Lue keskustelun säännöt.
G: Menettekö oman äitisi/anoppisi luo sunnuntaina ?
06.05.2009 |
Itse joudun valitettavasti menemään, vaikka ei PÄTKÄÄKÄÄN huvittaisi. Väkisin ruinasivat....Mistään juhlasta ei saa omaa traditiota, kun isovanhemmat ovat koko ajan vaatimassa ja änkeämässä tielle.....
Kommentit (24)
ja iltapäivällä mennään porukalla syömään (siis anoppi&appiukko ja miehen veli perheineen). Näin ei kenenkään äidin tarvitse hikoilla keittiössä vaan päästään kaikki valmiiseen pöytään. Jos mutsi eläis, varmaan sekin olisi meidän mukana samalla reissulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
välimatkan takia. Toisekseen itse olen vielä illan töissä:/
joten sinne ei pääse, mutta anoppi on normaalisti kutsunut sinne äitienpäivälounaalle. Hyvät pöperöt on ollu, joten ihan mielelläni menisin tänäkin vuonna :)
Ensin maailman parhaan mutsin luo (mun) ja sitten siipan, anoppikin on kiva. Mun äidillä syödään ja anopilla kahvitellaan. Kiva sinänsä, kun kaikki asutaan pk-seudulla. Äidille vien amppeliorvokin ja anopille ruusun, kun tiedän heidän makunsa... Jos mua ei huvittaisi ap, nii luultavasti olisin lähettänyt kukkalähetyksen, kortin jne. Väkinäiset vierailut on sieltä ja niitä meillä ei juurikaan harrasteta. Traditioita ei todellakaan kannata alkaa väkisin vääntää.
Kuskaamme hänet autolla parin korttelin matkan meille syömään ja toivomme, että hän jaksaa olla tunnin pari jalkeilla. Jouluna sen onnistui vielä ihan hyvin, mutta pääsiäisenä hän ei jaksanut tulla lainkaan. Saa nähdä, miten nyt käy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä päätin joskus aikoinani että mies hoitakoon oman äitinsä muistamisen.
Kerran teki niin että oli lähtenyt baariin äitienpäivänä. Me sitten jätettiin sinne valkovuokkoja ja kortti pöydälle, yritettiin soittaa mutta ei vastannut puhelimeen. Jossain vaiheessa kauheessa kännissä soitti ja valitti kun me ei muisteta häntä ollenkaan. En sitten tiedä mihin ne kukat ja kortti oli hävinneet, vai olisiko timantteja pitänyt olla rouvalle. Varmaan oli jurripäissään eka heittänyt ne roskiin, mennyt nukkumaan ja unohtanut tekemänsä ja sitten soittaa ja valittaa.
Anoppiani inhoan joten sinne en minun päivänäni mene. Mies käy varmaan lasten kanssa siellä lauantaina tai yksikseen sunnuntaina aamupäivällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus ollaan käyty sielläkin, vaikka matkaa enemmän (160 km).
Nyt on sovittu, että mennään ravintolaan syömään yhdessä sisarusteni perheiden ja äitini kanssa, kaikki muut asuvat Helsingissä, meiltä matkaa 70 km.
oikein muidenkaan luona. Ihan kateellisena luen, kun osa vastaajista menee mielellään äitinsä luo. Eikä minulla sinäsä ole äitiäni mitään vastaan, en vain oikein viihdy hänen seurassaan. En jaksa eikä olla samalla aaltopituudella.
Mutta totta, eivät he ole täällä ikuisesti, että itsekkyys pois ja täytyy sitä kai joskus tehdä muutakin kuin mitä itse haluaa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pääse tänä äitienpäivänä kummankaan mummin luo :(
käydä anopin luona?? Äitienpäivän haluan ihan vaan olla ja rauhoittua kotona, aloittaa aamu ihanalla shampanja-aamiaisella, lukea rauhassa hesari, syödä hyvin, nautiskella, olla toivottavasti pihalla (jos on aurinkoista....). Ihanaa :-).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menisin kyllä mielelläni äitini luo mutta hän kuoli 2 v. sitten :(
Ollaan mökillä perheen kesken. Molemmat asuvatkin kyllä aika kaukana, ja mies ei ainakaan omalle äidilleen halua mennä. Minun äidille mennään kylläkin seuraavana viikonloppuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on ajomatkaa mummoloihin sen verran, että siellä menisi koko päivä. Pitäis lähteä heti aamusta ja illalla vasta oltais kotona (lasten nukkumaanmenoaikaan). Tai sitten yön yli. Joten no thanks.
Ollaan heti alusta lähtien otettu se linja, että isänpäivät ja äitienpäivät ollaan kotona omalla perheellä. Mummoloissa käydään joskus toiste. Mummot muistetaan kortein ja pienin lahjoin postitse ja soitetaan onnittelusoitot. Mummot on aikanaan saaneet omat päivänsä pienten lasten kanssa, nyt on meidän vuoro.
Meillä on omat ihanat traditiot.
oma äiti kuoli jo 10 vuotta sitten. Ja anoppikin 2 vuotta sitten, Eli haudalle varmaan matka käy.
oma äiti kuoli jo 10 vuotta sitten. Ja anoppikin 2 vuotta sitten, Eli haudalle varmaan matka käy.
Mä ihmettelen niitä jotka eivät halua äitiään käydä katsomassa äitienpäivänä, koska haluavat olla itse koko päivän juhlinnan kohteena.
Mä ainakin käyn oman äidin luona ehdottomasti vielä niin kauan kuin se on mahdollista ja anoppiakaan ei unohdeta.
Tosin me asutaan aika lähellä toisiamme, joten matkakaan ei ole mikään este.
samoin siskoni, muita juhlijoita ei sitten olekaan. Näin kaikki saavat olla yhdessä. Ruoanlaittonakki on minulla, mutta kokkaan ihan mielelläni.
Näin menee mukavasti ainakin niin kauan kuin siskollani ei ole perhettä ja omaa anoppia, jota pitäisi lasten kanssa muistaa... Ja niin kauan kuin minun vanhempani jaksavat ajaa sen vajaan sata kilometriä. Ovat vielä alle kuudenkymmenen, joten tuota tuskin tarvinnee miettiä pitkään aikaan.
Olen aivan innoissani, kun keksimme tämän systeemin ja se sopi kaikille. Näin meidän ei tarvitse ajella lasten kanssa eestaas, ja muut pääsevät valmiiseen pöytään. Kaikki voittavat.
Äiti on mullan alla. En tiedä vielä käydäänkö haudalla.
Ollaan aamupäivä rauhassa kotona, sitten puoli kolmen aikaan kahvittelemaan siskoni kotiin (äitini tulee sinne myös) ja illalla vielä anoppilaan.
Olisihan se kiva olla itsekseenkin perheen kesken mutta kun tiedän kuinka paljon noille mummuille merkitsee että menemme niin olen valmis antamaan "lahjana" palan päivästäni myös heitä varten.
He eivät ole täällä ikuisesti.