia jää siihen, että ystäväni on vähän aikaa vihainen ja leppyy sitten, niin kuin normaalit ihmiset yleensä. Yhtäkkiä hän olikin katkaissut kaikki yhteydet minuun, ei vastannut viesteihini, sulki minut pois mesestä, ei kutsunut juhliin tms. joihin tuli paljon yhteisiä tuttuja. Kaupungilla jos törmättiin ei ollut näkevinään. Paitsi jos paikalla oli muita tuttuja, silloin jutteli kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan ja oli oikein ystävällinen.

Outoa ja lapsellista käytöstä aikuiselta. Olisi voinut edes sanoa että on niin vihainen ettei halua olla tekemisissä enää, ja jättää tuon muiden edessä tehtävän teeskentelyn pois. No hyvä vaan että selvisi minkälainen ihminen on kyseessä, ettei tarvinnut montaa vuotta ystävyyttä tuhlata häneen

Omia mielipiteitään ei juuri uskalla sanoa tai tulee "näpyä" takaisin. Tai jos sanookin, niin voi olla varma, että vastapallo on yleensä aika kova!

tarkoittanut että mykkäkoulua pitäisi pitää, mutta kun esittää yhä että olisimme mitä parhaimpia kavereita. Samoin juttelee myös minun kavereilleni (joita on tavannut vain kerran tai kaksi ohimennen minun kauttani, ei siis tuntenut heitä ennestään) jatkuvasti kaupungilla, mesessä yms. mutta minulle ei kahden kesken suostu puhumaan sanaakaan. Porukassa jos törmätään niin ollaan sitten niin ystävällisiä. Voisi sitä kai joku neutraalimpikin tapa löytyä, tällainen on mielestäni naurettavaa

T:tuo aiempi tapaus

Onnistuin tuottamaan lievää haittaa eräälle uudelle ystävälleni tietämättäni. Toimeni olivat siis ihan rehellisiä mutta niistä seurasi vaivaa tälle ystävälle, sellaista jota en olisi etukäteen voinut tietää ja ystävänäkin oli itse sitä aiheuttamassa. Pyysin anteeksi ja luulin että asia jää siihen, että ystäväni on vähän aikaa vihainen ja leppyy sitten, niin kuin normaalit ihmiset yleensä. Yhtäkkiä hän olikin katkaissut kaikki yhteydet minuun, ei vastannut viesteihini, sulki minut pois mesestä, ei kutsunut juhliin tms. joihin tuli paljon yhteisiä tuttuja. Kaupungilla jos törmättiin ei ollut näkevinään. Paitsi jos paikalla oli muita tuttuja, silloin jutteli kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan ja oli oikein ystävällinen.

Outoa ja lapsellista käytöstä aikuiselta. Olisi voinut edes sanoa että on niin vihainen ettei halua olla tekemisissä enää, ja jättää tuon muiden edessä tehtävän teeskentelyn pois. No hyvä vaan että selvisi minkälainen ihminen on kyseessä, ettei tarvinnut montaa vuotta ystävyyttä tuhlata häneen

Tai luultavasti en ole vaan tajunnut sitä, jos näin on käynyt... Mutta viime aikoina olen joutunut puimaan yhden kaverini kanssa sitä, etten soittanut hänelle kerran iltamyöhällä lohdutuspuhelua, kun hänen poikaystävänsä jätti hänet. Tapahtumasta on pari kolme vuotta.



Jotenkin ajattelin tuolloin, että kaveri soittaisi mulle, mikäli tukea tarvitsisi. Näköjään mun olisi pitänyt sitten lukea hänen ajatuksensa. :/ Naiset hämmentää mua välillä.

Välillä en edes muista tilannetta, jonka vuoksi hän saattaa kostaa esim. sanomalla kännipäissään: "Kun silloin kerran sanoit/teit sitä tai tätä, niin en pidänkään lupaustani antaa sinulle syntymäpäivärahaa".

En ymmärrä, että miten voi aikuinen, kohta vanhus, olla niin itseensä kietoutunut. Ja ottaa kaiken itseensä.



Kosto elää! on myös parin sisarukseni toimintamalli. Yleensä kosto toteutetaan juoruiluna vanhempien suuntaa.

huomaan että hän kantaa kaunaa vanhoista asioista joissa kokee häntä loukatun. Joissakin tilanteissa huomaan että nyt saan maksaa, ja tiedän kyllä yleensä että mistä.

...

Isäni kohteli omaa äitiänsä mielestäni jos ei huonosti, niin ainakin liian välinpitämättömästi, kun isoäitini oli vanha. Isäni ei halunnut vierailla äitinsä luona kuin hrvoin ja pikaisesti, vaikka me lapset olisimme sitä toivoneet. Ei käynyt katsomassa sairaalassa, ei hoitanut käytännön asioita, puhui tylysti jne. Tiedän, ettei isoäitini ollut mikään malliäiti aikanaan, mutta silti.



Olen vuosien mittaan kiukuissani sanonut useasti isälleni, etten aio tulla häntä katsomaan vanhainkotiin jne. Hän kun on heittänyt minut monta kertaa ulos kodistani sen takia, etten ole ollut hänen kanssaan samaa mieltä jostain pikkujutusta. Olen kyllä aivan tosissani, etten aio mennä tapaamaan sitä vanhaa juoppoa mihinkään palvelutaloon, pärjätköön itsekseen.