Kannattaako tehdä testamentti? Miten tässä tilanteessa:
aviopari ja kolme alaikäistä lasta. Mitä kävisi jos toinen meistä kuolisi esim onnettomuudessa? Perisimme me toisemme vaiko lapset suoraan sen kuolleen vanhemman? Ilman testamenttia siis.
Miehellä on paljon omaisuutta, osakkeita jne. Miten niiden kävisi?
Asunto (ja -laina) on puoliksi. Miehellä on henkivakuutus asuntolainan yhteydessä.
Minulla taas on omaisuutta tiedossa kun omat vanhempani joskus kuolevat.
Meillä ei ole avioehtoa.
Olisin kiitollinen jos joku asiaan perehtynyt osaisi ihan nuo perusasiat neuvoa, että mitä tapahtuu omaisuudelle ilman avioehtoa ja jos lapset olisivat alaikäisiä ja toinen meistä kuolisi vaikkapa onnettomuudessa! KIITOS!!
Ja vielä, jos kannattais tehdä testamentti, niin miksi?
Kommentit (15)
Siis ei avioehtoa eikä testamenttia, ydinperhe jossa 3 lasta.
Oletetaan, että isä kuolee.
Äidin ja isän yhteinen omaisuus ynnätään yhteen ja niistä vähennetään velat. Kokonaispotti on nimeltään kuolinpesä.
Perustapauksessa kuolinpesä puolitetaan. Toisen puolen saa leski. Toinen puoli menee lapsille perinnöksi. Eli teidän tapauksessa kukin lapsi saisi kuudesosan kuolinpesän arvosta.
Jos kuolinpesästä yli puolet on lesken nimissä, hän saa pitää oman osansa. Jos lesken nimissä on ollut alle puolet omaisuudessa, hän saa pesästä ns. tasinkona niin paljon, että hänen osuutensa on 50% kuolinpesästä. Tästä tasingosta hän ei maksa mitään veroja.
Lisäksi leskellä on oikeus pitää hallinnassaan pariskunnan asunto sekä sen irtaimisto.
Lapset joutuvat maksamaan perinnöstään perintöveron. Sen määrää alentaa kuitenkin se, että leski pitää hallussaan asuntoa ja sen irtaimistoa.
äidin omaisuudesta, isän omaisuudesta ja heidän yhteisissä nimissään olevasta omaisuudesta.
Toisin sanoen kumpikaan mahdollisista leskistä ei joutuisi ulos kodista lasten kanssa, ilmankaan testamenttia. Näin ainakin tulkitsen tuon.
Entä osaatko neuvoa tuossa lasten huoltajuudessa, jos molemmat kuolisivat?
ap
ensinnäkin aviopuolisoina ette peri toisianne koska on lapsia eli lapset perivät kuolleen omaisuutta. Leskelle jää hallintaoikeus jakamattomaan kuolinpesään. Alaikäisille lapsille määrätään edunvalvoja, kunnan politiikasta riippuen se voi olla eloonjääny vanhempi tai sitten joku muu. Jos omaisuus on huomattav niin viranomaiset joskus haluavat "puolueettoman" edunvalvojan. On mahdollista kirjata testamenttiin että ketä haluaisi lapsia hoitavan jos molemmat kuolevat samanaikaisesti mutta lastenhuollolla ei ole mitään velvollisuutta noudattaa sitä.
Mutta suosittelen ajanvarausta asianajotoimistoon, tunnin keskustelussa selviää paljon.
Mieheni vanhemmat tekivät sillä perustein, että olivat aikoinaan yhdessä keränneet omaisuutta ja toisen kuoltua perii toisen. Kun toinenkin vanhempi kuolee, on lapset perijöinä. Appi hehkutti leikillään että hän tulee perimään kaiken, samoin anoppi olisi hehkuttaa. Anoppi kuoli ensi, ja lapset sopivat "perijän", isänsä kanssa että testamentti kiistetään, jolloin pojat saivat perintöä jo ennen isänsä pois menoa.
Kaikessa sovussa paperi tehtiin laillisesti, en tiedä olisiko anoppi "perijänä" toiminut näin. Jotenkin näin se meni...
ensinnäkin aviopuolisoina ette peri toisianne koska on lapsia eli lapset perivät kuolleen omaisuutta. Leskelle jää hallintaoikeus jakamattomaan kuolinpesään. Alaikäisille lapsille määrätään edunvalvoja, kunnan politiikasta riippuen se voi olla eloonjääny vanhempi tai sitten joku muu. Jos omaisuus on huomattav niin viranomaiset joskus haluavat "puolueettoman" edunvalvojan. On mahdollista kirjata testamenttiin että ketä haluaisi lapsia hoitavan jos molemmat kuolevat samanaikaisesti mutta lastenhuollolla ei ole mitään velvollisuutta noudattaa sitä.
Mutta suosittelen ajanvarausta asianajotoimistoon, tunnin keskustelussa selviää paljon.
voi olla todella kinkkinen tehtävä. Ystäväperheessä isä (leski) joutuu vuosittain tekemään tarkan selvityksen siitä, miten lasten omaisuutta on hoidettu. Viranomainen on kysellyt mm. eikö kannattaisi myydä osakkeita ja ostaa tilalle toisia, joille on ennustettu korkeampaa tuottoa!!
mutta emme ole saaneet aikaiseksi...
ap
Jos toinen teistä kuolee, niin ensin lasketaan molempien varat ja vähennetään niistä velat. Laskelmat tehdään kuolinhetken perusteella, eli välittämättä siitä kumpi kuolisi, niin miehen osakkeet lasketaan mukaan, kun taas sinun vasta tulossa oleva perintö jää huomioimatta.
Leski saa puolet yhteisestä omaisuudesta osituksessa. Toinen puolikas menee perintönä tasan kolmeen osaan lapsille. Perinnöstä maksetaan perintövero. Alaikäisille käsittääkseni määrätään joku edunvalvoja katsomaan, ettei omaisuutta "hukata" ennen kuin lapsi on täysi-ikäinen. Leskelle jää asumisoikeus yhteiseen kotiin, vaikka koti perinnönjaossa menisikin lasten omistukseen. Eli lapset eivät voi vuosienkaan päästä häätää leskeä omasta kodistaan.
Henkivakuutus on asia erikseen, summan saa se, joka on edunsaajaksi nimetty.
Jos määräisitte testamentilla, että perittekin toinen toisenne, niin perintöverokin menee kahteen kertaan: ensin leski perii ja maksaa verot, myöhemmin lesken kuollessa lapset perivät ja maksavat taas verot. En näe tässä kauheasti järkeä. Käsittääkseni testamentin perusteella saadusta perinnöstä maksetaan myös kalliimman veroluokan mukaan.
Lasten huoltajuuden määräämiseen testamentilla saa joku viisaampi ottaa kantaa.
Siinä menevät nimittäin ensiksi kuolleen omaisuudesta perintöverot kahteen kertaan, kun ensin ne maksaa leski ja lesken kuoltua lapset. Hallinto-oikeustestamentti on järkevämpi vaihtoehto. Toki lapsilla on aina mahdollisuus lakiosaan, joka olisi puolet siitä mitä hän olisi saanut ilman testamentin olemassaoloa.
mutta tuosta lasten omaisuudesta tehdään tosiaan sitten selviitys vuosittain (ja se on ihan lain määrämä). Jos esim. myy sitten talon jossa asutte, niin tilanne on kinkkinen, kun lasten puolisko on lasten jne jne... mutta kyseessä on ihan hyväntahtoinen pyrkimys suojata lasten omaisuutta.
Jos kuolleella on lapsia, aviopuoliso ei peri mitään ilman testamenttia. Hän saa pitää oman omaisuutensa ja voi saada lisäksi tasinkoa sen verran, että lesken osuus on 50% kuolinpesästä. Jos lesken omaisuus on jo ennestään enemmän, sanotaan vaikka 70%, hän saisi pitää osituksesssa tuon 70% ja rintaperillisille jäisi jaettavaksi loput 30%.
Jos aviopari on lapseton ja toinen kuolee, siinä tapauksessa leski perii puolisonsa. Edelleenkin tasingon osuus on veroton. Perintöosuudesta menee perintövero.
kuten jo kirjoitin (numeroa en muista), voitte kirjata testamenttiin tai muuten kirjallisesti ketä haluaisitte lapsia hoitavan jos kuolette yhtäaikaa mutta lastenhuollolla ei ole mitään velvollisuutta noudattaa sitä. Se voidaan kyllä huomioida.
Jos aviopari on lapseton ja toinen kuolee, siinä tapauksessa leski perii puolisonsa. Edelleenkin tasingon osuus on veroton. Perintöosuudesta menee perintövero.
Ei peri. Lapsettoman avioparin tapauksessa kuolleen perilliset ovat yleensä ko. henkilön vanhemmat tai jos he ovat kuolleet, niin sitten sisarukset. Leski voi saada omaisuuden haltuunsa, mutta perinnönjako tehdään sitten oikeiden perillisten kesken kun leski kuolee.
jos me molemmat kuolisimme äkillisesti, niin voisimme vaikuttaa testamentilla siihen, kuka huolehtisi meidän lapsistamme? Siis määrätä esim lasten tädin tms huoltajaksi?
ap